Paras huumoriteksti so far mitä on tullut vastaan tällä foorumilla. Kiitos Kale! Aloin oikeasti aluksi miettimään, että onko meidän Paavo muka ollut presidenttinä Tuon tyyppisiä vastakkainasetteluja kaipaisi enemmänkin mietittynä ns. “vastustajan” näkökulmasta. Joku Tesla bear/bull voisi vaikka kertoa miten Teslasta tulee maailman suurin (surkein) ja kannattavin (tappiollisin) autonvalmistaja tai joku bitcoin bear/bull voisi pohtien kertoa miten siinä käy vastoin omaa näkemystään.
Joskus 2019 kirjoitin (tai itseasiassa kopioin aamukammasta pääosan ja muokkasin sitten) alla olevan tekstin. Eilen kun tutkin omaa blogia, niin tuo teksti tuli vastaan ja nauratti että maakaasun hinnalle odotettiin katastrofissa vain kolminkertaistumista vaikka se nousi 10 kuukaudessa alle 20€/MWh arvoista lähes 120 euroon per MWh:
"Sekasorron vuosi 2014 alkoi, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta neljää P:tä käyttäen: propaganda, pelottelu, provokaatio ja projektiot. Venäjän johto ajoi itsensä nurkkaan ja perääntymismahdollisuuksia ei enää ollut, kun joukkoja oli viety Ukrainan puolelle. Kun valehtelee niin, että uskoo siihen itsekin, alkavat myös ratkaisut perustua valheeseen. Se käy lopulta kohtalokkaaksi, ja niin venäläisille on käynyt lopulta aina.
Muutamia vuosia myöhemmin ruuan hinnan kohotessa muun muassa Somaliassa, Afrikassa ja Lähi-idässä alettiin kokeilemaan myös rajoja. Kapinointi ja maa-alueiden valtaaminen valtioiden yrittäessä turvata ruuan tuotantoaan, johti valtaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Useissa maissa hallitukset olivat joutuneet eroamaan valtavien kansanjoukkojen vaatiessa hallinnon uudistamista ja korruption kitkemistä. Useissa maissa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten itsenäistymisen. Monien pelko realisoitui, kun Egyptissä ja Libyassa Muslimiveljeskunta ja muut islamistijärjestöt saivat vallan. Nämä maat sekä Jordania, joka oli vallankumouksessa syrjäyttänyt maan kuninkaan, perustivat islamistisen agendan mukaan Uuden Kalifaatin. Vaikka unionin johtaja, kalifi, oli jäsenmaiden kansalaisten valitsema, oli yhteiskunta käytännössä teokratinen aristokratia, jossa maallinen valta oli sunnan mukaan alisteinen uskonnolliselle johdolle.
800-luvulta alkanut islamilaisen maailman taantumus suhteessa länsimaihin tulkittiin johtuvan islamilaisen perinteen hylkäämisestä, mitä nyt lähdettiin korjaamaan palaamalla Muhammadin Medinaan rakentaman yhteiskuntajärjestyksen esikuvan mukaan. Yhdysvaltojen imperialismin vastustus nousi Uuden Kalifaatin nousun myötä uudelle tasolle, ja jopa vakaana pidetty Saudi-Arabia koki vallankumouksen, kun kansalaiset eivät hyväksyneet kuningasperheen liittolaissuhdetta Yhdysvaltoihin. Lisäksi pitkään jatkunut öljyn hinnan heikko kehitys, johti ahneuden kautta kansalaisten taloudellisen tilsnteen kiristymiseen äärimilleen.
Myös Korean niemimaalla koettiin vavahduksia, kun 71-vuotias Kim Jong-il kuoli. Vallan peri rakastetun johtajan poika, 28-vuotias Kim Jong-un, joka ei kuitenkaan kyennyt pitämään valtaa käsissään muutamien vuosien pyristelyistä huolimatta. Ylimpien kenraalien johtama sotilasvallankaappaus teloitutti Jong-unin. Osa armeijasta pysyi uskollisena kuolleelle johtajalleen, ja alkoi aseellisesti vastustamaan vallan ottanutta sotilasjunttaa. Kiina, Yhdysvallat ja Etelä-Korea eivät päässeet sopimukseen alueen rauhoittamiseksi, joka johti vanhan Pohjois-Korean alueen jakautumiseen. Kiina aloitti alueella “rauhanturvaamisoperaation”, joka käytännössä tarkoitti sotaa. Etelä-Korea ja Yhdysvallat lähtivät etenemään etelässä. Seurauksena Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo moninkertaistui, ja suhteet Kiinaan heikkenivät. Tätä tilannetta ei helpottanut Trumpin aloittama kaupankäyntisota ja tullit, joita Kiinalaisille tuotteille oli asetettu.
Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyneet välit johtivat siihen, että vastoin kaikkia odotuksia Kiina alkoi kelluttamaan valuuttaansa, ja myymään valtavia dollarivarantojaan. Dollarin arvo heikkeni välittömästi useita kymmeniä prosentteja, ja jo valmiiksi valtavan liittovaltion budjettivajeen kanssa painiva Yhdysvallat menetti markkinoiden luottamuksen velanmaksukykyynsä. Bondien tuottovaateet nousivat kymmeneen prosenttiin. Seurasi paha maailmanlaajuinen lama 11 vuotta finanssikriisin jälkeen.
Suvereniteettikriisi laajeni valtavaksi, kun maa toisensa jälkeen ilmoitti lainojensa uudelleenjärjestelyistä. Yhdysvaltojen johdolla maat joutuivat suuriin menoleikkauksiin, ja ensimmäisten joukossa oli vetäytyminen Irakista ja Afganistanista, jotka imivät miljardeja toisensa perään. Yhdysvaltojen heikkouden huomanneet Arabimaat lähtivät Uuden Kalifaatin johdolla hävittämään lopullisesti Israelia maailmankartalta. Venäjä lähti turvaamaan omia intressejään Krimin lisäksi myös etelässä Kaukasuksella alueen vasta toipuessa edellisestä Venäjän ja Georgian yhteenotosta. Euroalue natisi liitoksistaan, kun Portugali, Espanja, Irlanti ja Kreikka olivat irtautuneet eurosta EU-maiden ajautuessa Yhdysvaltojen perässä suvereniteettikriisiin. Myös Iso-Britania irtautui EU:sta tavoitteena välttää hallitsemattoman maahanmuutto ja pyrkiessää suojella kansalaistensa oikeuksia.
Useat maat asettivat vientirajoituksia tärkeiksi katsomillaan sektoreilla, mikä kiristi suhteita entisestään. Eurooppaan muodostui kilpailevia blokkeja, kun EU:n poliittinen kriisi lamautti päätöksenteon yhteisissä elimissä. Suomi koki jatkuvia ongelmia energiatarpeen kanssa. Maailman öljymarkkinat olivat kriisissä, ja seurauksena maakaasun hinta oli kasvanut kolminkertaiseksi. Luonnonvaroiltaan rikas Venäjä ja sen valtiojohtoiset energiayhtiöt alkoivat painostaa naapurimaita tekemään myönnytyksiä Venäjälle raaka-aineiden kaupan jatkumiseksi"