KVG? Hei boomeri, tervetuloa AI aikakaudelle 
10 tykkäystä
Olen AI-teknologiassa yhtä notkea kuin mitä meidän väistyvä puolustusministeri oli aikanaan tanssiparketilla
8 tykkäystä
12 tykkäystä
Kiitos 
Ei Googlea vaan pääasiassa kirjoja. Päälähteinä kirjat Kasparov on Modern Chess 2, 3 ja 4, joissa hän ruotii 1300 suurikokoisen sivun verran Karpov-otteluita. Analysoi kaikki pelit ja kertoo, mitä tuntemuksia hänellä oli minkäkin pelin ja minkäkin siirron kohdalla, ja mitä pelien välillä tapahtui.
Jo vuonna -87 hän kirjoitti haamukirjoittajan kanssa omaelämäkerran ”Child of Change”, siinä on hyvin perusteellisesti muun muassa se vyyhti kun NL yritti estää häntä pääsemästä ensimmäiseen otteluun -84. Kirja aiheutti melkoisen kohun Neuvostoliitossa, mutta Gorbin avoimuuspolitiikka oli jo niin pitkällä ettei Kasparov ollut enää vaarassa.
Laajalle yleisölle tarkoitetussa kirjassa ”How life imitates chess” Kasparov puhuu Sevillan viimeisen pelin päätöksentekoprosessista.
Sitten vielä vuonna 2000 tehty videosarja jossa hän käy toimittajan kanssa läpi ekoja otteluita, pääosin tietysti samoja puheita kuin kirjoissa, mutta eleistä ja äänenpainoista irtoaa vähän eri aromeja.
Hän on kirjoittanut myös valtavan kolmiosaisen kirjasarjan ”Kasparov on Kasparov” jossa käy läpi koko uransa, mutta ei tuo juuri uutta Karpov-otteluihin vs. Modern Chess 2-4.
40 tykkäystä
No voihan tuo kuulostaa julmalta kun sen noin sanoittaa, mutta se on tosi hähmäistä yrittää linkittää videoiden katselu salkun parantuneeseen tuottoon. Sanotaan että katson vaikka kaikki videot missä Sauli esiintyy viimeisen 3 kk aikana. Paraneeko salkkuni tuotto? Miksi? Ei ole ollenkaan helppoa keksiä vastausta.
Uusien osakkeiden tutkimisen taas on helppo osoittaa mahdollistavan salkun tuoton parantumisen, koska N+1 -osakkeen osakeavaruus mahdollistaa enemmän vaihtoehtoja kasata ylituottoa tekevä portfolio, kuin N-osakkeen osakeavaruus. Tästä syystä uusien osakkeiden tutkimus on valtavan tärkeää ajankäyttöä sijoittajan osalta ja mielestäni huomattavasti tärkeämpää kuin vaikkapa osarivideoiden katsominen. Samasta syystä poissulkevien ESG-kriteerien ottaminen mukaan sijoituspäätökseen automaattisesti laskee salkun tuottopotentiaalia ja todennäköisesti laskee tuottoja, koska osakeavaruus pienenee ilman että siitä saa minkäänlaista korvausta ja potentiaalisesti suljetaan pois niitä kaikista tuottavimpia sijoituskohteita.
Joka tapauksessa katson kyllä jatkossakin jokaisen Vartin 
16 tykkäystä
Nou kalepossun shakki pläjäykset on ehkä laadukkainta ja mukaansatempaavinta tekistiä koko foorumin historiassa, enkä ole seurannut tai pelannut shakkia ikinä.
Voi kunpa sinäkin oppisit että ei kiinnostavien tekstien ohi voi vaan skrollata ja antaa niiden olla… 
Voisiko typerille möläytyksille tehdä oman kanavansa koska kahvihuone alkaa olla niitä täynnä?
73 tykkäystä
Täällä olikin aikaisemmin juttua Finnairin chat-palvelusta ja alla on aiheesta HS:n juttu, joka ei ole maksumuurin takana. Itse käytän Googlen kääntäjää ja joskus muitakin keinoja avuksi kääntäessäni tekstejä, niin onhan niistä iso apu, mutta välillä on niiden myötä tullut mielenkiintoisia väärinymmärryksiä. 
4 tykkäystä
Huomautan tähän, että vuosien 2021-2023 aikana markkina on käytännössä mennyt aikamoista vaakaliitoa, mikä on varmasti ottanut aloittelijoilla koville. Sitä ennen oli koronakriisi 2020 ja Kiinan sekä Yhdysvaltojen kauppasota 2018-2019. Tästä huolimatta enemmistön indeksisijoittajista maltti on pitänyt.
Oma näkemykseni on, että markkina korjaa itse itseään. Kuvitellaan esimerkiksi, että 95 % sijoittaisi indeksirahastoihin. Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa markkinan tehokkuus väistämättä kärsisi, mikä puolestaan toisi osakepoimijalle hyviä ostopaikkoja ja aivan varmasti näitä ylituottoja alettaisiin hyödyntää kasvavissa määrin (ensin joku löytäisi ne, kertoisi muillekin jne.). Näin systeemi korjaa itse itsensä.
