Hyvää huomenta Kahvihuone! Postasin Inderesin omaan ketjuun kyselyn, mutta jaan sen myös tänne, jotta saisimme mahdollisimman paljon vastaajia. Kiitos @_TeemuHinkula :lle markkinatutkimuksen kehoittamisesta. Pyrimme hyödyntämään kyselyn dataa mahdollisimman monipuolisesti!
Laajennumme Ruotsissa ja kuulisimme mielellämme yhteisömme toiveita kiinnostavista yhtiöistä. Mille Ruotsiin listatuille yhtiölle toivoisit Inderesin analyysiseurantaa? Voit kertoa tässä kyselyssä 10 sinua eniten kiinnostavaa yhtiötä. Yhtiöiden nimiä löytyy seuraavilta listoilta:
Kiitos vastauksestasi jo valmiiksi! Toisinaan analyysiseurannan aloitukselle on myös ollut valtava apu, jos sijoittajat ovat laittaneet suoraan yhtiölle toiveen analyysiseurannasta
Tuohon tekisi mieli ehdottaa montaakin yhtiötä, mutta mietin vain, että Ruotsissa pienehköillä kasvuteknoyhtiöillä on usein seuranta jo RedEye:ltä, joten lieneeköhän useillakaan turskaa tekevillä varaa/intoa hankkia toista seurantaa ensimmäisen päälle . Vaikka jos pitäisi sijoittajana valita RedEyen tai Inden analyysin väliltä, niin päätös olisi kyllä melko helppo. Sentään hieman pienemmät ovat Inderesin analyytikoiden kiikarien suurennukset . No kai niitä yhtiötä riittää muualtakin kuin teknosektorilta toivottavaksi.
Kävin vastailemassa, mutta totuus lienee, että lukisin mieluummin analyysiä yhtiöistä, joita en edes oikein tiedä vielä, joten vaikea sanoa. Nyt aika helposti tulee mieleen electroluxit, Evot ja Ericssonit, kun ne tietää, mutta niistä nyt löytäisi analyysiä muutenkin, jos ei olisi laiska, kun englanti kuitenkin taittuu riittävän hyvin. Enemmän arvoa lie pienempien yhtiöiden analyysissä, mutta sellaisista ruotsalaisista analyysiä löytyy lähinnä ruotsiksi, niin en ole itse lähtenyt edes penkomaan.
Inderesin suurin arvo Suomessakin on ehkä muualla kuin Nokian tai UPM:n analysoinnissa.
Sitten voidaan taas katsoa kuinka hyviä ne lihattomat tuotteet ovat luonnolle. Kun haet Beyond burgerin tavallisen sijaan, niin et todennäköisesti kauheasti vaikutusta asioihin tee, koska tilalle tulee vastaavaa tai joskus pahempaa toimintaa. On teolliset kasviöljyt ja todella prosessoidut kasvisproteiinit (usein herne). Ainesosat näihin useisiin kasvistuotteisiin on massaviljelty, kuten soija, maissi ja taas herneet. Massiiviset jyvä/viljafarmit, kasviöljyplantaasit tappaa/häiritsee monen muun eläimen elinympäristöä, käyttävät vettä, koneistot kuluttavat polttoainetta ja kemikaaleja levitetään viikosta toiseen.
Näiden ilmastovaikutukset ovat murto-osa verrattuna lihateollisuuteen. Kuljetuksesta aiheutuvat päästöt ovat niin ikään häviävän pieni osa kokonaisuutta. “Prosessointia” puolestaan tapahtuu samalla tavalla liha- ja kasvikunnan tuotteissa; se ei automaattisesti tee ruoasta hyvää tai huonoa.
Moni ihminen ei kykene tunnustamaan tosiasioita, vaan tarttuu kaikkiin mahdollisiin oljenkorsiin, jotta nykyinen elämäntapa voisi jatkua. Se on ihan ymmärrettävää ja kuuluu ihmisen psykologiaan.
Ruoka on ilmastopäästöjen kannalta tärkeä ihan siitäkin syystä, että siihen voi vaikuttaa jokapäiväisillä valinnoilla. Kämpän lämmitykseen, joka on etenkin Suomessa leijonanosa päästöistä, on vähän hankalampi vaikuttaa. Toki osalla mahdollista sekin.
Eiköhän sitä eniten ihteäkin kiinnosta pienet potentiaaliset kasvu/aliarvostetut yhtiöt. Isommista löytyy dataa englanniksikin. Niitä vaan sukkana silmien eteen niin että silmät menee kieroon.
Ruotsalaiset kaivosfirmatkin kiehtoo, kun Suomessakin taitavat kaivella enemmän ja vähemmän. Ollaanko siellä Lithium-hommia suunnittelemassa? Pohjois-Pohjanmaallekin mahdollisesti ilmestymässä Northgoldin kaivoksia ehkä parikin kappaletta (oliko molemmat kultakaivoksia) Haapajärvelle ja Haapavedelle ja lähinnä paikallislehdestä osunu silmään.
Nyt se on sitten käsitelty hovioikeutta myöten. Alkoholia voi tilata ulkomailta kimpassa, kunhan tilaaja ei ota palkkiota tekemästään työstä, niin kyseessä ei ole alkoholin laiton myynti.
ps. Olisi kiva, jos en olisi kesällä inflaation ja energian hinnan vuoksi alkanut syömään enemmän puuroa, lisännyt polkupyörän käyttöä ja vähentänyt alkoholin kulutusta, joten tämä(kin) tilaisuus menee ihan hukkaan…
Tässä on Ilkka Sinervän tekemä juttu, jossa puhutaan mm. suomalaisten pörssiyhtiöiden lähitulevaisuudesta. Jutussa on lainattu Hannu Angervuota ja kirjoitettu mm. konepajoista että metsäyhtiöistä.
“Helsingin pörssin tuloshuipun tekijöiksi voi nostaa teräsyhtiöt SSAB:n ja Outokummun sekä metsäteollisuus eli Metsä-Boardin, Stora Enson ja UPM-Kymmenen. Nokia sijoittuu keskikastiin.”
"Kisaa voi luonnehtia tasaväkiseksi suomalaisten ja ulkomaisten yhtiöiden kesken globaalisti.
Esimerkiksi Valmetin ja sen itävaltalaisen kilpailijan Andritz Pulp and Paperin tilauskanta oli molemmilla yhtiöillä sama eli noin 4,7 miljardia euroa syyskuun lopussa.
Konecranesin tilauskanta ylitti kolme miljardia euroa syyskuun lopussa. Ja amerikkalaisen kilpailijan Columbus McKinnonin tilauskanta on liikkunut noin 350 miljoonan euron molemmin puolin."
Testasin tehdä kyselyn koska kiinnostaa minkä kokoisia salkkuja porukoilla on dipin jäljiltä. Ja olisihan se innostavaa nähdä jos noita suuriakin salkkuja löytyisi jokunen.
Kiitoksia etukäteen jo kaikille jotka viitsivät vastata. Muutamalla sadalla vastauksella saa varmasti jo kohtuu realistisen jakauman.