Inderesin kahvihuone (Osa 5)

[Sijoittaja-alokas]

@kapteeni_indeksi

@Sijoittaja-alokas onko haastattelusarja vain ovela salajuoni saada ilmaiseksi henkilökohtaista sijoitusneuvontaa?

Itse asiassa tuossa piilee totuus , haluan oppia itseäni viisaammilta ja tietävimmiltä uusia asioita, eli kyllä mä tuosta ilmaista neuvontaa ja tietoa saan.

Tuota on tosi kiva tehdä, kun saa kysyä, mitä haluaa ja pääsee tutustumaan paremmin ihmiseen. Toki tuo on mulle tosi työlästä, koska haluan tehdä itse tuon alusta loppuun saakka ilman muiden apuja. Koetan panostaa todella paljon kysymyksiin ja taustaselvityksiin jne. Toki fiksummalta ja kätevämmältä tuo menisi paljon sujuvammin ja laadukkaammin, mutta haluan toisaalta itse tehdä ja oppia.

[Niinpa]

Ken tietää, tykkäsin ite tuotteesta ja kattelin sillon niin osake oli päälle 100d, ajattelin nyt että kyllä tosta 13d voi maun vuoksi maksaa.

[kapteeni_indeksi]

@Sijoittaja-alokas

haluan oppia itseäni viisaammilta ja tietävimmiltä uusia asioita, eli kyllä mä tuosta ilmaista neuvontaa ja tietoa saan.

Mukava kun jaksat tehdä, kiva konsepti! Samoja neuvoja voimme me lukijatkin hyödyntää, eiköhän meillä saman fomottelun takia ole salkut turskalla yhdellä jos toisellakin. Tykkäsin myös personoiduista kysymyksistä, näin pääsee syvemmälle haastateltavan sielunelämään kuin että copypasteaisi kaikille saman ystäväkirjakysymyspatteriston. Odotan seuraavaa haastattelua mielenkiinnolla

[TJT]

@Ripetirip

Fintwitin vihatuimpia osakkeita jostain syystä. Onko lihansyönti vaan niin herkkä aihe, vai mistähän mahtaa johtua että BYND saa niin paljon kuraa porukalta.

Surkea firma, kasvu on surkeaa ja kassa palaa hirveää vauhtia.
Jos ei edes adjusted ebitdaa saada lähellekään breakevenia vaan sekin on miinuksella vajaa 50% nettoliikevaihdosta niin eihän tätä yhtiötä voi mitenkään kehua.
Samoja ongelmia hieman pienempänä Oatlylla jossa tarina on hieno, mutta ei sitä numerot tue.

Nykyisellä tahdilla kassa kestää kaksi kvartaalia ja vaihtoehdot sen jälkeen joko omistusten todella suuri dilutoituminen tai konkurssi.

[DarkRoast]

Koko uutinen: https://www.is.fi/politiikka/art-2000009124027.html

Kaupunginvaltuutetun [ erityisopettaja Johanna Nuortevan (vihr) ] mukaan vaihtuvuus PD-alueiden kouluissa ei poikkea erityisesti muista alueista. PD viittaa Helsingin kaupungin omaan positiivisen diskriminaation eli myönteisen erityiskohtelun määrärahaan, jota myönnetään tiettyihin helsinkiläisiin peruskouluihin.

Mitä on tämä vihreiden “positiivinen” diskriminaatio? Oletan ainakin PD-alueiden olevan keskimääräistä maahanmuuttaja-valtaisempia. Tarkoittaako tämä, että syntyperän perusteella maksetaan enemmän rahaa oppilaan koulutukseen? Eikö YK:n ihmisoikeusjulistus sekä Suomen Perustuslaki kiellä asettamasta ihmisiä eri asemaan alkuperänsä puolesta?

Jos suomalaistaustaisen lapsen opetuksesta maksetaan 100 rahaa ja muuta alkuperää olevan lapsen koulutuksesta 110 rahaa, on kyseessä positiivista diskriminaatiota? Mutta jos asian kääntääkin ympäri, eli suomalaislapsen opetukseen käytetään 110 rahaa ja maahanmuuttajataustaisen 100 rahaa, niin kyseessä on perinteinen diskriminaatio eli syrjintä? Miten ketään voi muka syrjiä positiivisesti ilman jonkun muun negatiivista syrjimistä? Miksei tämä ole suomalaistaustaisen lapsen syrjimistä, koska hänen koulutukseensa panostetaan vähemmän rahaa hänen etnisen alkuperänsä takia?

Entä jos pitää tehdä leikkauksia ja Helsinki päättäisi leikata tuon kuvitteellisen +10% osuuden, palauttaen jokaisesta lapsesta maksetun summan 100 rahaan? Onko kyseessä syrjintää kun leikkaus kohdistuu vain yhteen ihmisryhmään?

