Inderesin kahvihuone (Osa 6)

Onneksi Mauri kannusti mua lukemaan kirjoja, koska kirjat tarjoavat tavallaan jotain vähän muuta kuin ne “materiaalit”, mitä itse olen tottunut lukemaan, kuuntelemaan tai katsomaan.

Jos viikossa vietän sijoitusjuttujen parissa 30-40 tuntia, niin tästähän voisi useamman tunnin pyhittää sijoituskirjojen lukemiselle. Keskittymisongelmani ovat kieltämättä “pahoja”, mutta yritän parhaani ja varsinkin Hessu Keskivälin kirja on helpompaa luettavaa kuin monet muut sijoituskirjat.

Mulla on hurjaa menoa tiedossa, eli keitin just kahvit, sytytin kynttilän, laitoin rauhallista aambient-musiikkia soimaan taustalle ja menen ihan kohta lukemaan Keskivälin kirjaa tuonne sohvan nurkkaan. Voi olla, että välillä kastelen kukkia, tsekkaan uutisia ja luen Foorumia, mutta ehkä pääosan ajasta pystyn kuitenkin seuraavan tunnin ajan keskittymään kirjan lukemiseen (+ okei, välillä ajatukset voivat myös käydä ihastuksen kohteessanikin). :upside_down_face:

22 tykkäystä

Nämä ominaisuudet sopii myös politiikkaan ja oikeastaan kaikille elämän alueille👍

6 tykkäystä

En usko AI:n korvaavaan oikeaa koodausta vielä pitkään aikaan. Integraatio firman AWS:n tai sisäisiin apeihin autentikaation läpi jne ei edes onnistu, eikä designerin tekemät UI-leiskat mene noin vain AI:n syötteeseen. Se syö aika paljon mahdollisuuksia.

Enemmän näkisin, että AI:n käyttö tukee devaajia ja mahdollistaa hiukan nopeammat syklit. Eli voisi vähän kuin ajatella uutena frameworkina. Abstraktio boilerplatesta kohti puhtaampaa bisneslogiikkaa on nimenomaan frameworkin pointti, joten AI sopii mielestäni aika hyvin siihen ajatukseen, vaikka lähtökohta onkin eri - koodia ei synny vähempää, mutta se koodi syntyy nopeammin, vs. frameworkien vähemmän koodia tuottaa enemmän (nopeammin).

Itse ainakin odotan mielenkiinnolla.

11 tykkäystä

:smiley:

Voin lämpimästi suositella sijoituspäiväkirjan pitämistä. Kirjoitan itse ylös ostoja ja myyntejä ja perusteluita niille. Sen lisäksi merkkaan ylös havaintoja markkinasta. Joskus tiuhaan, joskus väljemmin. Niihin on aina mielenkiintoista palata niin voi nähdä miten oma ajattelu heiluu kuin tuuliviiri. :smiley:

20 tykkäystä

Nämä ovat ns. ratkaistavissa olevia ongelmia enkä usko AI-koodauksen kaatuvan näihin.

Vähän spekulaatiota miten tekoälymurros voisi edetä koodauksessa:

Kun perusteknologia alkaa olla riittävän pitkällä (ehkä jo ensi vuoden lopulla), sen ympärille syntyy koko joukko kasvurahoitteisia startupeja jotka pyrkivät löytämään kaupallisen lokeron jossa helppoja voittoja on tarjolla. Seuraavan 5 vuoden aikana näistä iso osa menee kumoon ja muutama löytää asiakaskunnan joissa positiivinen kierre alkaa. Tämä asiakaskunta on jokin sellainen jolle perinteinen devaus ei oikein toimi.

Tänä aikana isot firmat leikkivät tällä teknologialla mutta ne ovat niin naimisissa vanhan kanssa että eivät ryhdy tosissaan muuttumaan. Itse asiassa he ovat tyytyväisiä että nuo heidän näkökulmastaan kannattamattomat oikkuasiakkaat ovat löytäneet muun toimittajat häirittäväkseen.

Muutama startup hiljalleen alkaa saada AI-ratksisunsa minttiin ja ryhtyy aggressiivisesti myymään sitä myös perinteisen devauksen suurkuluttajille. AI-ratkaisu on 100x tehokkaampi kuin perinteinen joten vanhat toimijat menettävät asiakkaansa nopeasti ja joko tekevät käänteen tai menevät nurin.

