Sopimuksen mukaan Fitzroy myy Padma Ravichanderille 15 miljoonaa Tecnotreen osaketta kauppahinnalla, joka vastaa osakkeen 10 päivän liukuvaa keskiarvoa.
Toimitusjohtaja Padma Ravichander on tänään tehnyt sopimuksen, jonka mukaan Fitzroy Investments Limited ("Fitzroy ") myy 15 miljoonaa Tecnotreen osaketta Padma Ravichanderille kauppahinnalla, joka vastaa Nasdaq Helsingin pörssissä noteerattua Tecnotreen osakkeen 10 päivän liukuvaa keskiarvoa. Näiden osakkeiden myynti toteutetaan useissa erissä ja se saatetaan päätökseen syyskuuhun 2022 mennessä. Osapuolet ovat sitoutuneet säännösten mukaisesti tiedottamaan yksittäisten kauppojen toteutumisesta.
“Tecnotree on salkkumme parhaiten tuottanut sijoitus. Tarkoituksenamme on pysyä Tecnotreen suurimpana yksittäisenä osakkeenomistajana ja ylläpitää pitkäaikaista suhdetta Tecnotreehen. Nyt meille kuitenkin tarjoutui strateginen mahdollisuus myydä 15 miljoonaa osaketta Ravichanderille, joka on yksi Tecnotreen viimeaikaisen menestyksen avaintekijöistä. Haluamme tällä kaupalla ilmaista kiitollisuutemme ja sitoutumisemme arvokkaan yhteistyön jatkamiseen Padman kanssa", sanoi Neil Macleod, Fitzroy Investments Limitedin johtaja ja Tecnotreen hallituksen puheenjohtaja.
“Tecnotreen tarkoituksena on viedä suomalaista 5G huipputeknologiaa ja -osaamista maailmalle. Meillä on selkeä kasvustrategia. Luomme yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa kestäviä digitaalisia ekosysteemeitä. Kauppa Fitzroyn kanssa tukee yhteistä pitkän aikavälin sitoutumistamme digitaalisen strategiamme toteuttamiseen”, sanoi Padma Ravichander, Tecnotreen toimitusjohtaja.
Hyvin sanottu. Kyllähän pieni vitsinvääntö foorumeille kuuluu, pidetään alusta rentona ja vapaana.
Usein sanotaan että tunteet pitäisi pitää erossa sijoittamisesta ja yhtiöihin tai osakkeisiin ei saisi rakastua. Miksi sitten tuntuu pahalta, jos joku vähän pilkkaa tai heittää huulta omistamastasi yhtiöstä? Eihän tässä nyt kenenkään äitiä kurtisaaniksi olla haukkumassa
Itse ainakin naurahdan mukana, jos joku on tehnyt hyvän meemin omistamani firman tilanteesta, hyvästä tai huonosta.
Silloin on sijoittanut väärin perustein, jos toisten mielipiteet tai pilkka satuttaa. Tutkimus ja analyysit jäänyt tekemättä.
Mihin vaiheeseen arvon kanssafoorumistit arvioivat nykyhetken sijoittuvan kuvaan hahmotellun pörssisyklin vaiheista? Viime viikkoina on nähty nousua, joka on erityisesti kohdistunut viimeisen vuoden aikana eniten laskeneisiin ns. “hype-osakkeisiin”
Itse arvioin kohtaa anxiety eli lievää ahdistusta havaittavissa pörssissä.
Joko kapitulaatio on nähty kuten treidaaja Jukka Lepikkö ja foorumipoliisi Verneri Pulkkinen ovat aavistelleet?
Omasta mielestä Panic ja Cap ei ainakaan ole tapahtunut, mutta voidaanhan sitä välillä skipata suurin loppurysäys ja siirtyä kohti mörnimis/nousuvaihetta, vaikka itselle se loppurysäys kelpaisi .
Denial vaiheesta on kyllä merkkejä. Ihan Inderesin @Sauli_Vilen , @Juha_Kinnunen
video(i)llakin . Ja Depression vaihe on tainnut olla olematta edellisissä kauppasota-/koronapikaromahduksissa .
Ja Anger vaihe nyt on aina. Joko shorttaajaat mottaavat bulleja tai longit käskevät shorttaajat lopettamaan shorttauksen
@Geologiopiskelija Kiitos kannanotosta! Mukava kuulla muidenkin mielipiteitä ja miten pitäisi suhtautua nykyiseen markkinatilanteeseen! Vaiheiden tunnistaminen tuntuu hankalalta kun eri vaiheisiin liittyviä erilaisia merkkejä on ilmassa nyt.
