Foorumi ehdotti mulle tätä ketjua:
Luin otsikon ja katoin tuota komeeta urosta tuossa kuvassa, niin aivoni yhdisti alokkaan tinder-jutut ja otsikon. Lopputuloksena mietin ”tää on varmaa alokkaan seuranhaku-ketju.”
Luin otsikon ja katoin tuota komeeta urosta tuossa kuvassa, niin aivoni yhdisti alokkaan tinder-jutut ja otsikon. Lopputuloksena mietin ”tää on varmaa alokkaan seuranhaku-ketju.”
57 tykkäystä
Noilla ehdoilla ei tarvitse jännittää kengän kuvaa takalistosta. Kuulostaa ihan että olet löytänyt yritysmaailman Lukashenkon. 
3 tykkäystä
Melkoista hommaa. Tulee otsikosta mieleen Neuvostoliitto, jossa äänestetään kunnes haluttu lopputulos saavutetaan 
8 tykkäystä
Tietysti sillä isolla erolla että: ”äänestetään kunnes joku lopputulos saavutetaan”
Kertoo vain kuinka herkkä tuo kaksipuolue järjestelmä on. Pahimmillaan yksikin oman puolueen jäärä voi iltalypsää mitä tahansa kun toinen puolue on tietenkin täysin yhteistyökyvytön ja ketään muuta ei ole enää jäljellä.
9 tykkäystä
Ahkeruudesta sakotetaan…
20 tykkäystä
Täältä voi aloittaa @Taloudellinen_Ajatte vinkkien avulla:
4 tykkäystä
Auton valmistajat, tehneet aika kovaa tulosta? Miksi ja miksi kurssit ovat niin paineessa olleet ja isot osingot monella ainakin olleet nyky kurssiin nähden? Missä koira haudattuna?
Olisimmeko kiinnostuneita esim Hyundaista
Onkos meillä mitään hyvää ketjua auton valmistajille?
3 tykkäystä
Olikohan se itse pohjalainen Eversti Matti Laurila joka Antti Tuurin kirjoittamassa ja Parikan ohjaamassa Talvisota -sarjassa toteaa vastaavaan ihmettelyyn: “Niillä on sellaanen jalkaväen taisteluohjesääntö, eivät saa sitä heti muutetuksi”.
82 vuotta on ollut aikaa mutta on ollut muita kiireitä…
10 tykkäystä
Lauantai päivän huviksi ajattelin Campusonlinesta suorittaa “Sijoittamisen perusteet” 5op kurssin. Tämä on vähintäänkin hämmentävä kurssi.
“Useimmat ETF:t eivät ole luonteeltaan kasvumarkkinarahastoja, koska ne sijoittavat arvopaperisalkkuun.” ???
“Pienten osakkeiden sijoittajilla on erityisen tärkeä varmistaa, että yritys on olemassa ja että sen nettotulos pysynyt on alle 10:ssä prosentissa kahden vuoden tai pitemmän ajanjakson aikana.” ???
“Yhtiön P/S on 3. voiko yhtiöt pitää halpana” Eikö tuo riipu vähän yhtiön laadusta/sektorista yms
“Mikro- ja pienosake voi usein olla halpa.” Tarkoittaako tämä absoluuttisesti halpa 1euron osake vs 1000euron osake, mutta eihän tämä kerro mitään onko yhtiö silti halpa?
Joko minulla on lukihäiriö tai muuten vain vaikea ymmärtää näitä kysymyksiä.
68 tykkäystä
Tuolla artikkelin kommenteissa on yksi hyvä kommentti, joka ansaitsee tulla mainituksi.
”Mistä johtuu, että Suomi on muita Pohjoismaita köyhempi?” - siitä, että Suomi on jakanut, kun muut ovat säästäneet. Tanska säästi juuri 30 mrd€ ja Ruotsi taas tekee uudistuksia siten, että menot velkamenot pysyvät menokehyksessä. Samoin tekee Viro, mutta Suomessa jaetaan - siinä se ero on!