Indeksisijoittaja itse asiassa tarvitsee osakepoimijoita ja myös treidaajia juuri siihen, että markkina toimii ainakin pääosin tehokkaasti. Niin kauan kuin riittää ihmisiä, jotka nälkäisesti yrittävät löytää pörssistä aliarvostuksia ja ylituottoa indeksiin nähden, on kaikki hyvin. Itse en usko, että ihmisen ahneus tulee ikinä loppumaan, jolloin indeksiä kovempien tuottojen metsästäjiä on aina.
12 tykkäystä
Vuonna 2022 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat:
- suomenkielisillä lapsilla Olivia ja Leo
- ruotsinkielisillä lapsilla Saga ja Oliver
- muunkielisillä lapsilla Sofia ja Adam
6 tykkäystä
En pitäisi viimeisimpiä vuosia pörssissä minään ultimaattisena happotestinä aloittelijoille. Volatiliteettiä on toki piisannut aika tavalla mutta niin kuin Verneri viimeisimmässä vartissaankin totesi niin ihan tyydyttävät tuotot on saanut kuitenkin indeksitasolla vuodesta 2018, SP500 70% ja helsingin pörssikin 42%.
Hieman erilainen fiilis saattaisi olla sijoittajalla, jos olisi ostanut Dow Jones indeksiä vuoden 1966 tammikuussa pistelukemalla 9335, huomatakseen vain viisi vuotta myöhemmin vuonna 1971 että turskaa on tullut ja nyt pistelukema makaa tasolla 6586. Turskaa siis lähes 30%. Noh, tässä kohtaa voisi pohtia että pitkää peliä tässä pelataan ja katsotaan viiden vuoden päästä taas josko oltaisiin nähty nousua välissä. Luulen, että tässä kohtaa viimeistään ainakin osa asiaan tarkemmin perehtymättömistä alkaisi kyseenalaistaa valintojaan. Tammikuussa 1976 pisteluku oli 5294. Aloituspisteestä tultu alas n. -43%. Harvempi toki sijoittaa kerralla kaikkea vaan ajallisesti hajauttaa ja tuo prosenttilasku tuskin olisi niin ikävä kymmenen vuoden sijoitusperiodin aikana, mutta olisihan se ikävää jos kymmenen vuoden aikana jokainen ostoerä olisi turskalla. Tästä vielä jos katsotaan seuraavan viiden vuoden kehitys niin Dow jones industrial average olisi tammikuussa 1981 pistelukemassa 3286. Turskaa alkupisteestä lähes -65% viidentoista vuoden aikajaksolla. Tuosta vielä meni n. 1,5 vuotta heinäkuuhun 1982 jolloin DJIA pohjasi vihdoin 2503 pisteessä. Turskaa huipuista -73% 16 vuoden sijoitusperiodille.
En tietenkään tiedä, tuleeko tällaisia pidempiä laskujaksoja pörssiin enää tai mitä ylipäätään tulee tapahtumaan. Mutta on hyvä kuitenkin tiedostaa että tällaisen kehityksen mahdollisuus on olemassa eikä kaikki dipit välttämättä ole aina ostopaikkoja kunhan jaksaa katsoa vaan sen pari kolme vuotta eteenpäin. Tällaisena 16 vuoden indeksitason laskuperiodin aikana ainoa keino millä voit saada tuottoa on aktiivinen osakepoiminta. Tuntien minkälainen kärsivällisyystaso ihmisillä keskimäärin on tohtisin epäillä että passiivisesti hallinnoidut varat pysyivät nousussa saatikka samalla tasolla jos pörssin kehitys olisi vuodesta toiseen mollivoittoista.
21 tykkäystä
Olkiluoto 3 läpäisi viimeisenkin testin – säännöllinen sähköntuotanto voi alkaa maanantaina 14 vuoden odotuksen jälkeen
53 tykkäystä
Itse en näkisi eroa panikoinnissa indeksisijoittajan ja osakepoimijan välillä. Kun kunnon kollektiivinen paniikki valtaa markkinan, niin suuri osa ihmisistä myy eli toimii juuri päinvastoin kuin kannattaisi. Kontraaminen on psykologisesti helvetin vaikea laji ja vain pieni vähemmistö siihen pystyy.
Jos tuollaista monen peräkkäisen vuoden laskumarkkinaa ajattelee, niin saa olla aika mestarillinen ajoittaja osakepoiminnassa, että onnistuu ostamaan pohjilta. Käytännössä sijoittaja todennäköisesti luulee ostaneensa pohjilta, mutta sitten tullaankin vaikkapa vielä vuosi alaspäin ja salkku on iloisesti punaisella. Rautaiset hermot siinä saa olla, että tankkaa vain kylmästi lisää ja katsoo samalla, kun rahat karkaavat salkusta. Siihen päälle sitten vielä media ja muut, jotka julistavat tuomiopäivän koittaneen eli viesti on “MYY”. Sama pätee indeksisijoittajaan myös.
