Koska se energiapaketti menee amerikassa senaatin käsittelyyn?
Näillä näkymin lauantaina. Sinema joka oli vielä hetki sitten avoin kysymys ja viimeinen mahdollinen este paketin läpimenolle on ilmeisesti saanut nyt omat iltalypsynsä toteutettua ja sen jälkeen luvannut äänestää paketin puolesta.
5 tykkäystä
Yritin jo kysyä jossain aikaisemminkin mutta ehkä meni ohi. Miten näet että Eurooppaan saadaan vetyä? Sähköstä on krooninen pula ja hinnat korkealla, eli ainakaan vihreää vetyä ei täällä varmaan voida tuottaa lähitulevaisuudessa. Maakaasustakin on pulaa joten sinistäkään vetyä ei varmaan liikaa ole tarjolla lähiaikoina.
4 tykkäystä
Tuossa Yahoon puolelta kopsattu viesti liittyen tuohon äänestykseen.
For the information of Senators, the Senate will next convene on Saturday at noon. The next vote will be at 12:30 p.m. on Saturday, on a motion to discharge a nomination. We expect to vote on the motion to proceed to the reconciliation legislation on Saturday afternoon,” Schumer announced on the floor.
If a majority of senators vote to proceed to the legislation, they will then debate for up to 20 hours before holding an open-ended series of votes, known as a vote-a-rama, before a final up-or-down vote, which is now expected Sunday or perhaps early Monday morning.
2 tykkäystä
En tiedä tarkoittiko @everlaastia projekteista puhuttaessa vain siirtoputkiprojekteista vai vetyprojekteista ylipäätään. Pelkistä siirtoputkistoistakin puhuttaessa hankkeita hyvä alkaa käynnistellä jos sitä vetyä oikeasti halutaan. Jos verkostojen rakentamispäätöksen ehtona on, että satamassa on jonoksi asti purkupaikkaa etsiviä vetytankkereita niin odottavan aika on pitkä.
Aurinko/tuuli + elektolyyseri integraattien rakenmiseen kuluu aikansa, mutta ei se siirtoputkiverkoston rakentaminenkaan kaikkine luvituksineen ole nopea toimenpide varsinkin kun siihen liittynee viranomaisillakin uusien asioiden opiskelua.
Vetyä syntyy myös sivutuottoneena joissain kemiallisissa prosesseissa. Näillä ei euroopan energiatarvetta ratkaista, mutta auttavat pelin avaamista ja kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kuten kaukolämpöverkoston alueella erilaiset hukkalämmöt.
3 tykkäystä
”Hankkeita on hyvä käynnistellä”…olen täsmälleen samaa mieltä. Muistaakseni liikenteen päästöt olivat vuonna 2020 n. 10 miljoonaa tonnia, josta kuorma-autojen osuus kolmannes ja pakettiautojen osuus vajaa kymmenen prosenttia. Valtiovallan olisi korkea aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lähteä ”rakentamaan /tukemaan” vetyasemaverkoston rakentamista liikenteelle, jotta olemme etulinjassa muun pohjois-Euroopan kanssa. Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa jne. tekevät eivätkä mieti. Pitkän matkan kuljetukset eivät hoidu sähköllä järkevässä aikaikkunassa.
7 tykkäystä
Kuten @akka ansiokkaasti jo kirjoittelikin, niin vedyn siirtämiseen tarvittavaa infraa ja siihen liittyviä projekteja olisi hyvä aloitella rakentamaan. Nyt yhtä sellaista projektia aikaistettiin, enkä usko sen jäävän ainoaksi. Tuossa se vedyn yksi isoista vahvuuksista on, sitä voi siirtää tuottajalta tarvitsijalle ja EU:n alueella on nähtävästi se tajuttu.
Vielä tästä siirrosta. Tässä on hyvä artikkeli tutkimuksesta, jossa noita siirtotapoja on vertailtu:
Tiivistettynä, vetyä voi siirtää ammoniakkina, kaasuna putkistoa pitkin ja nestemäisessä muodossa laivoissa. Kaikissa omat haasteet ja vahvuudet ja niissä on erilaiset aikajänteet. Osa pitempiä kuin toiset. Mutta kaikki on toimivia ratkaisuja.
En yhtään ihmettelisi, jos tuota kaasuputkistoa käytettäisiin Euroopan sisäiseen vedynsiirtoon. Todennäköisiä tuottajamaita löytyy EU:n alueeltakin. Halukkuutensa tähän ovat ilmaisseet mm. Espanja, Ukraina, Puola, Ruotsi ja toivottavasti Suomi.