En tiedä, kuinka Tanska säästi 30Mrd euroa ja missä ajassa, mutta oletan että näin on tapahtunut. Tanska on Suomea väestömäärältään about samankokoinen (~5,9 miljoonaa) ja pinta-alaltaan (43 000 km2) huomattavasti pienempi kuin Suomi (338000 km2). Yksi tekijä Tanskan puolesta on varmasti tiheämpi asutus, jolloin valtion resurssit on jaettu tehokkaammin. Samasta syystä kansakunnan infrastruktuuri (tiet, väylät, sähköverkko, vesi, sähköntuotanto, jne) on paljon tehokkaampaa järjestää. Ei ole sattumaa, että tiheät asutuskeskukset, kuten pääkaupunkiseutu voi jakaa resurssit tehokkaammin kuin vaikka Sallan kunta. Kunnallisveroprosentti ovat väkimäärältään pienemmissä kunnissa järjestään suurempia kuin kaupungeissa. Samoin ko. kunnat saavat enemmän valtion avustuksia.
Toinen tekijä saattaa olla työmarkkinoiden toimivuus, joka on Tanskassa huippuluokkaa. Ehkä sen voisi tiivistää seuraavasti:
Tanskassa työntekijä on helppo palkata ja helppo irtisanoa. Työtön saa hyvän turvan, mutta joutuu tekemään sen eteen paljon.
”Minun on lähetettävä kaksi työhakemusta joka viikko”, Løvlund sanoo. Se on hänen mukaansa paljon, sillä hakemukset eivät voi olla mitä tahansa hakuammuntaa. Løvlund kirjaa jokaisen lähettämänsä hakemuksen työttömyyskassan järjestelmään.
Lisäksi työttömän on osallistuttava pakolliseen työharjoitteluun ja oltava säännöllisesti yhteydessä työvoimaviranomaiseen ja omaan työttömyyskassaansa.
Työttömyyskassan asiantuntijan hän tapaa vähintään kolme kertaa. Jos työnhakijan osaamisessa on työllistymistä vaikeuttavia puutteita, niihin puututaan.
Kuulostaako aktiivimallilta? Minusta kuulostaa, mutta selvästi Tanskassa on panostettu resursseja huomattavasti enemmän työllisten tukemiseen.
Työttömän tilannetta seurataan hänen mukaansa yksilöllisesti. Jos näyttää esimerkiksi siltä, että ihminen pääsee toistuvasti haastatteluihin, muttei silti tule valituksi, asiaan tartutaan. ”Silloin järjestämme harjoitusta haastattelutilanteisiin.”
Tanskassa työttömyyskassojen rooli on täysin erilainen kuin Suomessa, missä kassat järjestävät jäsenilleen ansioturvan, mutta eivät edistä heidän työllistymistään. Työttömyyskassojen roolia rajoittaa Suomessa yli 30 vuotta vanha laki, joka kieltää niiltä muun toiminnan.
Olisiko aika pohtia kassojen roolia työmarkkinoilla? Miksi kassat eivät voisi edistää työttömien työllistymistä, kun se on kaikkien etu?
Tanskan työmarkkinoiden toimivuus epäilemättä nojaa paljon siihen, että Tanska on tiiviisti rakennettu maa, jossa on hyvä julkinen liikenne. Sivukylän työnhakija pääsee aivan eri tavalla kaupunkiin töihin kuin vaikkapa tuolta Sallan kunnasta. Vaikka sille Sallan sivukylän Sepolle järjestettäisiin kansainvälinen työvoimapoliittinen seminaari Brysselissä ja 500 tuntia ihan oikeaa koulutusta, ei sillä ole mitään merkitystä, jos lähin avoin työpaikka on 150km päässä ja Seppo ei halua muuttaa ja hänestä ei ole perustamaan yritystä alueelle, jolla ei ole mitään kysyntää Sepon mahdollisesti tarjoamille palveluille.
