Haaste foorumilaisille, pystyttekö perustelemaan millekään yritykselle liiketoiminnan ”vallihautaa”, jos yhtiö myy tuotetta x kuluttajille. Olettaen ettei yhtiöllä ole monopoliasemaa kuten alko.
Ja ajatelkaa, että vastassa on kriittinen keskustelija, tietämättä mitään alasta. Ja vasta argumentti on ”kuka vaa pystyy perustamaa samankltaisen yrityksen kuin x”.
Mut joo, onhan käsite “vallihauta” oikeesti aika vaikea määrittää. Tässä on hyvä ymmärtää että kyse ei ole binäärisestä käsitteestä. Pysyvää, vuosikymmeniä kestävää vallihautaa ei ole kenelläkään.
EDIT: Jos jatkan vielä vähän tuota lähestymistä k.o käsitteeseen. Mielestäni vallihautaa käsitteenä on hyvä miettiä sellaisena jatkuvana janana, jonka toisessa päässä on “ei mitään kilpailuetuja” ja toisessa päässä “ikuinen vallihauta”. Kukaan firma ei pääse tuohon “ikuiseen vallihautaan”, mutta huippulaadukkaat firmat pääsee suht. lähelle. Jokainen firma sitten asettuu jollekkin välille tuota janaa.
Aika harvalla on lopulta kestäviä kilpailuetuja, ja niin se kuuluukin olla. Muuten eläisimme jossain yritysten dominoimassa yhteiskunnassa missä kuluttaja häviää aina.
Apple on hyvä esimerkki suht kestävästä vallihaudasta. Kilpailu on raakaa, mutta yhtiön brändi ja ekosysteemi tuovat sille etua. Vaihdon kustannukset kuluttajalle pois Applesta on melko suuret, siis vaivannäön merkeissä vaikka euromääräisiä säästöjä tulisikin.
Tai sitten meillä on vaikka vähittäiskauppiaat, jotka voivat saavuuttaa tehokkuus- ja mittakaavaetuja vaikka tietenkään kuluttajien silmissä ne eivät voi erottautua kauheasti.
En oo perehtyny Revenioo, mut eikö se myy silmätutkimuslaitteita eli ei ehkä iha kuluttaja-sekmenttii. Applen kyl hyväksyn, mutta onko suomen pörssissä yhtää?
Tuollainen vasta-argumentti vaatii tasoisensa perustelun: Stockmannillahan on aikamoinen tavaratalo tuossa Helsingin keskustassa, paha siihen on kenenkään toista vastaavaa lähteä perustamaan. Siinä sitä vasta on vallihauta, tai no, hauta.
Ääni ei ollut aamulla vahvimmillaan ja olen saanut tänään puhua palavereissa lähes 4 tuntia putkeen (yleensä 0,5h-1h palavereissa per päivä). Menee loppuviikko kirjoitellessa.
Q&A:ssa oli mielenkiintoinen kysymys sijoitustyyleistä ja vastauksessa kävi ilmi myös, mitkä ovat tärkeimpiä sijoituskriteereitä. Itse tajusin vastausta luettaessa, että katson aivan liian vähän velkautuneisuutta omista yhtiöistäni. Enkä osaa aina edes katsoa velkoja oikein kokonaisuutena…
Meillä on aika vähän kuluttajatuotefirmoja pörssissä, kuten Harvia jolla voi mieltää olevan brändin ja mittaakavan myötä jotain etuja. Harviankin isoin valtti lienee se ettei toimiala ole kiinnostava suurille kilpailijoille sen rajoitetun kokoluokan takia.
On myös hyvä miettiä, mitä kautta lopulta kilpailuedun pitäisi ilmetä:
Mielestäni kilpailuedun määritelmä on kaikessa yksinkertaisuudessaan – mutta ei helppoudessaan – se, että yhtiön liiketoiminnassa on sellaisia rakenteellisia elementtejä, joiden myötä liiketoimintaan sijoitettu pääoma tuottaa pitkällä aikavälillä jatkuvasti ja kestävästi pääoman kustannusta enemmän – toisin sanoen ROIC / RONIC > WACC ja yhtiöllä on erittäin vahva suoja toimialalle pyrkiviä uusia toimijoita vastaan.
Katkelma analyysikoulusta (huom. Premium-lukko! )
Eli yhtiö saa kansankielisesti investoiduille euroille muhkeamman tuoton, mitä sijoittajat keskimäärin osakkeista vaativat.
Melko suurella osalla ROI taitaa jäädä hyvin lähelle tuota vaadetta kotipörssissäkin.
Ja jos se on paljon suurempi, pitää todellakin miettiä syitä miksi se pysyisi niin korkealla pitkään.
Tutkimuksissa on kylläkin huomattu, että vaikka kaikilla firmoilla on tendenssi valua keskinkertaisuutta kohti, on joillain toimialoilla rakenteellisesti kannattavampaa sakkia ja erinomaisilla yhtiöillä on tapana pysyä pitkään erinomaisina. Ja toisin päin…
Kyllä kotopörssissä Nokialla on jonkin verran vallihautaa. Ei ihan tuosta noin voi polkaista kilpailevaa firmaa pystyyn, paljon tulee ongelmaa esim. patenttien kanssa. Mutta valitettavasti koko ala on sen verran kovasti kilpailtu ja myy yrityksille, että rahanprinttaus jää vähän vähemmälle.
Sanotaan google. Vaikka ei välttämättä suoraan myy kuluttajalle tuotetta x niin aika hankala on lähteä ainakin itselle käyttään muuta hakukonetta, postia yms… Aika pieleen saisi yrityksellä asiat mennä jotta vaihtaisin.
