Tuli yhtäkkiä mieleen, kun vähän väliä kuulee jollain kaverilla olevan tykytyksiä tai verensokerinheittoja, että kuinkahan kalliiksi tämäkin kriisi ja inflaatio todellisuudessa tulee ”pinnan alla”, ottamatta huomioon edes sitä, että ajaudumme ostovoiman heikentymisen vuoksi varmuudella taantumaan. Kuinka moni on jäänyt sairaslomalle, kun lisääntynyt stressi heikentää vastustuskykyä? Vanha sanontakin kuuluu, että kun eliitti sairastuu flunssaan, työväki kuolee jo keuhkokuumeseen. Kuinka moni, varsinkin vielä työikäinen, on sitten kuollut sairaskohtaukseen taloudellisten ongelmien vuoksi? Kuinka moni on tehnyt itsemurhan? Kuinka moni on alkoholisoitunut? Kuinka moni sähkölämmitteinen talo palaa ”vahingossa” jota ei saa myydyksi jossain muuttotappiopaikkakunnalla? Kuinka moni mökki homehtuu tuonne perämetsään kun omistajalla ei ole varaa pitää sitä lämpimänä? Korona tappoi ihmisiä, mutta kyllä tämäkin aika vahinkoja saa aikaiseksi. Mitä vahinkoja tämä tekee köyhien perheiden lapsille, joilla ei ole osaa eikä arpaa mihinkään ja joista kasvaa uusi tulevaisuus?
Suomalaisessa kulttuurissa on syvällä tietynlainen kilpailu siitä, kuka juo eniten viinaa. Kovat jätkät juovat muut pöydän alle. Muualla kai osataan juoda vähän sivistyneemmin. Toki nuoriso on keskimäärin tässäkin asiassa fiksua ja vanhempia sukupolvia rauhallisempia, mutta kyllä se sama kulttuuri elää silti huumeiden käyttäjissäkin. Ei ihme, että sakkia tippuu, kun miehisyys mitataan sekavuuden tasosta.
Jostakin luin kerran, että yhden nuoren syrjäytyneisyys maksaa yhteiskunnalle about miljoona euroa. Jonkun ekonomistin arvio. Tämä koostuu siis seuraavista:
a) Henkilö ei tuota yhteiskunnassa mitään (verot, bkt)
b) Henkilön elämäntapa maksaa yhteiskunnalle paljon (rikokset, tuet, palvelut, jne.)
Sitten on vielä se inhimillinen puoli, jolle on vaikea laittaa mitään rahallista hintaa, mutta kukin voi miettiä huumeisiin kuolleen nuoren kokemaa tuskaa, läheisten tuskaa, huumerahojen hankkimisella tehtyjen rikosten uhrien tuskaa, jne.
Nyt voisi sitten joku laskea, minkä verran rahaa käytetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen, syrjäytymisen estämiseen ja huumevieroitushoitoihin. Varmaan paljon rahaa, mutta peanutseja siihen, mitä voisi säästää panostamalla tuohon enemmän.
En tarkoita Duterten kaltaista sotaa huumeita vastaan, jossa veri roiskuu, kun rapataan, mutta niitä voimakkaita, joskin pehmeitä keinoja tarttua vaaranalaisiin nuoriin ja heidän perheisiinsä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hyväksyisin jopa prosenttiyksikön veronkorotuksen siitä hyvästä, että saisimme pudotettua nämä huumekuolemat ja niihin liittyvät ongelmat pois maamme ongelmista.
Myönnän, että helppoja ratkaisuita näiden kaikkien ongelmien hoitamiseen ei varmastikaan ole ja aivan kaikkia ei varmasti koskaan saada pelastettua, mutta jos tuon luvun voisi vaikka puolittaa seuraavalla hallituskaudella, ei liene mahdotonta? Siihen voisi sitten lisätä mm. lisäoikeuksia poliisille ja muille sosiaalitaholle reippaasti puuttua aikaisessa vaiheessa ongelmatilanteeseen. en tarkoita siitä Kannabisjointin polttamisesta koulukotiin, mutta ekstaasin käyttämisestä tehtäisiin nuorelle ja hänen perheelleen tapauskohtainen Exit-suunnitelma huumisiin ja siihen hieman keppiä ja porkkanaa tarpeen mukaan.
Hieman pohdintoja sijoittamisesta omalla kohdalla. Mietin tässä aamulla, että minkälaisilla sektoreilla foorumilaiset odottavat ylituottoa seuraavana vuonna. Eli millä sektoreilla oletatte nyt tai loppuvuoden aikana arvostustasojen olevan liian matalalla. Tätä aloin pohtimaan katseltuani tänään koronan nostattamien osakkeiden arvoa, verkkokauppa nyt vaikka esimerkkinä. Karkea esimerkki tietysti vaikuttaa moni muukin asia kuin korona.
Niin ja itse arvioisin suomalaisista osakkeista rakennusteollisuuden pärjäävän ensi vuoden aikana indeksiä paremmin.
Ystäväni kertoi myös ostaneensa vuoden alusta yhdysvaltalaisten puolustustarvike valmistajien osakkeita, tämän jälkeen aloin pohtimaan, että todennäköisesti tälläkin sektorilla on tulossa maailmanpoliittisen tilanteen rauhoituttua samankaltainen arvostustasojen normalisoituminen kuten verkkokauppa esimerkki ja korona. Nopealla vilkaisulla Lockheed martinin EPS pysyny samana, mutta YTD 37%. Olisi hienoa jos @Verneri_Pulkkinen voisi varteissaan vaikka koettaa nostaa tällaisia yli- tai alisuorittavia sektoreita esiin varteissaan.