Sori offtopic
Jokisen eväistähän saatiin hyvä hinta 2012 Nojasta Leroylta ja sen jälkeen ei juuri voitollisia vuosia ole ollut. Nimi vaihtui jossain vaiheessa Leroy:ksi ja nyt Jokinen on perustanut Jokisen Eväät uudellee
Ainakin yksi Jokinen on pitänyt eväät omassa omistuksessa vaikka niitä sieltä kuluttajille jakaakin.
Toimintamalli on tuttu ainakin Ahvenanmaalta; yhteisyrityksen yksi osapuoli myy osuutteensa ja perustaa vastaavan yrityksen naapuriin tai ainakin lähelle ja alkaa kauppaamaan samoille asiakkaille
Valtion sijoitusyhtiön Solidiumin sijoituspäällikkö kertoi puolisolleen ja sukulaisille sisäpiirintietoa, minkä perusteella he ostivat kuuden pörssiyhtiön osakkeita tai johdannaisia. Poikkeuksellisen laaja sisäpiirintiedon vuototapaus selviää Helsingin käräjäoikeuden keväällä antamasta tuomiosta.
–
Kyse oli siitä, että valtion sijoitusyhtiö Solidium oli ja on suuri omistaja monissa pörssiyhtiössä, minkä vuoksi se saa etukäteen markkinoilla julkistamatonta tietoa. Sijoituspäälliköllä oli pääsy tietoon, ja samalla hänen lähipiirinsä alkoi käydä kauppaa Tiedon kanssa yhdistyvän Evryn sekä Outotecin, Konecranesin, Cargotecin, Sammon ja Stora Enson osakkeilla tai johdannaisilla.
Omalla kohdallani olen todennut, että en ole millään hävinnyt rahaa niin paljon kuin spekuloimalla sitä, että laskeeko joku osake vielä lisää vai saako siitä nyt halvalla ostamalla pikavoitot.
Syypää löytyy toki peilistä kuten aina ja pitkällä tähtäimellä muutaman tonnin sakotus tyhmyydestä ei ole vielä suuri hinta isossa mittakaavassa.
Aasinsiltana minua on huvittavanut kauan termi arvostustasojen tervehtyminen. Jos sama tapahtuisi palkkakuitissa, niin harvempi nyökyttelisi tyytyväisenä, että tämähän mahdollistaa vain paremman palkkakehityksen tulevaisuudessa. Enkä nyt tässä kritisoi sitä, että termi olisi mitenkään väärä, mutta työelämään verratessa väkisinkin tuolle hymähtää. Meemikuningas @Sijoittaja-alokas idea on vapaasti käytettävissä, jos inspiraatio iskee
Itse olen täysin sitä mieltä että ollaan “Complacency” - kohdassa. Omassa ajatusmaailmassani nämä maailman ongelmat eivät helpotu niin nopeasti kuin markkina hinnoittelee.
^ Perustuu täysin foliohattu suihkumietintöihin ota suolan kanssa, kuten kaikki höpinäni
Oma spekulointini on ollut usein sellaista mututuntumaa, joka ei loppujen lopuksi perustu kuin toiveisiin, tunteisiin ja toki vähän myös lukemaani, mutta helposti sitä joskus on oman osakkeen osalta lukenut ruusunpunaisten linssien läpi eikä niin objektiivisesti.
Uskon, että pitkässä juoksussa pärjäisi paremmin, jos lukisi omista ja muista osakkeista samalla tavalla, eli yhtä kriittisesti. Tulee luettua ostopäätöstä tehdessä useimmiten ihan fiksusti ja aika objektiivisesti, mutta ostopäätöksen jälkeen tulee mahdollisesti vähäteltyä riskejä ja firman heikkouksia, kun taas sitä on omistajana tullut vastaavasti liian toiveikkaasti reagoitua vähänkin positiivisiin uutisiin.
Osakkeeseen ihastuminen on vaarallista tuottojen osalta ja sitten sitä ihastuneena ihmettelee, että miksi tämä laskee “ilman syytä”, mutta vastaavasti osakkeen noustessa sitä ajattelee; näin sen kuuluukin mennä.
Oma tulkintani on, että useimmiten ostopäätökset tehdään useammin fiksuin perustein, mutta myyntipäätösten osalta ollaan laiskempia ja tähän vaikuttanee myös mm. liiallinen rakastuminen osakkeeseen. Omat tuottoni olisivat aavistuksen todennäköisesti paremmat, jos olisin myyntien osalta ollut yhtä ahkera ja objektiivinen kuin ostosten osalta.
On mukana toki puhdasta tyhmyyttäni ja vääriä tulkintojani eikä vain ihastumista osakkeeseen, eli voin sanoa, että salkkuni arvostustasojen tervehtyminen johtuu monista tekijöistä, jotka johtavat minuun itseeni.