Tässä onkin nyt Suomessa mietittävä sitä, onko koko Suomi pidettävä asuttuna ja millä hinnalla? Onko itseisarvo, että joka niemen notkossa oleva pikkukylässä on oltava kaikki palvelut tai mikä on se ehdoton minimi? Toki, ihmisillä on vapaus valita missä asua, mutta samoin pitää Suomessa myös miettiä, mikä on sen kokoinen yksikkö, johon kunnan ja valtion palvelut tuodaan.
That said. En väitä, että meidän pitäisi Lappi keskittää Rovaniemelle ja Saariselälle tai Itä-Suomi Savonlinnaan ja antaa muun harvaan asutun alueen kasvaa umpeen, mutta meidän on tiedostettava, että koko Suomen kaikkien pientenkin paikkojen asuttuna pitäminen on arvovalinta, joka maksaa rahaa. Enemmän kuin ko. paikat yhteiskunnalle tuottavat BKT:nä. Toki, jos tämä on kansallinen tahtotila, se pitää vain hyväksyä. Sitten on myös se mahdollisuus, että näistä eniten tukia saavista paikoista valitaan jotkut ja keskitetään palvelut niihin ja valtio vaikka sitten lunastaa sivukyliltä keskuksiin siirtyvien kiinteistöt kertakorvauksena, tms.
No, tästä tulee kohta sosiaalipoliittinen väitöskirja ja minulla ei ole pätevyyttä tällaisen suunnitteluun. Kunhan tuuletan ajatuksia siihen, miten asiat ovat meillä maantieteellisestikin erilaiset kuin Tanskassa, joka luo työvoimapolitiikalle myös aivan erilaiset lähtökohdat ja haasteet. Lisäksi, en ole koskaan käynyt Sallassa, joten en oikeasit tiedä, saako Sallan kunta enemmän valtion tukijaisia kuin tuottaa BKT:tä. Ehkä näistä pienpitäjistä voidaan tehdä rahasampo jollakin keinolla, vaikka kuskaamalla sinne sadoin tuhansin matkailijoita, kuten Lapissa tehdään. Voisi ehkä toimiakin? Ja on täysin mahdollista, että Salla on Suomen parhaita paikkoja asua. On siellä ainakin raikasta ilmaa, luontoa ja rauhaa. Se itsessään on jo huomattava arvo ihmiselämälle. 
40 tykkäystä
Yleisesti aika tuuliviiri-bisnestä kun toimintaympäristö muuttuu niin nopeasti ja vaikeasti ennustettavaa. Laajat toimitusketjut joissa todella monta kättä kauhoo samasta sopasta, vaatii paljon työvoimaa, järjetön kilpailu, katteet laihat ja vaatii paljon pääomia, riskinä floppisarjat jotka pilaa tuotot vuosiksi. Tämä siis vain oma näkemykseni jonka takia pysynyt sijoittajana erossa toimialasta.
Edit. Toki jos näkemystä että esim. VW tulee olemaan voittajien joukossa EV kisassa, niin voi nykyhintaan päästä mukaville tuotoille. Tai Tesla,Nio,Hyandai… ja onhan näitä potentiaalisia pienempiä merkkejä pilvin pimein.
2 tykkäystä
Karibu jo laittoikin hyvän vastauksen.
Miksi Suomi valitaan maailman onnekkaimmaksi kansaksi, tai miksi Suomi on pohjoismaista köyhin?
Geopolitiikka, öljy, maakaasu, vesienergia, historia, ym. ym.
Nämä on hyvin suhteellisia, ja mitä väliä jos ollaan tässä sakissa noissa kysymyksissa sijalla mikä vaan?
Itse olen ollut pitkään yrittäjä, ja nyt viimeiset pari vuotta palkollinen. Mielestäni hyvät olosuhteet molemmissa tilanteissa.
Tiedän että aina ei näin ole ja onkin ikävää että lakeja, sääntöjä ym. Ei pystytä tekemään että ne toimisivat jokaisessa tapauksessa, joten on hyvä että ne toimivat pääosin.
Itse olen kokenut aina helpoimmaksi toimia sen hetken lakien, sääntöjen, tilanteiden mukaan kuin valittaa ja taistella olosuhteita vastaan.