Kaksi esimerkkiä:

1. Onko suomalaistaustaisella oikeus vedota syrjintään, jos yritys palkkaa romanin tai maahanmuuttajan etnisyyden perusteella suomalaisen sijaan?

2. Entä jos on kaksi identtistä hakijaa, joista toinen on hetero miespuolinen maahanmuuttaja ja toinen kantasuomalainen transhenkilö? Kumpaa tässä sopii syrjiä positiivisesti? Jos valitaan transhenkilö, niin onko maahanmuuttajaa syrjitty siksi, että on “vain” maahanmuuttaja, mutta (oletettavasti) suuremman vähemmistön edustaja?

Miten ylläolevassa ei muka syrjitä yliedustettuun ryhmään kuuluva työntekijää yksilönä, jos hänet jätetään ulkopuolelle etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ym. takia? Voiko näitä vähemmistö-ominaisuuksia asettaa johonkin järjestykseen?

Mitä jos Suomeen muuttaisi 6 miljoonaa ihmistä Brasiliasta? Onko brasilialaisen hakijan suosiminen perusteltua vai ei, koska etniset suomalaiset ovat etuoikeutettuja, vaikkakin määrällinen vähemmistö?

Pohdin nimenomaan ketä voi syrjiä laillisesti, ja kenen syrjintä on laitonta. Tämä ei sitten ole mikään maahanmuuttoöyhötys, joten ei myöskään käännetä sitä siihen. Olisi mielenkiintoista kuulla jonkun lainoppineen näkemys, jos foorumilla sellainen sattuu aikaansa viettämään. Muutkin perustellut näkemykset ehdottoman tervetulleita!

EDIT: Parantaako tämänkaltainen toiminta oikeasti näiden väestönryhmien asemaa vai voisiko olla, että muodostuisi entistä vahvemmin me vs ne jakolinja. Yhtenä esimerkkinä voisi ottaa huhun, jonka mukaan maahanmuuttajat kiilaisivat kantasuomalaisten ohi asuntojonoissa.

Hankala asia kun yhdenvertaisuusvaltuutettukin puhuu itsensä pussiin:

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tarkentaa, että positiivinen erityiskohtelu ei sisällä yksilöön kohdistuvaa syrjintää, sillä syrjintä kohdistuu korkeintaan toiseen ryhmään

…yhdenvertaisvaltuutettu esittää seuraavat viisi tapausesimerkkiä:

Valitaan tehtävään kahdesta ansiokkuudeltaan tasaveroisesta hakijasta aliedustettuun ryhmään kuuluva hakija

Omasta mielestä näin tulkinnanvaraisia lakeja ei kyllä pitäisi päästä läpi. Vähän vaikuttaa, että minun maanantai-illan puolihuolimaton pohdintani sisältää enemmän näkökulmia kuin näin tärkeä ja Perustuslakiin pohjautuva laki vaatii.

[terva_xyz]

En selitä kysymyksen syitä, eikä niitä kai olekaan. Tämmöinen aivopieru kysely nyt kuitenkin syystä X

Kun näen foorumilla kyselyn, niin vastaatko vaikka et tiedä asiasta mitään?

• Vastaan aina jokaiseen kyselyyn vaikka ei edes löydy sopivaa vastausvaihtoehtoa
• vastaan vain jos aidosti on mielipide kysyttävään aiheeseen ja löytyy sopiva vaihtoehto
• halusin vain klikata, ihan sama mitä kysyttiin

[tusinakassa]

Wikipediasta lainattua ( Positiivinen syrjintä – Wikipedia ) positiiviseen diskriminaatioon liittyen:

Lain perustelumuistio (HE 309/1993) antaa tietyin ehdoin oikeuden poiketa tästä muodollisesta tasa-arvosta “tosiasiallisen tasa-arvon” eli lopputuloksen tasa-arvon hyväksi. Muistio käyttää siitä nimitystä “positiivinen erityiskohtelu”.[22]

Pykälä ei toisaalta kieltäisi kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi syrjintäsäännöksessä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla… Säännös ei estäisi tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän (esimerkiksi naiset, lapset, vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia toimia

Todellisuudessa lienee niin, että huonommilla alueilla peruskoulun toteuttaminen on kalliimpaa kuin paremmilla. Tarvitaan enemmän henkilökuntaa, henkilökunta saikuttaa enemmän ja koulun omaisuus kärsii enemmän vahinkoja. Tähän on tavalla tai toisella ne rahat löydyttävä.