Juttua esim. Puolan ajatuksista:
Ja esimerkiksi Espanjan potentiaalista lötyy vaikka kuinka paljon artikkeleita. Sen lisäksi Suomessakin on tällä hetkellä sähkö 0,9c/kwh. Ei tuosta ole kenellekkään mitään hyötyä, ja tilanne vaan tulee kärjistymään entisestään kun tuulivoiman tuotanto lisääntyy. Eli kyllä sitä tuotantopotentiaalia tulee olemaan EU:n sisälläkin paljon.
Mutta kaasuputken päästä saattaa löytyä myös Saudit:
https://www.rechargenews.com/markets/saudi-arabia-could-pipe-green-hydrogen-to-europe-to-keep-leading-energy-role/2-1-972920
Ja Marokosta melko varmasti tulee EU:n hovitoimittaja vihreän vedyn suhteen. Eikä aikajänne ole pitkä, vain 3 vuotta:
Mennään seuraavaksi siihen laivalla kuljettamiseen. Esimerkiksi Japani ja Australia ovat sitä kehittelemässä:
Ja nyt katsotaan missä EU/Saksa on käynyt kättä ravistelemassa:
Tuossa oli pari kaukomaata, mutta esim. Chile on ilmissut halunsa tull vihreän vedyn suurtuottajamaaksi.
Hyvissä paikoissa tehdyn vedyn hinta painuu melkoisen alas, siksi sitä kannattaa harkita tuovansa esim. Ausseista vaikka kuljetus hintaa nostaakin:
Hinta alle 2€/kg. Olen laittanut tänne foorumille joskus linkin twiittiin, missä oli laskettu millä hintaa vety oli kilpailukykyinen missäkin sektorissa. Liikenteen osalta se oli luokkaa 8-9eur kg. No se on vanha laskelma, nyt se saa olla jonkin verrankin kalliimpaa koska muu energia on kallistunut niin rajusti.
Suomessa melko varmasti sekä sähkö että vety on tulevaisuudessa halpaa. Sähköä ei vaan sinällään voi siirtää keski-euroopan kuluttajalle… Näin minä tämän kokonisuuden olen käsittänyt. Vety voi olla keski-euroopan kuluttajalla järkevän hintaista vaikka sähkö olisikin kallista. Korjatkaa jos olen väärässä.
Vähän tämä haisee sille, että EU on oikeasti menossa kohti vety-yhteiskunnan tapaista kötöstelyä.
Edit: lisäilläänpä vähän noita tuotantokuluja:
15 tykkäystä
Kertokaapa mikä olisi vetyputkiston tekninen toteutus? Kaasuputkissakin tapahtuu jonkin verran tihkumista hitsaussaumoista. Kovalla paineella tämä saadaan pidettyä kurissa. Vety itsessään on aika pienimolekyylinen ja vuotaa herkästi kaasumaisessa olomuodossa
3 tykkäystä
Ei vetyputki mitään scifiä ole. Johan niitä on käytössä. Tarkasti en tiedä, mutta käsittääkseni metaaniputkikin soveltuu 100% vedylle jos vaihtaa venttiilit. Putket pitää vaan jonkinlaisen korroosion takia uusia vähän useammin vetykäytössä. Jonkinlaista hävikkiähän aina toki tapahtuu, mutta jossain tutkimuksessa oli todettu että käytännössä vedyn kanssa ei sen enempää kuin metaaninkaan. Joka tapauksessa empä ole vetyputkiprojektien yhteydessä koskaan törmännyt sellaiseen, että tarvittaisiin jotain teknisiä innovaatioita.
6 tykkäystä
8 tykkäystä
”Analysts think that the hydrogen credits could be the most transformative part of the bill, particularly for the cleanest kind of hydrogen.”
”Green hydrogen would get the largest subsidies of all the methods in the bill—as much as $3 per kilogram. That’s more than half of the cost of producing green hydrogen, by some estimates. Dayen called that subsidy a “game changer” for companies in the industry.”
10 tykkäystä
6 tykkäystä
4 tykkäystä
Nyt pilataan hyvä tarina faktoilla. Monikaan ei oikein ymmärrä mitä kokoluokkaa sähkön tarve on jos kaikki liikenne kulkee vedyllä. Täällä heitetään faktana että kovalla tuulella ”ylijäämäsähköllä” tehdään vetyä ja homma on selvä. Niin yksinkertaista se on.