Kuukausisäästämisen (esim. indeksirahastoihin) hyöty on juuri siinä, että sijoittaja ei pyri arvailemaan pohjia, vaan ostelee pitkin matkaa markkinan mörniessä. Jos vatsa kestää.
Omana sijoitusaikana ei ole tuollaista 2008 tyyppistä kunnon jysäystä ole vielä nähty. Nyt kun on 15 vuotta menty ilman veren virtaamista kaduilla, niin tulee väkisin miettineeksi, että onko tässä uusi normaali. Rientävätkö keskuspankit/valtio jatkossa aina apuun, jos meinaa käydä niin, että firmoja alkaa ihan tosissaan mennä nurin.
2 tykkäystä
Mutta kenties pointti tuossa oli että aina on osakkeita joilla menee ihan hyvin vaikka indeksit sakkaavat? Eli osakkeita, jotka uivat vastavirtaan. Indeksit ja niihin sijoittuvat rahastot kuitenkin painottuvat suurimpiin yhtiöihin, joilla usein vielä useita toimialoja ja siten kenties tuollaisessa markkinassa jäykempiä liikkeissään?
1 tykkäys
Näin kävikin, kun katsotaan indeksikehitystä inflaatiokorjattuna. Nimellisestihän indeksi polki isossa kuvassa suurin piirtein paikallaan tuon ajanjakson (vaikka löytyyhän sieltä yksi jopa -40% karhumarkkinajakso). Ostovoima tuossa on kyllä sijoittajalta tehokkaasti tuhoutunut, mutta tietyllä tapaa piilotetusti inflaation kautta. En ehkä lähtisi maalailemaan tulevaisuuteen tuollaisia skenaarioita, vaatii aika poikkeukselliset olosuhteet taloudessa.
3 tykkäystä
Nordea ei löytänyt tutkimuksessaan viimeiseltä 50 vuodelta yhtään 12 vuoden jaksoa, jolloin kansainvälisesti hajautettu osakesalkku olisi ollut tappiollinen.
Jopa Aku Ankan tuurilla varustettu kaikki rahansa kerralla korkeimmalla huipulla markkinoille laittanut on ollut omillaan viimeistään 12 vuodessa, jos pää kestää odottaa.
27 tykkäystä
2007–2009 dyykkäys oli raju (yli 50 % lasku huipuista), mutta 2020 oli jyrkempi ja silloinkin pörssit laski nopeasti yli 30 %.
Jos miettii meitä sijoittajia, joilla on salkuissaan ollut enemmän kasvua niin viime vuonna 30-50 % lasku oli melko perussetti. Se ei näy indeksitasolla, mutta onhan tässä ollut ties minkälaisia romahduksia.
Tai esimerkiksi suomalaisten suosikkiosake Nordea kävi 2017–2020 eeppisessä 60 % karhumarkkinassa!
Romahduksia on ollut vaikka kuinka vaikkakin ei indeksitasolla niin rajuja.
Huom. myös @Pohjolan_Eka kun aina valitat ettei ole ollut kunnon romahduksia.
Mun mielestä pörssissä on joka vuosi romahtanut jotain jossakin.
51 tykkäystä
Pikkuromahduksia koko ajan myös kuukausitasolla, salkussa sen huomaa, osa osakkeista nousee mutta aina on samalla joitakin jotka laskee reilustikin ilman mitään uutisia. Vuoroveto ja salkun kokonaissaldo ollut käytännössä samassa nyt 14kk ajan. Salkku 12kk +3,5%, Hexhgi indeksi 12kk -0,34%, kuinkahan kauan tämä “soutaminen ja huopaaminen” vielä jatkuu, sikäli turhauttava että ostoista myynneistä ja veivauksesta, eli ajankäytöstä satoja tunteja, ei ole ollut käytännössä mitään hyötyä yli vuoteen.
6 tykkäystä
Spac skene kokonaan nurin tai senttihinnoissa.
2020 öljylafkoja (muukin energia) senttisarjaan (hieman liioitellusti) ja öljyfutut miinukselle.
Velkainen kasvusektori viime vuonna, myös kotimaassa.
Pankkeja, pääosin toki jenkkien alueellisia mutta heittoja myös muualle plus CS.
REIT ja kiinteistöskenen laput, joskin kämppien hinnat sinnitellyt vielä korkealla.
Viime vuonna big tecciä, FB,Netflix tms.
Onhan noita riittänyt ihan eeppisiäkin keinoja hävitä rahaa. Sen takia on toki hieman hassua että usein twitterissä jengi perustelee kaiken kuplaantuneisuutta sillä että joku Nvidia kieltämättä treidaa huvittavan kalliina. Hieman kyllä indeksien puolesta pelottaa Applen loppuvuosi. Pointtina nyt ehkä vain se että välillä tuntuu että indeksit on se kulissi miltä asia näyttää ulospäin ja sitten suljettujen seinien sisällä tapahtuu vaikka mitä. Silti kuka nyt haluaisi elää tällaista kulissin mukaista idyllisen rauhallista elämää indeksisijoittajana kun voit olla myös raju rakastaja kongolaisten tinakaivosten kanssa.
30 tykkäystä