[JHeiskanen]

@DarkRoast

Mitä on tämä vihreiden “positiivinen” diskriminaatio? Oletan ainakin PD-alueiden olevan keskimääräistä maahanmuuttaja-valtaisempia. Tarkoittaako tämä, että syntyperän perusteella maksetaan enemmän rahaa oppilaan koulutukseen? Eikö YK:n ihmisoikeusjulistus sekä Suomen Perustuslaki kiellä asettamasta ihmisiä eri asemaan alkuperänsä puolesta?

Positiivinen diskriminaatio on terminä kamala, mutta en näe tässä mitään ongelmaa.

Ei positiivinen diskriminaatio tarkoita, että joissain kouluissa panostettaisiin enemmän matematiikan opetukseen. Siellä on vain esimerkiksi palkattu S2-opettajia ja hyödynnetään kulttuuriasiantuntijoiden palveluita, kun keskustellaan vanhempien kanssa. Sitten taas jossain Westendissä ei välttämättä ole käyttöä S2-opettajalle, niin koulun budjetissa ei tarvitse olla rahaa sellaiseen.

[Hapzu]

Ajattelin leikkiä muutaman TA perusjutun kanssa ja aloin testaamaan NN vipstaakeja. Löysin jotain kaunista. Alla Harvia YTD. Ei näy paljon golden crosseja, iron crosseja tai crisscrosseja. Silkkaa pulkkamäkeä neitseellisen puhtaalla hyvin tamppaantuneella lumella

[bustermingle]

Mutta eilen oppimani death cross loimottaa graafin vasemmassa reunassa… golden crossia pitänee siis vaan odottaa!

[Geologiopiskelija]

Nonniin, se olis sitten siinä. Pitkä talouslama ja loputon pörssiromahdus edessä päin.

[Hapzu]

Jep lähtö pulkkamäkeen on ihan oppikirjan mukainen, ei paljoakaan golden crossin perään

E: 1v kuvaaja siis vertailuksi

[Freddie]

Ei ole vain vihreiden keksintö vaan ihan yleinen politiikkatyökalu ehkäistä alueiden ja yksilöiden välistä syrjäytymistä. Nyt kun käytännössä kaikki Suomessa ovat oivaltaneet, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa entistä enemmän jos nykyisenkaltaisia julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa halutaan pitää yllä, lienee tälliset politiikkatoimet entistä tärkeämpiä.
PDn vaikutuksista on myös Suomessa tehty kv-tason huippututkimusta: Helsinkiläisnuoret hyötyvät positiivisen diskriminaation rahoituksesta - Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Jos tälle nyt jotain vertailua haluaa tehdä, niin koulujen PD-rahoitus on aika samanlainen tukimuoto kuin kepulaiset aluetuet sillä erotuksella, että näistä on havaittu oikeasti olevan hyötyä.

[Torniojaws]

Noo, sitten kun menee euroissa miinukselle ( ), voi varmaan jotain Red Crossia tulla…

[Kaunohammas]

Aika lailla kaikki julkinen raha perustuu jonkin ongelman ratkaisemiseen: hoidetaan sairaus, rakennetaan tunneli liikkumisen mahdollistamiseksi, pelastetaan köyhä nälkäkuolemalta. Ja niin edelleen.

Sanoit, että ei pidä tulkita mamuöyhötykseksi, mutta kuitenkin vedit jostain syystä maahanmuuttajat keskuteluun, vaikka artikkeli ei heitä koskenut tai edes heitä maininnut. Miksi?

Totta kai valtion ja kunnan rahaa valuu epätasaisesti eri ihmisryhmille. Maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti huonosti toimeentulevaa porukkaa, jolle ongelmat kasaantuvat. Aivan kuten Helsingin lähiöissä asuva porukka noin yleensäkin. Sitä sitten pyritään kompensoimaan laittamalla enemmän rahaa akuuttien ongelmien ratkaisemiseen.

Jos koulussa on tuplasti enemmän oppimisvaikeuksisia oppilaita, vaaditaan enemmän resursseja. Sinun linjallasi etelähelsinkiläiselle pitäisi maksaa jokaista mellunmäkeläistä vastaava summa, jotta kyseessä ei olisi “syrjintä”. Todellisuudessa voi kuitenkin olla, että etelähelsinkiläisen lapsen hyvä koulutus maksaa puolet siitä mitä Mellunmäessä asuvan erityisoppilaan. Kummallekin on kuitenkin tavoitteena tarjota edes jollain tavalla tasa-arvoiset mahdollisuudet pärjätä opintiellä ja elämässä noin ylipäänsä. Muutoinhan nostaisimme kädet pystyyn ja toteaisimme, että sulla kävi nyt huono tuuri syntymälotossa; koita pärjäillä. Lisäksi joutuisimme joka tapauksessa maksamaan niistä seurauksista, joita koituu siitä, että mellunmäkeläisellä jää koulu kesken ja uraksi valikoituu ammattirikollinen. Ei kovin fiksua edes nettomaksajien näkökulmasta.

