Jos haluat karhuskenaarion niin niitäkin voi maalailla. AI jyrää niin vahvasti että hirveä määrä jengiä joutuu kortistoon kertaheitolla, tuhoten kulutuskysynnän vahvasti ja sen päälle uusin ChatGPT-10 muuttuu Skynetiksi ja ottaa Internetin hallintaansa ja sopan täydellinen siivoaminen vie vuosikausia ja talous taantuu kivikaudelle kun siivousoperaation ajaksi koko internet ajetaan fyysisesti alas moneksi viikoksi.
Härkä skenaario. AI keksii printterin mikä ei aiheuta inflaatioa.
Jään odottamaan miksi tämä kaikki on Nordean Antti Saaren mielestä itse asiassa positiivista osakkeille.
Näin keksii GPT4, kun pyysin. Minulla ei ole ymmärrystä asiasta sen vertaa, että osaisin sanoa, onko tässä mitään järkeä.
One possible method for a central bank to “print money” without causing inflation is through Quantitative Easing with Inflation-Target Investments (QEITI). This policy instrument involves the central bank purchasing long-term, inflation-sensitive assets to increase the money supply while keeping inflation in check.
1. Identify inflation-sensitive assets
2. Implement Quantitative Easing (QE) with a focus on these assets
3. Monitor the inflation impact
4. Adjust the asset-purchase portfolio accordingly
Step 1: Identify inflation-sensitive assets
These are long-term financial assets that are impacted by inflation rates or are directly linked to the real economy’s performance. Examples of such assets include:
Step 2: Implement Quantitative Easing (QE) with a focus on these assets
Instead of purchasing regular government bonds or other fixed-income securities, the central bank focuses its QE policy on the inflation-sensitive assets identified in Step 1. By injecting money into the economy through the purchase of these assets, the central bank can increase the money supply without directly causing an increase in price levels.
Step 3: Monitor the inflation impact
The central bank continually monitors inflation indicators, such as the Consumer Price Index (CPI) and core inflation rate, to assess the impact of QEITI on inflation. This helps ensure that the policy instrument does not inadvertently contribute to inflationary pressures.
Step 4: Adjust the asset-purchase portfolio accordingly
If monitoring shows a risk of higher inflation, the central bank can reduce its asset purchases or shift its focus to assets that are less affected by inflation. Conversely, if the inflation risk seems low, the central bank can increase its purchases of inflation-sensitive assets to boost the economy further.
By using QEITI, the central bank can effectively “print money” to stimulate the economy while mitigating the risk of inflation. This policy instrument, however, requires careful monitoring and calibration to ensure its effectiveness and maintain price stability.
TL;DR: A central bank can “print money” without causing inflation using Quantitative Easing with Inflation-Target Investments (QEITI). This method involves purchasing inflation-sensitive assets, such as inflation-indexed bonds or commodity-based funds, instead of regular bonds. By continually monitoring inflation indicators and adjusting the asset-purchase portfolio, the central bank can stimulate the economy while keeping inflation in check.
Kuulostaa järkevältä mutta ei ole mitään pätevyyttä arvioida tekstin sisältöä. @Marianne_Palmu onko tuo QEITI edes oikea termi? Googlella en löytänyt.
Tehtaan tuotteilla voinee tämän ongelman ratkaista. Lainaa vain armeijalta muutaman putken ja…
Ai ei? “Laitonta”? “Vaarallista”? Mutta se on TikTok, eikös kaikki keinot ole silloin sallittuja? 
Muuten realistinen skenaario, mutta valitettavasti tuossa on sellainen soppa jota ei “siivota”, siis ollenkaan. Sori negailu, mutta todellisuus on joskus karuakin ihmeellisempää.
Kaiken voi rakentaa uudestaan puhtaalta pöydältä. Jokainen vanhaan internettiin yhdistetty laite jonka AI otti haltuunsa vasaroidaan e-romuksi (ainakin tallennusmedian osalta) ja kasataan uusi rinnakkainen verkko. Mutta joo, parempi olisi pitää huoli ettei AI lähde lapasesta. Tämän hetken tuotoksilla hyvin teoreettinen uhka, mutta paras pitää kartalla ettei käy hassusti.