Kaikenkaikkiaan aloitettaessani sijoittamisen ajattelin, että ostan vain osakkeita ja rahastoja ja annan niiden maata vuosikausia paikoillaan tekemättä myyntejä tai ostoja, mutta enemmän tutustuttuani aiheeseen olen kyllä kallistumassa aktiivisemman salkunhoidon puolelle. Samanaikaisesti se tiedon määrä mitä sijoittamisesta ja osakkeista on saatavilla tuntuu välillä murskaavalta.
Musta tuntuu, että nykyään puhutaan täällä entistä enemmän pääoman allokoinneista ja se on oikein hyvä juttu. Alla on Sijoituskoulun tuorein juttu niihin liittyen ja tuosta jutusta on sitten vielä linkki Juha Kinnusen oikein kattavaan kirjoitukseen aiheesta, joka on sitten taas vain Premium -tilaajien luettavissa.
Ongelma on yleinen sektoreilla, joilla ei voida helposti osoittaa “nopeita voittoja”. Interventiosta johtopäätöksen tekoon voi kulua 10-15 vuotta.
Tiedetään, että joukosta X tietty määrä kuolee huumausaineisiin, mutta etukäteen heitä on vaikea osoittaa. Tietyt taustatekijät nostavat todennäköisyyttä, mutta tähän joukkoon kohdistuvien interventioiden pelätään leimaavan ihmisiä etukäteen. Sekoita mukaan tekoäly ja saat sättimistä vääränlaisesta profiloinnista.
Samalla individualismia korostavat huomauttavat, ettei ihmisen rooli ole olla pelkkä systeemin osa. Kärjistäen, perseile elämäsi, jos siltä tuntuu.
Neuvolassa on helppo mitata kasvua ja seurata kasvukäyrää. Vastaava seuranta ja mittaus kohti aikuisuutta (omalla asteikollaan) olisi paikallaan, mutta ‘yhteiskuntasopimus’ aiheen ympäriltä puuttuu. Herkkä aihe ja tällaiset jäävät tyypillisesti hajanaisiksi hankkeiksi, joista puuttuu pitkäjänteisyys niin rahoituksen kuin toiminnan kehittämisen suhteen.
Tämä on jotenkin silmiinpistävintä kun vertauksena lukee Tulikiven analyyseja niin siellä tulee hanakasti useammassa kohdassa aina vastaan “nyt on arvostus kyllä tiukka vaikka lujaa menee niin se on hinnassakin.”
Jos Elon Musk on tulisilla hiilillä Twitterin vuoksi, miettikää niitä pankkiireja, jotka lainasivat rahat sen ostamiseen. Ei taida bonukset paukkua tänä vuonna…
Se on muuten juuri näin. Oon aina ollut ylpeä tästä suomen huumekuolematilastosta, että vaikka useat Euroopan maat esim. Ranska, Hollanti, Tanska leveilevät huumevapaalla, myönteisellä asenteellaan ja pössyttelevät siellä täällä…
Niin koto-suomessa taas kerran “toiset puhuu, toiset tekee” -asenteella päästään hyvällä prosentilla hengestään huumeita juomalla ilman, että tehrään tästä nyt mitään numeroa…
(tämä tietenkin nyt mustaa huumoria ja syvä pahoitteluni kaikille keitä huumeiden/päihteiden käytön ongelmat ovat kohdanneet ikävällä tavalla).
Heitetään samaan päivän jaaritteluun täysin toinen aihe, että usein firman bullien tuntuu olevan hyvin haastavaa ymmärtää, että karhuilevat eivät useimmiten ole karhuja firmaa tai heidän heidän tuotteitaan - vaan firman lapun hintaa kohtaan. Ei sormenosoittelua… paitsi että Teslaketju.
En tiedä minkälaisesta lainasta on kyse mutta jos ihan perinteisestä niin mitä tuossa on hävitty? Elon Musk maailman rikkaimpana ihmisenä ei nyt varmasti konkurssia tee vaikka koko Twitteri menisi nurin.
Vaikken Musk fan boy olekaan, niin pankkilainan osuus oli mielestäni 6.25Busd. Eiköhän se ollut kuitenkin pankkiireille vain yksi optio, myydä lainoja myöhemmin eteenpäin. Tuon lainan osuuden suhteen pankeilla ei kyllä suurta huolta liene, Muskilta löytyy kyllä tuo summa tarvittaessa. Pankkiireilta voi tietysti jäädä provisiot jälleenmyynnistä saamatta, mutta sellaista pankkia ei taida löytyä, joka ei haluaisi Muskia asiakkaakseen, vaikka se vähän em. tavalla maksaisikin.
Nyt kun etsii työpaikkaa niin olen huomannut että jotkut ovat siirtyneet “palkka-avoimuuteen”. Tämä on hyvä juttu vaikka sen edelleen on harvinaista. Mitä mieltä olette asiasta? Nykyään, varainkin myyntihommissa ei voi ikinä tietää palkkatasosta. Ainakin näkisin erittäin positiivisena asiana sen että yritykset laittaisivat palkkahaarukan ilmoitukseen.
Vanhaa tietoa, ja ilmeisesti ovat lähinnä auditoineet koodia, eli selvittäneet miten se sisäisesti tarkalleen toimii. Yllättäen tähän ei ole haluttu käyttää Twitterin omia työntekijöitä. Eiköhän Tesla ole saanut Twitteriltä korvauksen näistä työtunneista mitä Teslan kaverit ovat käyneet heittämässä keikkaa…