Mutta kyllä silloin pitää myös taistella jos on hyvä syy, joka ei ole kuitenkaan hyvinvointiyhteiskunnan niin sanottu ongelma, jota ei tunneta yhteiskunnissa jossa on oikeita isoja ongelmia
9 tykkäystä
Antti Leinonen on kirjoittanut terveydenhuollon laitteita valmistavista ruotsalaisista firmoista Arjosta ja Elektasta.
Terveydenhuoltoa pidetään suhdannekestävänä toimialana, jonka yhtiöillä on hinnoitteluvoimaa ja vakaat kasvunäkymät. Terveydenhuollon laitteita valmistavien yhtiöiden arvostukset ovat normalisoituneet pandemian aikaiselta korkeammalta tasoltaan alentuneiden liikevaihto- ja tulosodotusten myötä.
12 tykkäystä
Käymisen arvoinen paikka tuo Salla, olin itsekin ensimmäistä kertaa siellä lähikuukausina.
Mainostavat maailman puhtainta ilmaa siellä. Lisäksi kovasti ovat turismin avulla kehittämässä aluetta, sekä espanjalaisturistit olivat paikallisen yrittäjän mukaan varannut koko vuoden lähes täyteen (poroajeluihin yms aktiviteetteihin).
Ylekin tehnyt viimekesällä juttua tilanteesta: Uusi kansallispuisto toi sykäyksen Sallan talouteen – pikkukunnassa polkaistiin heti käyntiin useampi miljoonainvestointi
8 tykkäystä
Tämähän helposti unohtuu keskusteluissa pohjoisen tulevaisuudesta. Matkailuun on jo panostettu reilusti ja se myös kantaa hedelmää. Lapin matkailun tuotteistaminen on huomattavasti esim. Ruotsin vastaavaa edellä. Samalla brändillä ratsastetaan koko Suomen osalta ja se toivottavasti kantaa kasvavaa osaa tämän maan hyvin voinnista kauas tulevaisuuteen.
4 tykkäystä
Mielestäni Turun saaristoa voisi brändätä yhtä hyvin kuin Lappia. Tuota mäkistä käkkärämänty aluetta löytyy kaikkialta maailmasta, mutta saaristo, siinä on jotakin spesiaalia.
19 tykkäystä
Hyshys, siellä on ihan riittävästi jo ruuhkaa heinäkuussa nykyisellään. 
Ei vaan, ihan oikeassa olet, saaristo on todella ainutlaatuinen.
2 tykkäystä
Vaikea brändättävä se on kansainvälisesti. Puhtaasti kesämatkailukohde, jossa ei ole lämmintä, hintataso on todella kova ja se sijaitsee maailman saastuneimmalla merellä. Toki kaunis ja varmasti toimii suomalaisille, ruotsalaisille ja virolaisille. Aika paljon pitää silti tapahtua, ennen kuin kiinalainen valitsee sen Kreikan tai Kanarian saaristojen sijaan. Toivottavasti sellainen käänne kuitenkin saadaan aikaiseksi.
30 tykkäystä
Jospa se ilmastomatkailu tänne kylmään pohjolaan alkaa jossain vaiheessa. Kait tuolla etelän kohteissa turisteja kesäisin riittää enemmän kuin tarpeeksi, mutta liekö parin viime vuoden helteet ainakaan lisänneet houkuttelevuutta
1 tykkäys
Tosin Kreikassahan ei juuri ole mitään saaristoa sikäli mitä sillä saaristomerestä puhuttaessa tarkoitetaan, kanariasta nyt puhumattakaan. Karrikoidusti noissa on harvakseltaan suuria saaria, siinä missä Saaristomerellä on harvakseltaan merta saarten välissä. Yhteensä jopa kymmeniä tuhansia pieniä saaria pienellä alueellä. Maantieteellisesti melko poikkeuksellinen alue jollaista ei montaa koko maailmasta löydy.
Vaikea toki varmaan brändätä isolle massalle syistä joita luettelit. Turisteille suunnatut palvelut aika harvassa. Alueen erikoisuus on vaikea kokea muutoin kuin veneellä ja ilmasta.,
3 tykkäystä