Kirjojen lukemiseen kannattaa suhtautua, kuten mihin muuhunkin taitoon elämässä. Ei sitä opi ellei harjoittele. Ja harjoitteluhan on sitä, että tekee toistoja, vaikka ei aina innostaisikaan.
Osiin jakamista ennemmin kannattaa valita aika ja paikka, jossa lukee. Esim kirja siihen sängyn viereen ja lukee joka ilta, vaikka edes viisi minuuttia.
Me Oksaharjun kanssa tiedetään että osakkeen arvo on osinkojen diskontattu nykyarvo, vaikka DCF:äilijät muuta väittävätkin.
Jos uudeksivuodeksi perustamani katubaari ostaa kaljatynnyrin 100 rahalla ja 1kk maksuajalla, jonka sitten se myy kokonaisuudessaan uutenavuotena 110 rahalla ja tämän jälkeen lopettaa toiminnan, tulee DCF:äilijät ovista ja ikkunoista (joita katubaarissani ei ole) ostamaan yritystäni yli 26 rahalla.
DDM-kaverina ihmettelen että miksi ihmeessä he haluavat maksaa ensivuonna kilahtavasta ja ainoaksi jäävästä 10 euron osingosta 26 rahaa nyt, niin kuulemma teen tänä vuonna 110 rahaa liiketoiminnallani ja ensivuonna menetän vain 84 rahaa, koska heillä on WACCiksi laitettuna 20% tuottovaatimus riskisestä yrityksestäni.
Joten pitkän pohdiskelun jälkeen päädyn myymään 10 euron osinkoni heille 26 rahalla, vaikka mielestäni se olisi ollut arvoltaan ennemmin 8 rahaa samalla 20%WACCilla.
@keisarijokinen on ollut Salkunrakentajan haastateltavana, ihan hyvän haastis. 
“Teen sijoitukset vuosineljänneksen aikajänteellä datalähtöisesti. Eri parametrien perusteella screenaan halpoja osakkeita, joilla on momentumia. Salkussa on kerrallaan 10-20 osaketta ja osa on myyty lyhyeksi”, Juuso avaa.
Datalähtöinen ei kuitenkaan tarkoita teknistä analyysiä, vaan strategia nojaa fundamentteihin eli esimerkiksi yhtiöiden tuloskunnon ja taseen analysointiin. Vuosineljänneksittäin Juuso lähtökohtaisesti tyhjentää salkun ja ostaa tilalle uusia osakkeita, joilla on paras tuottopotentiaali.
“Sijoittamisessa haemme kilpailuetua datasta ja sen analysoinnista. Meillä on data noin 7000 osakkeesta ja järjestämme osakkeet paremmuusjärjestykseen arvosijoittamisen lähtökohdista ennakkoon asetettujen parametrien perusteella. Muokkaamme strategiaa paremmaksi ja se kehittyy vuosi vuodelta.”
Tuo owner earnings on juuri se mitä ajan takaa ja syy miksi tulokset ovat niin tärkeitä. Buffett siis sanoi että owner earnings koostuu kolmesta komponentista (vuonna 1986): a) raportoidusta tuloksesta + b) poistoista ja arvonalentumisista - c) kaikista investoinneista jotka vaaditaan yhtiön kilpailukyvyn ja liiketoiminnan volyymin säilyttämiseksi.
Näistä tulos on se mikä voi muuttua vuodesta toiseen. Poistot taas ovat suoraviivainen matemaattinen lasku eikä kovin kiinnostavaa. Suurempi investointien määrä tarkoittaa enemmän poistoja. Poistot ovat laskennallista kulumista joka kuitenkin perustuu todelliseen ilmiöön, eikä niiden jaksottamisellakaan ole vaikutusta kassavirtaan. Jos kattila posahtaa ennen aikojaan, se näkyy tuloksessa alaskirjauksena, menetettyinä tuottoina ja investointiin kuluvana kassavirtana uuden hankkimiseksi. Jos kattila kestääkin odotuksia pidempään, poistot loppuvat ja tulos paranee - investointeihin kuluva kassavirta pienenee.
Tulevaisuuden investoinneista kilpailukyvyn ja volyymin säilyttämiseksi meillä on vain arvauksia. Voi kai sanoa että se on jokin summa x jota emme tiedä. Puhutaan siis säilyttämisestä, mutta yhtiöt voivat kasvaa tai supistua ja tämä on tuottojen kannalta merkittävä tekijä. Tässä laskussa muuttuva tekijä, joka ajaa kassavirtoja, on siis tulos. Buffett kritisoi kassavirtalaskelmaa, joka ottaa vain tuloksen ja poistot huomioon (vastaa käyttökatetta). Yhtiö voi parantaa kassavirtaansa tehostamalla käyttöpääoman hallintaa tiettyyn pisteeseen asti. Tuloksen kasvattaminen edellyttää lähes aina jonkin sortin investointien tekemistä ja siten kassavirran heikkenemistä ainakin väliaikaisesti. Investointi voi olla hyvä tai huono, mutta vastausta tähän ei löydä kassavirtalaskelmasta.
Entiä onko tätä jaettu aiemmin, kun juttu on pari päivää vanha, mutta ei sattunut selatessa silmiin niin uskallan tänne jakaa.