Iso joukko koodareita menettää työnsä eivätkä pysty vanhoilla meriiteillä työllistymään. Osa opettelee uuden paradigman ja pääsee takaisin oravanpyörään, osa vaihtaa ammattia ja osa jää pysyvästi työttömäksi. Tässä ollaan ehkä n. 10 vuoden kuluttua.

Yksi ohjelmistonkehityksen isoista luonnonlaeista on, että kehitysteknologian parantuminen ei johda pysyvään työn vähenemisen vaan melko pian keksitään uusia ongelmia joihin uusi teknologia antaa ratkaisun avaimet ja resurssit työllistyvät näihin tehtäviin. Kaikki nohevat koodarit kyllä työllistyvät ennen pitkää, mutta he tekevät jotain ihan muuta softaa kuin me edes nyt pystymme kuvittelemaan. (Näin on käynyt ennenkin.)

Mikä sitten voisi johtaa siihen että näin ei käykään?

Voi olla, että AI-koodaus ei lopulta saavuta sellaista luotettavuutta että sillä olisi kaupallista käyttöä.

Voi olla, että AI-koodaus törmää tietoliikennetekniikan fyysisiin rajoitteisiin: energiaa ei ole tarpeeksi tai laitteiden vaatimia raaka-aineita ei ole tarpeeksi. Tällöin AI ei välttämättä saavuta riittävää kustannustehokkuutta.

Voi olla, että sattuu muutama vakava AI:hin liittyvä selkkaus joiden seurauksena AI kielletään. (Ks esim Star Trek Picard kausi 1).

Miten sijoittaja pääsee tähän mukaan? Hanki sijoitussalkku josta voit irroittaa 100 miljoonaa spekulatiiviseen sijoitukseen ja lähde enkeliksi vähintään 20 eri AI-startupiin. Näistä ehkä yksi tuottaa sinulle satumaiset voitot. Piensijoittaja pääsee kyytiin varsin myöhäisessä vaiheessa, vasta kun firmoja alkaa listautua pörssiin.

(Jos aihepiiri kiinnostaa, lue The Innovator’s Dilemma.)

9 tykkäystä

Olen valinnut täydellisesti nimimerkkini. :slight_smile:
image

15 tykkäystä

Mielenkiintoinen pörssiviikko tulossa. Inlfaatioluvut tiistaina pöytään. Keskiviikkona Fedin korkokokous ja torstaina EKP.

62 tykkäystä

Juuri AI kanssa kirjoitin kännykällä toimivan Shader toy ray tracerin. Muutaman iteraation jälkeen loppui vain kärsivällisyys generoida koodi aina alusta asti.

Paremmalla toolauksella, integraatiolla alustaan jotta saa kääntäjältä feed back looppia ja paremmalla konteksi specificellä opetus materiaalilla olisimme jo tosi pitkällä hyvinkin monessa jutussa. Ja tähän ei edes tarvita yhtään oikeaa teknistä harppausta.

Keskustelimme jopa optimointi keinoista ja osasi hienosti korvata neliöjuuri(x) → x * inverseSqrt(x):llä. Siinä samassa kyllä hävitti yhden miinusmerkin ja hajotti intersektio testauksen mutta rapatessa roiskuu. Odotan innolla sitä päivää että saan tälläisen apurin työstämään kanssani koodia.

24 tykkäystä

kuva

67 tykkäystä

Vahvasti samaa mieltä.

Olipa kerran maailmaa mullistava oppiaine. Sen nimi oli ATK eli ”automaattinen tietojen käsittely”. Niin se myytiin johtajille 1990-luvulla.

Suunnittelumaailman mullisti 3D-suunnittelu. Kuvien piti syntyä automaattisesti nappia painamalla. Huoh…

No joo…

Teollisuuden valtasi automaatio. Kaikkia ei tarvittu enää ja työpaikkoja lähti alta. Automaation ja koneiden myötä syntyi uusia työpaikkoja. Koneista piti pitää huolta. Kaikki koneisiin liittyvä huoltaminen, suunnittelu ja hankinta ei enää tapahtunutkaan tehtaan tiloissa tai saman yrityksen nimissä.

