Musk on näemmä “onnistuneesta” Twitter-diilistään voimaantuneena päättänyt käyttää diilintekijän kykyjään “yhteiseksi hyväksi”. Onnistuneessa diilissähän pyritään usein hakemaan win-win-tilannetta, jossa molemmat neuvotteluosapuolet saavat jotain ja voivat olla tyytyväisiä diilin syntymiseen. Näin ollen sopimusehdotusta laadittaessa täytyy ottaa huomioon molempien osapuolten intressit ja tavoitteet sopimukselle. Muskin rauhanehdotuksessa osapuolten tavoitteita on huomioitu seuraavasti:
Venäjän tavoitteet:
Neutraali vyöhyke Venäjän rajalle - Musk tekisi Ukrainasta neutraalin ja antaisi Krimin Venäjälle
Putin säilyttäisi kasvonsa - Musk antaisi Putinin varastaa edes jotain ilman rangaistusta (Krim)
Ukrainan tavoitteet:
Sodan loppuminen
Venäläiset pois Ukrainan alueelta
Muskin ehdotuksessa on epäilemättä hiukan viilattavaa, joten päätin hahmotella oman rauhanehdotukseni, joka ottaa huomioon sekä Venäjän että Ukrainan tavoitteet.
Koska Venäjälle näyttää olevan hyvin tärkeää, että sen rajoilla on ns. neutraali vyöhyke, joka ei kuulu Natoon, on tämä otettava huomioon rauhanehdotusta laadittaessa. Koska Ukraina ei halua luovuttaa itsemääräämisoikeuttaan Venäjälle saatika luovuttaa maitaan, muodostettaisiin neutraali vyöhyke tietenkin Venäjän puolelle:
Tämä neutraali vyöhyke julistettaisiin tarvittaessa itsenäiseksi, mikäli Venäjä on ehdottomasti sitä mieltä, että rajalla on oltava nimenomaan neutraali valtio. Tästä päättäminen jätettäisiin kuitenkin Venäjän sisäiseksi asiaksi.
Toisekseen mikäli Venäjä on sitä mieltä, että Putinin on tässä sotkussa säilytettävä kasvonsa, on se otettava rauhanehdotuksen peruselementiksi. Putin säilyttäköön siis kasvonsa, mutta annettakoon reiluuden nimissä Zelenskyille mahdollisuus muovata niitä hiukan:
Itseasiassa kirjoittamasi pointti oli erinomainen. Auttoi ajattelemaan asiaa aivan eri tulokulmasta. Ehkä olenkin alkanut pikkuhiljaa kehittymään sijoittajana(uhkapelaajana). Todennäköistä on, että jatkossa omien stoploss tasojen yms kunnioittaminen tuottaa paremman tuoton. Ainakin pitkällä tähtäimellä.
Mahtaisiko jatkuva tuhon ennustaminen ja karhuilu lyödä edes leiville? Tietysti kerran tarvitsisi olla oikeassa… Itse nään, että omat sijoitukset markkinoilla parantaisivat ennusteita. Sitä kun tuppaa ajattelemaan laajemmin kun omat rahat ovat pelissä. Näin ainakin itse olen huomannut.
Sijoittaja-alokas vois nyt ostaa rajulla kädellä kaikkia yhtiöitä. Eihän tämän laskettelun pitänyt nimittäin vielä loppua, käteispaino salkussa vielä n.60%. Vielä sais monet firmat laskee sen 20%
Onko osaketutkan tilalle tullut uutta palvelua joka tarjoaa saman sisällön? Jos ei, niin voisiko tässä olla tilaa vaikkapa Inderesille uuteen Premium-tuotteeseen?
Olisipa voinut valita useamman, nyt tyydyin laittamaan pääasiallisen asuinpaikan Toki en tiedä, onko maagiset sijoitukset tapahtuneet kaikki tämän pääasiallisen asuinpaikan ulkopuolella
Omassa salkussa suurimman miinusrivin pitäjänä tuntuu enemmän siltä, että sitä on porukka kolmin käsin tiputellut taskuistaan ja nyt joku onneton taitaa keräillä niitä sieltä maasta.
Olen tänään katsellut salkun kehitystä ahkeraan, kun kerrankin vähän vihertää. Yleisenä vinkkinä muuten, että jos katsoo vaikka salkkuun vain kerran laskupäivässä ja viidesti nousupäivässä, niin vaikka salkku olisi punertava neljänä päivänä viidestä, niin näkee salkun avatessaan useammin vihreetä. Suosittelen kaikille lämpimästi.
Härkämarkkinassa jokainen indeksitason rasahdus oli kuplan puhkeaminen ja karhumarkkinassa jokainen nousupäivä tuntuu olevan uusi pohjien hyvästeleminen
Vuosikymmenten kokemuksella. Ensin sytykkeillä veto kuntoon. Sitten puut päältä ja perältä sytytettynä. Näin kaikki kaasut kulkevat liekkien läpi eikä karkaa puoliksi palaneina kuuman edellä. Noin 30% pienemmällä puumäärällä sama tulos. Kosteus puissa ei ole niin iso ongelma kuin sanotaan, varsinkin jos jos se on pintakosteutta.
Vähän raskasta tietoa tulee kahvihuoneeseen, pahoittelut. Kyllä sillä puun kosteudella on todella iso merkitys energiamäärään. Varsinkin jos piipussa ei ole savukaasujen lämmön talteenottoa, tämän epäilen olevan harvinaista pientaloissa. Lisäksi kivestä tehdyt tulisijat kärsivät höyrystä.
Kun kosteaa puuta poltetaan, niin puussa oleva vesi joudutaan aina ensin
poistamaan puusta ja sen jälkeen höyrystämään. Tähän tarvittava lämpöenergia otetaan puun kuiva-aineen palaessa vapautuvasta lämmöstä. Usein vertailulämpötilana käytetään laskelmissa normaalin kiehumislämpötilan 100°C
asemasta 25°C lämpötilaa. Puun syiden soluonteloissa olevan vapaan veden
poistaminen ja höyryksi muuttaminen vastaa normaalia veden höyrystämistä. Niin kauan kun kosteus X pysyy suurempana kuin PSK-rajakosteus 23 %,
yhden vesikilon poistaminen puusta vaatii lämpöenergiaa vakiomäärän 2,443
MJ/kg eli 0,68 kWh/kg vettä (25°C vertailulämpötilassa). Numeroarvo ei siis
riipu kosteudesta X.
Sen sijaan sidottuna oleva vesi on puun syiden soluseinämiin hyvin tiukasti
adsorboitunutta vettä ja sen poistamiseen tarvitaan paljon enemmän lämpöä
kuin jo valmiiksi nesteenä olevan vapaan veden tapauksessa. Tarvittava lämpöenergia riippuu puun kosteussuhteesta U. Kun kosteussuhde U lähestyy nollaa, niin tarvittava lämpöenergia on hyvin suuri ollen moninkertainen vapaan
veden poistamiseen verrattuna (Tervetuloa VTT:lle | VTT
J815.pdf). Laskelmien helpottamiseksi oletetaan jatkossa, että desorptiolämmön riippuvuus kosteussuhteesta on lineaarinen ja että desorptiolämpö ar-
13
volla U = 0 on tasan kolminkertainen höyrystymislämpöön verrattuna (25°C).
Tällöin sidotun veden poistamiseen ja sen edelleen höyrystämiseen tarvittava
lämpöenergia vesikiloa kohti kosteussuhteen U:n funktiona saadaan kaavalla
(yksikössä kWh/kg): qdes = 2,036 – 4,524*U.