5 tykkäystä
Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8,1 TWh. Tämä tarkoittaa tasaisella tuotannolla 924 MW tehoa. Jotta päästäisiin Jero Aholan twiitissä mainittuun 3 000 MW tehoon, tarvitaan vuodessa noin 26 TWh lisätuotanto. Sillä siis korvattasiin 10% fossiilisen öljyn jalostamisesta. Fossiilisen öljyn korvaaminen kokonaan onnistuisi siis 260 TWh vuotuisella tuotannolla. Sähkön tuotanto ei ole tasaista, mutta vetyhän on tässä varastoitava välituote.
Liikennepolttoaineiden kulutus Suomessa vuonna 2021 oli noin 3,9 miljoonaa tonnia.Liikennepolttonesteiden myynti - Autoalan Tiedotuskeskus Liikennepolttoaineen korvaaminen “sähköpolttoaineella” vaatisi siten noin 100 TWh sähköä vuodessa.
On kai selvää, että osa fossiilisten polttoaineiden tarpeesta korvataan siirtymällä akkukäyttöisiin ajoneuvoihin, joissa kokonaishyötysuhde on parempi kuin Power-to-fuel -mallissa ja sähkön tarve siis pienempi. Tämä hieman helpottaa tuulivoiman rakentamistarvetta.
Suomen tuulivoimayhdistys povaa 30 TWh tuulivoimatuotantoa vuonna 2030, McKinsey 41,5 TWh vuonna 2030 ja Smart Energy Transition -hanke povaa 60 TWh vuonna 2040. Tuulivoimaennusteita - Suomen Tuulivoimayhdistys
13 tykkäystä
Tästä twiitistä pääsee Irlantilaisten tekemään tutkimukseen aiheesta. Irkuillakin epäilemättä on haluja saada homma toimimaan, koska heillä sitä tuulivoimapotentiaalia on rutkasti. Lukemisen arvoinen tutkimus.
Suoran sähkön käytössä on omat valtavat haasteensa siinä vaiheessa kun pelleillään uusiutuvien enegioiden kanssa. Viimeisen viikon sisällä tapahtuneen sähkön hinnan vaihtelu Suomessa lienee siitä hyvä esimerkki.
https://twitter.com/DWilliams_2022/status/1537847974465880069?t=eQ7CyRzwtDqvArhN3-9vUA&s=19
6 tykkäystä
Hyvää pohdintaa ja keskustelua.
Öljyn korvaaminen millä tahansa energialähteellä vaatii suuria ponnisteluja ja sitä voi jokainen pohtia onko se uhka vai mahdollisuus. Toisaalta jos korvaaminen koetaan toivotomaksi voi olla ettei bisnestä synny, mutta toisaalta kysynnän ollessa valtavaa pienikin siivu kakusta on iso bisnes.
Kaasun osalta biokaasu on ollut vähän vastaavassa asemassa, maakaasuun nähden tuotantomäärät suht pieniä ja koko energiapaletista vielä pienempiä.
Fossiilisen korvaaminen taitaa tällä hetkellä tiedossa olevista energialähteistä onnistua vain ydin-, tuuli- ja aurinkovoimalla, joista ensiksi mainittua vastustetaan monessa maassa monesta eri syystä. Vaikka noita kaikkia kolmea lisärakennettaisiin niin samaan aikaan sähkön kysynnän kautta optimaalisessa suhteessa sähkön hintavaihtelu tulee kasvamaan mikäli energiankäyttötapamme kuluttajina/kiinteistökohtaisesti ei muutu (kysyntäjousto) TAI mikäli halvan sähkön tunteja ei saada dumbattua esim. vedyksi. Jos hintavaihtelu tulee olemaan tulevaisuudessakin tätä suuruusluokkaa mitä Suomessa viimeaikoina prosessin hyötysuhteen merkitys vähenee.
Sähköautojen lataaminen tulee ja mahdollisesti autoista sähkön purkaminen takaisin verkkoon tulee näyttämään jonkinlaista roolia mikä voi olla pientaloissa merkittävä (se oma keskustelunsa millaisilla sähkön hintaeroilla kalliisti vaihdettavaa kallista auton akkua kannattaa edestakaisin sähköä siirtämällä vanhentaa). Käytännössä lataamista voi keskittää halvoille tunneille vain rajallisesti sähköliittymien tehojen riittävyyden takia.
6 tykkäystä
12 tykkäystä
9 tykkäystä
SAN JOSE, Calif., August 09, 2022–Bloom Energy Corporation (NYSE: BE) today announced financial results for its second quarter ended June 30, 2022.
Noh, ihan ok tähän hätään, kai…
Pitää kuunnella conference call vielä ennenkuin vetää lopulliset johtopäätökset.
7 tykkäystä