Työn luonne muuttuu, mutta ajattelevaa ihmistä tarvitaan aina. Se on hyvä antaa koneiden tehdä looginen työ. Me voidaan keskittyä ajattelemaan ja rohkaista konetta löytämään haluttu logiikka.

3 tykkäystä

Tuli tässä istuttua kupilla viikonloppuna ystävän kanssa. Kupilla ollessa välillä tulee mielenkiintoisia ideoita päähän, joten jaetaan se tännekkin. Toivoisin saavani tähän yhteisön jäseniltä kommenttia.

Vallitsevassa inflaatioympäristössä kuluttajina olen kuullut jo monen menneen jonkinlaiseen “kassansuojelumoodiin”. Käytännössä monet ovat leikanneet harkinnanvaraisesta kulutuksesta, auton, puhelimen tai telkkarin vaihtamispäätöstä lykätään hamaan tulevaisuuteen. Myöskin ravintoloissa koitetaan käydä vähemmän, sillä annoksien hinnat jatkavat nousua. Palkkojen reaalikehitys laahaa. Toisin sanoen käytetään vähemmän palveluja → kotonaoleskelu lisääntyy?

Ihmiset kuitenkin haluavat viettää laatuaikaa tavalla tai toisella. Voisko tässä olla potentiaalia Netflixin valtavalle tilaajamäärien kasvulle, kun otetaan samanaikasesti huomioon Netflixin uusi strategia, jossa koitetaan mm. saada tunnuksien jako loppumaan, sekä tilaajamallin muutos mainoksia tai mainoksia sisältämättömään tilaukseen?

1 tykkäys

Taidat olla vähän myöhässä, etkä ole yksin tuon ajatuksen kanssa, sillä netflix on korjannut jo aika hyvin koronahypen jälkeisen dipin pohjilta. Samaa ajatustasi on moni rapakon takana jo pohtinut ja ennakoinut jenkkitaantumapelkojen keskellä.

Onhan tuo korjannut reilut 50 % pohjistaan. Toki en näe tässä edelleenkään estettä pump ´n dumpille, jos ylin ja alin rivi kasvaa reippaasti niin tunnuslukujen pitäisi parantua :thinking:

1 tykkäys

Kuinka paljo suoratoistopalveluiden markkina kasvaa? Uusia palveluita syntyy ku sieniä sateella ja kilpailu on todella kovaa. Yksi hittisarja riittää, että kuluttaja vaihtaa palvelua.

Voi toki, mutta kunhan tiedostat, että tuota arpaa on kovin moni muukin jo veikannut. Ruuhkainen veikkaus ei välttämättä toteudu, on monesti käynyt niin.

Konsolidaatiojuna on tulossa. Markkinalla on oikeasti tilaa parille-kolmelle isolle palvelulle ja juuri nyt taistellaan siitä ketkä tuohon porukkaan pääsevät Netflixin lisäksi. Disney on polttanut sisältöön niin tajuttomasti rahaa että sillä on vahva kiinnitys mutta sen jälkeen on vähemmän selvää.

1 tykkäys

Onhan se.

Tuli tuossa oltua hieman työmatkoilla ja muualla, niin nyt ei ole kovin tasalaatuista ja vertailukelpoista sähkönkulutusdataa saatavilla, mutta yritän tässä viikon-parin sisällä vakiinnuttaa mittausolosuhteet ja katsotaan sen jälkeen mitä vaikutuksia puusaunan lämmittämisellä on sähkönkulutukseen.

3 tykkäystä

Maailmalla kohistaan edelleen tekoälystä. Kirjoituksista on selvästi havaittavissa kaksi suuntausta. Moni näkee tekoälyteknologiassa pääsääntöisesti uhkia ja toiset lähes yksinomaan mahdollisuuksia.

Kumpaan kastiin kuulut? Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus?

Tekoäly on enemmän…
  • Uhka
  • Mahdollisuus

0 äänestäjää

Haluaisin vastata molemmat.

22 tykkäystä

Niin minäkin. :slight_smile: Ja juuri siksi laitoin kyselyyn sanan “enemmän”.

3 tykkäystä