Hetken luulin, että puhut Kaius Niemestä.
Hyppää heti syvään päähän ja opettele koodaamaan c:llä. Sen jälkeen kaikkien muiden kielten omaksuminen on suhteellisen helppoa.
Sitä olen ihmetellyt kun nuorilla sijoittajilla on niin
kiire…sitten ostataan kaikkea mistä voisi vasuratua
lähes lotto meiningillä.Yleensä häviää kaikki.
Itse jäin pois 51v…nyt täysin sijoittaja. Viime
vudoen tuotto noin 70k… riittää mulle.
Ei lottoa vaan kärsivällisyyttä…
Kyllähän sitä nuorena ja kokemattomana lähtee helposti mopo käsistä. Voin itsekin tälleen alle vuoden sijottaneena, että varsinkin vuoden alussa teki mieli suunnilleen joka päivä olla tekemässä kaikkia mahdollisia ostoja ja myyntejä. Eiköhän toi ihan normaalia ole, että innostuneena yrittää haukata liian isoa palaa.
Varmasti se kyllä rauhottuu suurimalla osalla, kuin myös itselläni, kun ensimmäisen ”isomman” tappion näkee/kokee henkilökohtasesti. Kun omaa rahaa menettää, nii sai se ainakin itseni tajuumaan että nyt herätys. Siitä lähtien enemmän tai vähemmän paljon huolellisemmin mietin kaiken, ja yritän pysyä pääsääntöisesti suunnitelmassani kiinni.
Virheistä oppii ja niiden avulla kasvetaan.
Yleensä sanotaan että ensimmäisellä kielellä ei ole hirveästi väliä, koska sen jälkeen opit kuitenkin muut kielet helposti. En itse ole ammattidevaaja, mutta koodin kanssa kuitenkin touhunnut, ja uskaltaisin allekirjoittaa väitteen pääpiirteissään.
Tämän perusteella sanoisin että ohjelmoinnin opettelu kannattaa aloittaa siitä mihin tarjotaan parhaat opiskelumateriaalit. Siksi suosittelisin Helsingin yliopiston ohjelmointi-MOOCeja, eli vapaasti suoritettavia verkkokursseja. Viimeksi vaihtoehtoja oli “perus” ohjelmointikurssi ehkä Javalla taikka Pythonilla, sekä Full-stack web-devauskurssi, jossa tehdään mm. JavaScript pohjasta Reactia.
Full-stack on varmasti haastavampi ja vaatii jo pohjaymmärrystä ohjelmoinnista, oletettavasti tuon peruskurssin tason. Sitten jos rahkeet riittävät Full-stackiin, niin kurssin opeilla on nähdäksi helpompaa luoda harrastenäkökulmasta mielenkiintoisempia sovelluksia, kun puhutaan web-sovelluksista ja panostetaan myös frontendiin. Kannattaa vilkaista nuo kurssit, erinomaista opetusmateriaalia ja lisäksi tukea kurssin viestikanavan ryhmän muodossa.
E: Kaivelinpa vielä linkitkin kursseihin, näköjään nämä kehittyvät ja muuttuvat vuosi vuodelta:
Ohjelmoinnin perusteet ja jatkokurssi (Python):
https://studies.helsinki.fi/opintotarjonta/cur/otm-32d80bc7-0bc3-44e9-b2e4-63ea0bf0d1eb/TKT10002/Ohjelmoinnin_perusteet
Full stack open:
Ensiksi: Kalle on ammattilainen, minä en todellakaan. Mielestäni ihan alussa tärkeintä olisi kuitenkin saada mahdollisimman pienellä kynnyksellä ensikosketus ohjelmoinnin joihinkin perusideoihin, jotka toteutetaan käytännössä samalla tavalla kielestä riippumatta. Miten tietokoneen saa etsimään annetusta kolmesta luvusta suurimman? Tai kirjoittamaan kaikki kolmella jaolliset luvut ykkösestä tuhanteen. Edeltävään liittyy haarautuva ohjelma (if-else), jälkimmäiseen silmukka. Unohdetaan hetkeksi kielet ja syntaksit; kiva tietää ihan ne ideat, miten tuollaiset muutaman rivin algoritmit toteutetaan.