[Niinpaljonturskaa]

@Freddie

Ei ole vain vihreiden keksintö vaan ihan yleinen politiikkatyökalu ehkäistä alueiden ja yksilöiden välistä syrjäytymistä. Nyt kun käytännössä kaikki Suomessa ovat oivaltaneet, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa entistä enemmän jos nykyisenkaltaisia julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa halutaan pitää yllä, lienee tälliset politiikkatoimet entistä tärkeämpiä.

Minä en ihan täysin ymmärrä tämän asian kytköstä työperäiseen maahanmuuttoon. Onko ongelmakouluissa ja -alueilla paljonkin työperäisiä maahanmuuttajia? Syrjitäänkö meillä työperäisiä maahanmuuttajia? Jos ongelmat johtuu muusta kuin työperäisestä maahanmuutosta lisääntyykö työperäinen maahanmuutto niihin puuttumalla miten merkittävästi?

Itse Itä-Helsingissä asuessani näin näitä maahanmuuttajavaltaisten alueiden haasteita. Harva niistä haasteista vaikutti kuitenkaan siltä että niillä olisi mitään tekemistä työperäisien maahanmuuttajien kanssa. Vai ketä näillä työperäisillä nyt sitten tarkotetaan, 2015 tulleita Irakilaisia, 2000-luvulla tulleiden somaleiden jälkikasvua vaiko baltialaisia rakennusmiehiä? Ketä me näistä halutaan tänne näillä toimenpiteillä lisää ja millä ehdoilla? Siitäkin olisi syytä puhua vaikkei olekaan niin poliittisen korrektin kiva keskustelu.

[Freddie]

Jos olisit jaksanut klikata ja lukea edes vähää alusta linkkaamaani tutkimusta aiheesta, mutuilun sijaan, olisit löytänyt yhteyden. Esimerkiksi:

”Tutkimus osoittaa, että pienellä panostuksella saadaan yllättävän suuria vaikutuksia. Vuonna 2008 joka kolmas maahanmuuttajataustainen oppilas ei Helsingissä jatkanut toisen asteen koulutukseen. Positiivisen diskriminaation määrärahan käyttöönoton ansiosta tämä osuus on laskenut viidenneksellä”, Mikko Silliman kertoo.

[Musta_leijona]

Paypal yritti kepillä jäätä, mutta sai nolosti nenilleen. Yrittivät siis päivittää käyttäjäehtojaan niin, että jos käyttäjä puhuu “misinformaatiota”, niin Paypal voi pölliä asiakkaalta 2500 dollaria.

Erittäin vaarallinen kehityssuunta.

[Niinpaljonturskaa]

@Freddie

Vuonna 2008 joka kolmas maahanmuuttajataustainen oppilas ei Helsingissä jatkanut toisen asteen koulutukseen

Varmaan se on omaa yksinkertaisuutta mutta en täysin ymmärrä vieläkään. Oliko nämä työperäisten maahanmuuttajien lapsia vai jollakin muulla perusteella maahanmuuttaneiden lapsia? Luen tarkemmin paremmalla ajalla, pahoittelen kahvihuonemaista jutustelua

Hyvähän se tietysti on että yhteiskunta kohdentaa rahaa sinne missä on haasteita. Inhorealisti vaan ajattelee että se mahdollistaa pitkässä juoksussa haasteiden olemassaolon, kuten valtion velkaantuminen pöhöttyneet budjetit ja antelias sosiaaliturva kannustinloukut. Voi kun olisi keino hoitaa sairautta oireiden sijaan. Vaikea asia.

[Freddie]

Maahanmuuttoon on monia syitä, työn perässä muuttaminen on yksi merkittävin. Tässä hyvä katsausartikkeli aiheeseen: Maahanmuuton syyt | Tilastokeskus

Edellä pari kirjoittajaa, joista toisen asiattoman viestin jouduin (taas) liputtamaan tuntuvat näkevän ongelmanratkaisun uutena ongelmana. Melkoinen kierre syntyy tällaisesta ajattelusta. Ilmeisesti ajatusmaailma on mitä on, eikä siihen edes tutkimuksella voi vaikuttaa:

”Tutkimukseni perusteella nuorten koulunkäynnin tukeminen positiivisen diskriminaation rahoituksella on edullinen ja tehokas tapa estää syrjäytymistä, ja auttaa etenkin maahanmuuttajataustaisia integroitumaan yhteiskuntaan”, toteaa Silliman.