Eikä kyllä ihan heti tule mieleen että joku tekisi hakukoneen ja palvelun joka syrjäyttäisi googlen vaikka vähän pidemmälläkään aikajänteellä.
Jep, ja siksi yhtiön pääoman tuottokin ROI/ROE ainakin meidän ennusteilla keikkuu 10-12 %:ssa eli juuri ja juuri yli tuottovaateen. Ala on vaikea kuten sanoit.
Ja asiakkaat kauheimmat maailmassa: superpihit operaattorit!
En viitsinyt yhtiökohtaiseen ketjuun laittaa. Samaista asiaa tässä pyöritellyt.
Näinhän sen kunnon kapitalisti miettii. Ajattelen itsenikin tuohon ryhmään. Jotenkin tässä vaan korvamerkitään euroja samaan tapaan kun Viking varustamon valtion tuissa. Viking saa 70 miljoonaan tukea ja maksaa kuinka ollakaan 70 milj osinkoja seuraavana vuonna. Vähän tämä kyllä nostaa kulmakarvoja, vaikka ansaintalogiikka meneekin kuvaamallasi tavalla.
Huom. tuota voi ajatella niin, että annissa kerätyt rahat on kassassa mahdollistamassa isompia liikkeitä (yritysostoja tai investointeja tai tuomassa vaan selkänojaa) ja osinko jaetaan vuoden tuloksesta, ei antirahoista.
No nyt tuntuu kurkussa sen verran, että olisin voinut olla vähän vähemmänkin äänessä. Toivottavasti kuitenkin koulutettavat ja kuuntelijat saivat jotain hyötyä irti.
Tämähän on “taskusta toiseen” lisäksi myös “piilotettua vanhojen omistajien myyntiä” (omakeksimä termi ). Voitaisiin myös kerätä 20M rahaa ja jakaa 0 osinkoa. Erona diluutio ja vanhojen omistajien saamat varat, eli vastaava tilanne kuin jos uusien osakkeiden lisäksi myös myytäisiin vanhoja.
Oma empiirinen havainto on, että 99% sijoittajista ja yli puolet osakeanalyytikoista syyllistyy tähän. On totta, että velat tulee huomioitua arvonmäärityksessä, mutta harvemmin kiinnitetään kunnolla huomiota esimerkiksi maturiteettirakenteeseen (refi-riski) tai lainanhoitokyvyn (todellisilla kassavirroilla…) riittävyyteen.
Siellä on varman hallituksen kokoontumisessa ollut konjakki kourassa kova vääntö nostatetaanko ennen listautumista megaosingot vai tämän jälkeen. Perstuntumalla sanoisin edellä mainitun olevan yleisempi menettely. Ehkä tämä listautumisen jälkeinen osinko kestää enemmän tarkastelua kuin lukea Kaaron artikkeleita, jossa moititaan kuinka tase pumpattu täyteen velkaa osingonjaon myötä
Eipä tietenkään. Ilta-Pulu uutisoinneissa on alettu lisäämään jonkin väittämän jälkeen ajatusviiva ja sitten jokin hauskahko klikkilisä perään. Tässä se voisi olla: Kahvipaketin hinta ei alene, vaikka kahvin maailmanmarkkinahinta on laskussa - toisinpäin hinta nousisi heti…
Aijaa … Ihan mielelläni ajelen tuolla käytetyllä, joka saatiin ilmaiseksi. Onhan sitä pari kertaa pitänyt korjata mutta halvemmaksi tulee kuin uusi.
Toinen käytetty, joka on pihassa, tosin jo maksoikin hieman mutta mahtuupahan yhdeksän ihmistä. Itse asiassa se maksoi käytettynäkin saman verran kuin uusi pikkuauto mutta uutena olisi maksanut n. 100 kE …
Toisaalta, ehkä en ole hyvin toimeentuleva, kun olen koittanut minimoida nuo verotettavat tulot …
Käytetyssä ei haittaa, jos joku vähän hakkaa parkkihallissa ovella lisää naarmuja tai itse kokeilee tolppien kestävyyttä. Ruostekaan ei suuremmin sureta - auton väri vain enemmän muuttuu ruskeaksi vähitellen. Sisätilatkin ovat kuitenkin hetken päästä täynnä koirankarvoja ja lasten leivänmuruja yms.
Jossain äärimmäisessä hätätilanteessa historiassa varmaan joku onnistui laskemaan alleenkin tai oksentamaan autoon. Ei siinä jonkun entisen käyttäjän hikoilut enää haittaa.
Uudessa autossa kaikki ym. harmittaisi eikä se kuitenkaan ole uusi kuin hetken. Vakuutuksetkin on kalliimmat, kun ei uskalla ilman kaskoa ajaa. Vanhaan ei edes kaskoa saa.
Mieluummin käytän siis ko. rahan vaikka bitcoiniin ja laitan ne sitten FTX:ään … eikun … no, ehkä juuri siinä tapauksessa se uusi auto olisi ollut marginaalisesti parempi sijoitus.
Autosta ja siitä vaurastumisen jarruna on ihan oma ketjunsakin. Ei varmaan sielläkään ole mitään yleistä konsensusta uuden auton hankinnasta sinänsä. Ketjun otsikko kuitenkin antaa vihjeen: kallis auto → vähemmän sijoituksia → hitaammin vaurastuu. Ja inderessiläisethän pääosin hakevat vaurastumista - autoa ei edes ole kaikilla.