Mielestäni pienimmällä kynnyksellä noihin perusteisiin pääsee käsiksi Helsingin yliopiston netissä tarjoamalla ohjelmoinnin kurssilla. Kielenä on Python, jonka syntaksi on varmaan lähimpänä sitä miten ihmiset koodia toisilleen kommunikoisivat (”pseudokoodi”). Ekat kolme osaa tehdään vieläpä suoraan selaimeen (mahdollisimman alhainen kynnys), sen jälkeen siirrytään käyttämään Visual Studio Codea. Kurssin lopuksi osaat koodata pienen pelin, jossa voi vaikka kerätä jotain palkintoja ja väistellä hirviöitä.
Moni ei pääse lainkaan alkuun miettiessään juuri oikeaa kieltä ja jumiutuessaan katsomaan loputtomasti YouTube-videoita, joissa ehdotetaan milloin mitäkin kieltä. Älä jää miettimään, tee vaan vaikka eka osa tuosta Helsingin kurssista. Sitten et enää haluakaan palata miettimään vaan siirryt todennäköisesti osaan 2.
Kuten täällä on jo hienosti kerrottu, että jos kymmenen koodaria kertoo, mikä on paras kieli aloittaa opetteleminen, niin saat todennäköisesti 11 eri vastausta.
Voin omasta kokemuksesta sanoo, että koulussa eka kieli oli java, jolla olen siis opetellut koodaamista. Enkä ole siihen sen jälkeen siihen koskenut. Mutta C# oli tämän jälkeen helppo oppia ja sitä nyt käyttänyt työelämässä pitkään.
Kielen valintaan vaikuttaa myös käyttötarkoitus, koska kaikki kielet ei toimi kaikkeen. Omasta mielestä helppoja kieliä aloittaa on c# ja php. Python toki on lähellä pseudokoodia, mutta sen keksijä on pakko olla joku sadisti, yks välilyönti liikaa ja mikään ei toimi. JavaScript on sama kun Suomen olympiakomitea, tekee kaikkea, mutta missään se ei ole hyvä. Mitä lähempää sitä tarkastelee, niin sitä sekavampaa se on.
Osinkostrategiassa on kaksi vaihetta. Arvopaperien haalimisvaihe ja osinkojen hyödyntämisvaihe. Näistä haalimisvaihe voi kestää vuosikymmeniä. Sitä nopeutetaan tuttuakin tutummalla termillä korkoa korolle. Mielestäni on itsestään selvää, että osingot sijoitetaan arvopaperien ostovaiheessa uudelleen.
Toinen perustavaa laatua oleva harhakäsitys on, että osingot pitäisi laittaa takaisin samaan paperiin. Itse laitan siihen, jota muutenkin olen palkkapohjaisella lisäsijoituksella ostamassa. Siinä saattaa toisinaan olla mukana usean eri osakkeen osingot.
Lopullinen tavoite on tasainen osinkotulo ilman kuukausipalkkaa päivätyöstä. Tämä tulee sitten olemaan myös sangen verotehokasta.
Ei näissä ikinä voi kaikkea saada. Et voi loputtomasti katsella virheetöntä täytekakkua ja syödä sitä myös, kuten sanonta vapaasti suomennettuna kuuluu.
En sanontaa ollut ennen kuullut, mutta olipa hyvin kuvaava tarkoitustaan👍
Itse suosittelisin ekaksi kieleksi myös Pythonia. Aika helppo kieli oppia kuten yllä mainittu ja voit keskittyä logiikkaan, kun ei tarvitse puuttuvien puolipisteiden ym kanssa painia.
Tuossa on aika hyvä kattaus perustehtäviä vastauksineen ja vinkkeineen. Opit yleisimpiä Python ohjelmoinnin konsepteja ja tehtävät ovat pieniä, joten onnistumisia tulee nopeasti. Osa tehtävistä toistaa itseään, mutta ei niitä kaikkia ole pakko tehdä.
Tämä on kyllä sitkeä harhaluulo. Osingot on aina verotehottomampi vaihtoehto suhteessa myymiseen.
Osingot on 85% pääomatuloa. Myynti on maksimissaan 80% pääomatuloa(20% hankintaolettama) ja pitkäaikaiselle osakesäästäjälle melko varmasti 60% pääomatuloa(40% hankintaolettama).
Toiseksi pääomaveroprosentti nousee täten osingoilla nopeammin yli 30 000e.
Hyvää lauantaita!
Mun kansankapitalismitililleni eli OST:lle en voi kohta enää laittaa enempää rahaa, koska se 50 000 euron raja tulee kohta täyteen, mutta hyvä niin… se on miinuksella vain reippaasti yli vuoden menojeni verran.