Luonnollisesti kustannukset olisivat huikeat ja osuma maailmantaloudelle olisi sellainen että koronakuoppa näyttää heppoiselta pieneltä dipiltä.
Enpä ole minäkään QEITistä koskaan kuullut. Itselläni ei ihan käy järkeen, kuinka juuri nämä instrumentit onnistuvat täysin sivuuttamaan inflaatioriskit.
Taitaa ottaa Nordea huomenna -15% tauluun, kun Purra just mainitsi mahdollisen tulevan pankkikriisin. Oivoi.
Voisitko laittaa kylkeen vielä lähteen tähän, kiitos.
Pääministeritentissä mainitsi. Mtv3:lla menossa.
E: puheenjohtajatentistä puhun tietenkin.
Hieno podi @Rauli_Juva ja @Erkki_Vesola , vastasittekin huonosti muotoiltuun kysymykseeni, jossa hain nimenomaan sitä miten aiemmat velkojat suhtautuvat hybrideihin, eli ilmeisesti nettopositiivisesti, kun muut tuovat rahaa huonommalla senioriteetilla.
Hyvä detalji oli myös tuo että hybridin korot voidaan tarpeentullen jättää maksettavaksi myöhemmässä ajankohdassa.
Tuo ei ole minusta millään muotoa realismia, koska vaatisi:
Summa summarum: omasta mielestäni on selvää, että siinä vaiheessa kun vieras äly on karannut, niin se on varmuudella game over ennemmin tai myöhemmin. Vähän samaan tapaan kuin oli game over kisa maapallon hallinnasta kun ensimmäisen apinalajin kehitys ylitti tietyn kriittisen pisteen. Aikaskaala on näissä todennäköisesti kuitenkin erilainen.
Pelon leipominen on mahtavaa.
Jos asia x ei tapahdukkaan, niin pääset ostamaan hetkellisesti ”väärin” hinnoiteltuja lappuja.
Jos x tapahtuu, niin pääset ostamaan kokonaan pelon valtaamasta markkinasta vaikka ja mitä.
Where is the problem?
640000 työikäistä ihmistä työvoiman ulkopuolella koto-Suomessa. Tässä Nobelistin hyvää pohdiskelua aiheesta;
Holmström hakee syitä syvemmältä ja puhuu siitä, mihin Suomella on henkisesti varaa. Valtion rooli kaiken hyvän äitinä on syytä pohtia uusiksi: hänen mukaansa yksilöt pitäisi saada kantamaan vastuuta omista tekemisistään ja tekemättä jättämisistään.
”Olemme liian riippuvaisia yhteiskunnasta, joka on tunkeutunut liian syvälle ihmisten elämään. Tällainen ei tuo ihmisten elämään merkitystä, vaan kasvavaa tarvetta ulkoistettuun huolenpitoon”, hän sanoo.
”Suomalaisten riippuvuus valtion tuutista arveluttaa minua eniten, koska ihmisiltä on varastettu osa vastuuntunnosta. Olemme riippuvaisempia valtiosta kuin kanssaihmisistä, vaikkei valtion pitäisi aina orkestroida ja häärätä pomona joka paikassa.”
Valitun linjan seuraukset ovat ilmeisiä, sillä valtion tulojen ja menojen epäsuhta ei ole ohimenevä ilmiö. Koska korot ovat rajusti nousseet, velan korkomenot kasvavat, kun velkakanta paisuu.
”Numerot ovat vain sairauden oire, sillä Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus”, Holmström analysoi.
Hän arvioi, ettei valtion lisävelka auttaisi kestävää kasvua. Se rohto ei tähänkään mennessä ole toiminut, vaan taloudenpitoon yhdistyy vieläpä työllistämistä ja työllistymistä jarruttava kireä verotus
Totta. Simpanssikaan ei älyä hävitessään ihmiselle shakissa. Kenties tekoäly on hallinnut jo tovin 
Mutta älyääkö simpanssi pelaavansa shakkia?