Alokas on pelannut tuloskausiaikana vähän “tulosbingoa” itseään vastaan.
Välillä oma käytös väsyttää niin kovin.
Sisäinen ristiriita on välillä niin suurta, että ihan kuin kaksi täysin erilaista persoonaa henkilöityisi minuun ja vaikka se pitkäjänteisempi ja turvalliseen, tasaiseen tuottoon tähtäävä sijoittajaminäni lukisi yhtiöistä ja tankkaisi yleistä sijoittajatietoa, tulee joinain päivinä Se Toinen, jota voisi vaikka kutsua fiilishäslääjäksi, riehumaan tornadona ja pistämään suunnitelmat (=älä tee mitään, mitä et harkitse ensin kunnolla) palasiksi, jolle FOMO ja pikavoitot ovat triggerinä.
Olisi toisinaan kätevää, jos ostot ja myynnit saisi itseltä lukittua yhtiökohtaisesti ja avattua parin päivän viiveellä.
Klikkiotsikko yksittäistapauksesta, mutta jutussa on paljon muutakin. Ohjelmistoalaa hyvin tuntevana nousee punaisia lippuja siihen tahtiin että olisi aika jo että päitä putoaa.
Pari nostoa:
Pian kirjeenvaihdon jälkeen henkilöstöä ohjeistettiin lähettämään ilmoitukset tietohallintoon vain, jos kyseessä on Apotin tekninen vika tai puute ohjeistuksessa. Muut linjattiin “yksikön omasta sisäisestä toiminnasta” johtuviksi ongelmiksi.
Koivulan lisäksi moni muukin HUSin lääkäri sanoo vähentäneensä Apottiin liittyvien ilmoitusten lähettämistä, koska he eivät usko niiden johtavan mihinkään.
Eräässä vaiheessa Apotin ohjausryhmä päätti sulkea kaikki yli kolme kuukautta vanhat tiketit automaattisesti. Siinä vaiheessa näitä vanhoja, ratkaisemattomia häiriöitä oli yli 300.
Ei näin. Ei todellakaan näin. Eli meillä on selvästi monella tapaa läpimätä softa joka syö turhaa työaikaa ja aiheuttaa ongelmia ja vaaratilanteita. Ja sen sijaan että asialle tehtäisiin jotain isolla kädellä, tikettivyöryyn vastataan lakaisemalla maton alle koska niitä on ikävästi niin paljon ja käsiteltyjä ongelmaraportteja vähätellään ja sivutetaan, joka johtaa siihen että ketään ei pian kiinnosta tehdä uusia raportteja.
Miksi projektin vastuuhenkilöt eivät ole jo kengänkuva pepussa? Miksi tilaaja ei pistä toimittajaa vastuuseen kurasta mitä on toimitettu sen sijaan että yrittää vähätellä ongelmia? Miksi ei palkata lisää väkeä hanskaamaan tikettivyöry ja yritetä ratkaista ongelmia sen sijaan että pistetään pää pensaaseen ja toivota että loppukäyttäjät eivät enää jaksa valittaa? Tämä ei ole rakettitiedettä. Ja siis vikaa näyttäisi olevan sekä kuraa toimittavassa softatoimittajassa että HUSin tietohallinnon toimintatavoissa.
Edit: Tosin tuo mainittu 626 miljoonan euron hintalappu tälle läjälle sitä itseään on sitä tasoa että sillä olisi laukaissut monta avaruusrakettia. Eli ehkä tämä sittenkin on rakettitiedettä…
Tässä on hyvä artikkeli alaikäisenä sijoittamisesta, mutta sain minäkin tästä jutusta hyvää ajateltavaa.
“Kuten tekstin alussa kerrottiin, suhteellisen pienellä alkupääomalla, kuukausittaisella säästämisellä ja pitkäjänteisellä sijoittamisella kykenee rakentamaan melko suurenkin salkun. Tämä tosin vaatii kurinalaisuutta ja mielenkiintoa.”
HUS:in toimintakulttuurin playbook menee viimeisen muutaman vuoden katastrofien perusteella pitkälti näin:
Ongelmaa ei ole tai ongelma koskettaa hyvin rajattua joukkoa.
Jos ongelma kiistämättömästi ja ilmiselvästi kuitenkin on, niin vika on missä tahansa muussa paitsi HUS:issa itsessään. Muutosvastarinta, laiskat opiskelijat, syyllisiä löytyy aina.
Juuri näin, miksi Suomessa aina vatvotaan ja hidastellaan asiassa kuin asiassa. Vuosien kuluttua joku saa kuningasidean alkaa rakentamaan vetyverkkoa ”ihan kuin Saksassa”. Miksi me teemme aina ”ihan kuin”? Miksi emme koskaan yritä olla etunenässä ja anna saksalaisten ja ruotsalaisten suunnitella toimiaan ”ihan kuin Suomessa”?
