Kyllä, yleensä tulee käytettyä lienee. En osaa sanoa mistä tuon ollee kaivoin tuohon 
4 tykkäystä
Potentiaali-muodon kanssa on helppo kampittaa itsensä. Tästä ketjusta löytyykin runsaasti minun pieleen menneitä potentiaaleja 
3 tykkäystä
Ehkä sinussa on potentiaalia. 
3 tykkäystä
Ehkä tässä hiljalleen uskonen, että moni tästäkin ketjusta jotakin sellaista oppinee, mitä lienee mahdollista jatkossa hyödyntää, tai joku jopa hyödyntänee, toisiin ketjuihin vastatessaan, ja näin ollen entistä vakuuttavampana foorumilla esiintynee ja samalla suomen erikoisesta kielestä nauttinee.
9 tykkäystä
Vaikka lieneekin kieliopillisesti oikein laittaa verbit lauseen loppuun, kannattanee ajatella lukijoiden mielenterveyttä sen verran, että ei tee sitä ainakaan aivan jokaisessa lauseessa.
8 tykkäystä
En ole pilkunviilaaja pahimmasta päästä, mutta tässä merkitys kääntyy väärin kirjoitetun anglismin takia päälaelleen…
6 tykkäystä
Sivuhuomiona, että tekstissä on myös toinen virhe, jonka olen huomannut kovasti yleistyneen viime aikoina: ”vaan” pitäisi olla ”vain”.
”Ei mies vaan nainen.”
”Vain miehille.”
6 tykkäystä
Onhan siinä virheitä varmaan joka rivillä. En tiedä onko edes mielekästä viilata pilkkua tapauksessa, jossa ei ole selvästikään panostettu oikeinkirjoittamiseen. Pointin ymmärtää kuitenkin helposti.
1 tykkäys
Mielestäni on ihan mielekästä viilata pilkkua pilkunviilausketjussa 
Ja pointtini ei ollut osoitella juuri kyseistä tekstiä, siitä nyt vai ponnahti mieleeni tuo vaan- ja vain-sanojen sekoittamisen nykytrendi. Puhekielisyyttähän se on, mutta siihen törmää nykyään ihan asiateksteissäkin.
9 tykkäystä
Sehän tässä ärsyttääkin, että me fiksuttelijat käytämme kirjakieltä, koska olemme kykenemättömiä ymmärtämään ja vielä vähemmän sisäistämään kielen rikkautta, jota arkikieli tarjoaa. Muista Aleksis Kivi ja koko suomenkielisen kirjallisuuden perintö!
Me tiukkapipot olemme jämähtäneitä teknikkoja, emmekä luovia, alati kehittyvän kielen arvostajia - emmekä varsinkaan käyttäjiä. Me olemme niin huonoja.
Olemme urautuneita kouluopetuksen hapatukseen ja henkilökohtaiseen kyvyttömyyteemme omaan luovaan kielenkäyttöön sekä ymmärtämään kieltä, jota tarvitsemme keskinäiseen ymmärtämykseen muiden ihmisten, edes lähimmäisten, kanssa. Voi meitä.
Aivan erityisesti Juurikkia surettaa ‘niinku’-sanan (liksom, like) pikkuhiljainen katoaminen kirjoitetussa viestinnässä, kuten täällä Inderesin foorumilla.
1 tykkäys
Totta.
A: no miten menee? B: no hätä.
Siis oliko B:llä lausuttuna uhkaava hätä ‘no hätä’ eli ‘siis hätä’), vai ei hätä olleskaan: ‘no hätä’ kirjoitettaen lausumuksen mukaan ‘nou hätä’.
Juurikki täten määrää, että näissä eri kielten muuten niin hellässä ja rakastavassa yhtymisessä toisiinsa tulee näkemyseroja jatkossakin. Se on vaan niin nähty. Törmäävissä merkityseroissa vallan saa (vuosien saatossa) se merkitys, jonka markkinointiin on eniten rahaa? Toimii muualla, muttei meillä Suomessa, kun on propagandan näkökulmasta liian koulutettu ja fiksu väki.
1 tykkäys
Kielenhuollon ammattilaiset kyllä ymmärtävät, että eri tilanteita ja foorumeita varten on olemassa erilaista kielenkäyttöä. Uskon että myös meistä “fiksuttelijoista” (sanokaamme kauniimmin harrastajakielenhuoltajista tai kielenhuoltoa arvostavista) suurin osa tietää tämän.
Ei tietenkään ole mielekästä vaatia esim. tämän keskustelupalstan kaikilta viesteiltä samoja ominaisuuksia (asiatyyliä). Onko joku tehnyt niin?
Tämä ketju on kuitenkin perustettu ja olemassa juuri näitä kielenhuoltoasioita varten. Ei tätä ole kenenkään pakko lukea.
Minusta on hienoa, että täällä halutaan pitää kielestä huolta! Hyvin kirjoitettu teksti välittää viestin tarkasti ja säästää lukijan aikaa – myös keskustelupalstalla.
10 tykkäystä
Nimenomaan tässä tapauksessa pointtia oli todella vaikea ymmärtää.
A) kiinnostavien tekstien ohi ei voi skrollata
B) ei-kiinnostavien tekstien ohi voi skrollata
Eli voiko vai eikö voi?
5 tykkäystä
Investoinnit ei tarvitse olla uhkarohkeita.
Näin yhä yleisemmin nykyään sanotaan ja kirjoitetaan. Omaan kielikorvaani tämä hieman sattuu.
Sanoisin mieluummin: investointien ei tarvitse olla uhkarohkeita.
Toisaalta ainakaan vielä ei kai kukaan (suomalainen) sano:
“Sinä täytyy yrittää kovemmin.”
Vai sanooko? 
Kyllä voi sanoa jos ei ole esim. suomi äidinkielenään.
Se ei käsittääkseni estä olemasta suomalainen.
“Sinä ymmärtää tämä myöskin”
3 tykkäystä
Olet oikeassa. Tarkoitin suomalaisella tässä suomea äidinkielenään puhuvaa, vaikka eri asioitahan ne tietysti ovat, jos tarkkoja ollaan.
Tässä ketjussa viilataan pilkun viilaajienkin pilkkua.
11 tykkäystä
Eikös se ole “pilkunviilaajien”
16 tykkäystä
Tietenkin on😁. Viilaamista piisaa.
7 tykkäystä
Nominatiivin eli perusmuodon käyttö nesessiivisissä lauseissa on itse asiassa kielihistoriallisesti erittäin vanha ilmiö. Nykyään yleiskielessä genetiivisubjekti on toki hyvin vakiintunut nesessiivilauseen subjektiksi, mutta edelleen erityisesti murteissa ja puhutussa kielessä myös nominatiivi on mahdollinen silloin, kun subjektin tarkoite ei ole elollinen tai muuten kontrolloi tekemisiään. Siten tuo ensimmäinen esimerkki on ihan tyypillinen normittamattomassa kielenkäytössä, myös historiallisesti, mutta jälkimmäiseen esimerkkiin ei nominatiivisubjekti tästä syystä istu puhutussakaan kielessä. Toisaalta joissakin murteissa nesessiiviverbejä taivutetaan persoonissa, eikä esimerkiksi ilmaus Minä täydyn mennä olisi täten lainkaan tavaton.
6 tykkäystä