Kävin myös tänään poikkeuksellisesti katsomassa ökykaupassa eli K-Supermarketissa, kovin kallista oli, mutta löysin vanhoja banaaneita joiden kilohinta oli vain euron.
Tänään aamulla meni kyykystä aika kevyesti viisi toistoa, kun tangossa oli 2xoma paino.
Tänään illalla palaan taas Maurin haastatteluun ja katson sieltä uudestaan ne Alokkaalle suunnatut ohjeet. Ne vaikuttivat minusta oikein hyviltä.
Tämä kuva on nyt syöpynyt alitajuntaasi. Aivosi muistuttaa siitä aina kun otat esiin fibonacci-työkalut.
Edit.
Boostaan vaikutusta yhdistämällä tämän äänijälkeen
Kiitos! Toivottavasti tuo nyt korvaa päässäni tämän edellisen
Voisikohan tässä suorittaa kansankapitalistin verosuunnittelua? Eli:
- Lopettaa OST tili ja realisoida tappiot verotukseen. Sanotaan että kotiutus on 30k€ ja tappiot 20k€.
- Perustaa seuraavana päivänä uusi OST tili, jonne voi taas tunkea uudet 50k€ puhtaalta pöydältä.
- Siirrä OST:n lopetuksessa vapautuneet varat (30k€) uudelle OST:lle ja vaikka investoida ne samoihin osakkeisiin.
Tadaa! OST:lle voi jälleen siirtää vielä 20k€, koska sinne on vasta laitettu 30k€. Kivana bonuksena veivauksessa tuli 20k€ verovähennyskelpoisia tappioita, joita voi hyödyntää vaikka AOT:n voittojen kotiutuksissa.
Vaihe 4: Profit!
Hah, minusta tuntuu, että se the kieli vaihtuu alalla 3 vuoden välein ja kertoo melkeinpä enemmän kielen ehdottajasta, kuin kysyjän tarpeista.
Jos tarkoitus ei ole sukeltaa ohjelmoinnin syvään päähän, Python ja JavaScript ovat hyvät aloituskielet. Koska laadukasta opetusmateriaalia ja erityisesti esimerkkikoodia löytyy tuhottomasti.
Paras palvelus minkä voit tehdä itsellesi ja muille ehkä myöhemmin koodiasi korjaavalle, on tehdä selkeää ja johdonmukaista koodia. Jos lähtee nollista liikkeelle, ei ole ehtinyt omaksua p*skoja ohjelmointikäytäntöjä kuten allekirjoittanut, kun aloittelin 90-luvun lopussa omin päin. Tabula rasa on siksi oikein hyvä lähtökohta!
Kieltä tärkeämpää on oppia rutiini ongelmien ratkaisemiseksi. Pilko ja yksinkertaista niin paljon kuin mahdollista. Highend-päässä kieli voi rajoittaa koodaria, mutta peruskoodari saa tehtyä hommat kielellä kuin kielellä. Tärkeintä on, että osaa käyttää loogista ajattelua halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.
Matemaattista osaamista yliarvioidaan aina. Kävin lukiossa lyhyen matikan ja pärjään koodarina KTM-paperein oikein hyvin, koska hallitsen suuret asiakokonaisuudet ja ymmärrän syy-yhteydet, vaikka en osaisikaan tehdä raytracing-sovellusta. Ymmärrän asiakasta ja he minua ja siksi minut halutaan koodariksi yhä uudelleen ja uudelleen. Paitsi ohjelmointia, koodarin työ on myös dokumentointia ja kysymysten esittämistä. Asiakas ei useinkaan tiedä mitä hän oikeasti haluaa…
Lopuksi - tsemppiä. Koodauksen alkumetrit ovat 10% inspiraatiota ja 90% perspiraatiota.
Wanha juttu.
OST tappiot voi vähentää vain kyseisen vuoden verotuksessa. Jossakin suositeltiin myös pitämään n viikon väliä ennen uuden perustamista.
Ei kaikkien koodareiden todellakaan tarvi olla matemaatikoita, vaikka matematiikan arvostukselle on myös ihan järkisyyt. Matematiikan osaaminen ei itsessään rajoita mahdollisuuksia, mutta osaamattomuus voi rajoittaa.
Kirjailija Juha Vuorinen jakoi Twitterissä eilen kuvan matematiikan koetehtävästä, jossa logiikka voittaa matemaattiset menetelmät (joilla pyritään eksaktien tieteiden tavoittelemiin tuloksiin).