Minun mielestäni olet tässä nyt täysin oikeilla jäljillä tässä bondiajattelussa ja @Warren_Fyffet hyvin avasikin Revenio-sijoittajien mielentilaa. Me @Johannes_Sippola kanssa tuottohakuisina sijoittajina hämmästelemme kovasti Revenion huonoa tuotto-odotusta, mutta entäs jos olisimme vaikkapa 65-vuotiaita ja rakentaisimme eläkesalkkua? Yhtäkkiä Revenio näyttäytyykin paljon houkuttelevampana, erityisesti näinä aikoina kun markkinoilla on paljon turbulenssia ja tuotto-odotukset muutenkin suhteellisen matalia.
Tuon defensiivisyyden ja kasvun yhdistelmää usein aliarvostetaan keskusteluissa, mutta rahoitusteoriassa markkinoiden kanssa korreloimattomat tuotot ovat portfolion kokonaistuoton saavuttamiseksi hyvin tärkeitä ja Reveniota omistamalla voidaan välttää paljon ikäviä asioita kuten vaikkapa volatiliteettiveron maksamisen
Pörssin kuuluisin velkakirjalappu Elisa näyttää muuten hyvin samanlaiselta profiililtaan, mikä tukee tätä Revenio on korkolappu -teoriaa
Elisalla on vähän samanlaisia haasteita, kun korkea inflaatioympäristö tekee matalan tuotto-odotuksen infrayhtiöille investoinnin mahdottomaksi, joka pidemmän päälle aiheuttaa merkittävää eroosiota tuloksentekokyvyssä ja mikäli tarina ottaa sen vuoksi osumaa ja markkinat nostavat tuottovaatimusta niin siellä on helposti syöty 5 vuoden sijoitustuotot tähänkin turvalliseen yhtiöön kurssilaskun muodossa.
Tärkeää on siis hyväksyä että vaikka konsensus mieltäisi jonkin yhtiön erityisen turvalliseksi sijoituskohteeksi, niin se ei tarkoita että ne olisivat riskeistä vapaita ja se turvallisuus on jo yleensä hinnoiteltu yhtiön kurssiin, mikä tekee mielletystä turvallisuudesta itsessään riskin(!).
Reveniossakin ottaa aivan mielettömän laaturiskin enkä ole täysin vakuuttunut että Reveniosijoittajat täysin ymmärtävät tai hyväksyvät että kyseessähän ei ole numerosijoitus, vaan tarinasijoitus, jonka fundamenteilla tai liiketoiminnalla ei lopulta ole kovinkaan paljoa merkitystä. Onko mitään väliä Revenion kurssin kannalta kasvaako yhtiö tänä vuonna 5% enemmän vai vähemmän? Kurssikehitystähän dominoi täysin tuo yhtiön tarina korkeasta laadusta ja tuloskasvun tuhoutumattomuudesta, joten Revenion kannalta sijoittajamielikuvat ja -tunteet ovat kaikki kaikessa, aivan kuten vaikkapa Hyzonilla tai muilla tarinaosakkeilla.
Äh, ei ollut tarkoitus provoilla tai olla pahanilmanlintu, mutta mihinkäs koira karvoistaan pääsee
Tätä tullut itsekin pohdittua
ja tämä kulunut alkuvuosi on minullekin poikinut yhden oivalluksen. Lasku- ja nousumarkkinassa taitavat päteä aivan erilaiset lainalaisuudet sijoittajan mielenhallinnassa.
Tämän vuoden aikana onkin usein mieleeni tullut kysymys:
Kumpi mahtaa keskivertosijoittajaa enemmän kaduttaa
myymättä jättäminen?
vai
ostamatta jättäminen?
Itseäni tässä markkinatilanteessa on paljon useammin jäänyt harmittamaan myymättä jättäminen.
Tämä kai on sitä tyypillistä, laskevaan karhumarkkinaan kuuluvaa taaksepäin katsomista, jota juurikin pitäisi välttää
Ja onko se tosiaan niin, että menneessä nousumarkkinassa ostamatta jättämistä katui yksi jos toinenkin sijoittaja?
Onko Hyzonilla track recordia kuten Reveniolla? Ehkä hiukan provoa taas
Minusta kyllä absurdia väittää että Revenio ei ole millään tavalla fundasijoitus, voisitko hiukan avata tätä? Ymmärrän hyvin, että tässä korkoympäristössä jossa sijoittajien tuottovaade on noussut on hankala nähdä Reveä sijoituskohteena.
.
. Ja Depression vaihe on tainnut olla olematta edellisissä kauppasota-/koronapikaromahduksissa 
.