Taas kerran aktiivisesti johdetut rahastot hävisivät indeksisijoittamiselle. Tässä osoitettiin, että viimeisen 5 vuoden ajalla etf-stä kootut “yhdistelmärahastot” voittivat kaikki aktiivisesti johdetut suomalaiset yhdistelmärahastot ihan mukavalla marginaalilla. Ainoastaan matalan riskin yhdistelmärahastoissa etft-hävisivät 0,05% keskimäärin aktiivisille rahastoille, mutta Neutraalin ja korkean riskin rahastoissa etf-vastineet voittivat rahastot keskimäärin 1,1% ja 2,5% vuosittain. Ja Neutraali&KR ryhmissä Etft-voittivat jokaisen rahaston.
Tarkoittaaks tuo sitä, että mun kannattaa myydä ne Hytsonit, vaikka niillä on niin hyvä dippi? 
Siitäpä vähän sipsukaisia kylkeen, niin ei harmita niin paljoa. Vähän tässä kokemuksesta puhun.
Viinakin voi auttaa.
Oli kyllä lukemisen arvoinen ketju tämä 
Islantilainen kaveri saanut siis Twitteriltä kenkää viime viikolla, päätyi alunperin firmaan myytyään oman firmansa heille koronan aikana. Täytyy arvostaa, millä tavalla suhtautuu siihen, että omaa vammaa mollataan. Musk ei taas esiinny missään parhaassa valossa tässä…
Tämä on juuri se, mitä haluan kuulla mieheltä, joka on suurelta osin vastuussa maailmantaloudesta
Powell olisi kova vastus pokeri pöydässä. Tolla pokerinaamalla pärjäis kaikissa tilanteissa. Kuulin ekan kerran varmaan ikinä Powelin puhuvan ja ääni mätsää naamaan sitten yhtään.
Powellin puhe kiteytettynä
Powell tuskin siis sanoi noin, mutta tätä hän tarkoittaa, koska työttömyyttä halutaan kasvattaa inflaation kukistamiseksi.
Musk saa nyt oikein isän kädestä…
Viittaa siis tähän juttuun
Oli miellyttävä turvatarkastus Helsinki-Vantaan lentoasemalla jo 21.2.2023. Silloinkaan ei tarvinnut laittaa erikseen hihnalle nesteitä läpinäkyvässä pussissa tai ottaa kannettavaa tietokonetta repusta.
No palatessa Suomeen turvatarkastus Riikassa oli samanlainen kuin ennen myös Hki-Vantaalla.
Karkeasti arvioiden tulee vietettyä ainakin se 15 tuntia päivässä koneella; töitä tehden tai sijoitusjuttuja katsoen. Sen lisäksi tulee vähän vilkuiltua puhelintakin.
Nyt ei ole niin paljoa ylitunteja tarjolla kuin ennen, niin olen käynyt iltaisin kävelemässä. @musa_2 muistaakseni suosittelikin aikanaan mulle kävelylenkkejä ja joskus ennen etätyöaikaa tulikin käveltyä 40 kilsaa viikossa pääosin sellaista kiireistä työmatkakäppäilyä.
Nykyään, kun on tullut entistä enemmän etätöiden ja työmäärien lisääntyessä tuijoitettua ruutua, niin on tuntunut hyvältä mennä käppäilemään ulos ilman päämäärää. Kännykkä pysyy taskussa, joten mieli saa rauhassa vaeltaa ja voin rauhassa katsella maisemia.
Kunto ei tällaisestä peruskäppäilystä juuri kohene, mutta se ei ole tässä niin tarkoituskaan, mutta stressitasot ovat laskeneet, mieli on rauhallisempi ja unikin tulee paremmin. Annan suosituksen tällaisesta käppäilyistä kaltaisilleni ylienergisille, ylivilkkaille ja stressantuneille ihmisille.
Olen vuosia mietiskellyt jotta olisi mukava tehdä töitä itselleen, mutta ei ole mitään selvää yrittämisen kohdetta tai mille olisi oikein huutava pula seudulla jossa asun. Nykyinen palkkatyöni on ihan mukava homma jotta sinällään ei ole ”pakko” vaihtaa, mutta tämä yrittäminen ja itselleen tekeminen on muhinut mielessä monesti. Olen luonteeltani nytkin jo ”firmaan päin kallellaan”
Mielenkiinnosta kysynkin jos tämä kysely nyt onnistuu että mitä mieltä sinä olet?
0 äänestäjää
Olisin vastannut, että ”haluaisin olla yrittäjä, mutta elämäntilanteeni ei tällä hetkellä salli sellaista riskinottoa tai ajankäyttöä osa-aikayrittämiselle”
Ennen kuin alat yrittäjäksi etsi tarkasti yrityksen rooli, selvitä markkinat, miten erottaudut muista yrityksistä. Tutki, selvitä, kehitä tee taloudelliset arviot.Sparraa muita jne. Kysy kavereilta näkemyksiä, mutta vain sellaisilta, jotka uskaltavat esittää kritiikkiä.
Tekisi firmoihin tutustumisesta niin paljon helpompaa, kun kysymyksiin vastattaisiin yhtä nopeasti kuin Harri Wittediltä. Varmasti muitakin samankaltaisia on, mutta tuo nyt ekana mielessä. Tekee firmasta paljon helpommin seurattavan, eikä se tunnu ”kaukaiselta pörssifirmalta”, kun itse toimarille voi esittää suoria kysymyksiä ja niihin saa jopa vastauksenkin. Mahtavaa!
