Vahva peukutus tälle 
Ostan teesisi sektorin kehityksestä (etenkin kannabikseen liittyen), ja haluaisin itse yrittää poimia tuosta joukosta ne parhaimmat konsolidoijat, jotka pääsevät napsimaan kirsikat kakusta.
3 tykkäystä
Sama täällä, jonosta päästiin läpi ja täytyy myöntää että näin Alphabetin osakkeenomistajana ensivaikutelma on pelottavan hyvä. Tulee varmuudella syömään Googlen markkinaosuutta.
2 tykkäystä
Tässä on taas @Heikki_Keskivali:ltä erinomainen tviittiketju. Twitterissä parasta ovat mielestäni juuri tällaiset selkeät tviittiketjut mielenkiintoisista sijoitusjutuista. 
11 tykkäystä
Tämän on pakko olla ns. permabear. Ei saa ajan hammaskaan otetta kunnon rommausta odotellessa.
20 tykkäystä
Palasin eilen pieneltä matkalta Helsinki-Vantaan lentokentälle ja ajattelin ottaa taksin kotiin. Oli järkytys huomata, että taksipalvelut on todella huonosti organisoitu lentoasemalla. Alue on pieni, eri jonot hämmentäviä, autot ei liiku, kuskit hinnoittelevat palveluita miten sattuu… Minullekin tarjottiin kyytiä kuudellakympillä (20 km), johon totesin, että ei kiitos. Lähitaksilla ei taida olla jonoa enää… Taksistandille kertyi suuret jonot iltapäivällä. On suuri häpeä, miten Suomi esittäytyy turisteille. Jos ensimmäinen kokemus on tarjouskilpailu ja samalla “laillinen ryöstö”, ei se kyllä tuo hyvää kuvaa Suomesta.
Itse puikkelehdin sitten pois taksijonosta takaisin lentoasemalle ja suuntasinkin junalle. Ostin junalipun 3,10 eurolla ja sitten kuljin yhden pysäkin välin junalla ja vaihdoin bussiin, joka kulki lähelle kotiani. Aikaa tietty kului hiukan enemmän, mutta pääsi kotiin rauhassa. Toki perillä jouduin sitten raahaamaan matkatavaroita puolisen kilometriä lumisilla teillä.
Anne Bernerin taksiuudistus ei todellakaan luo hyvää Suomi-kuvaa. Käsittääkseni se myös alensi kuskien ansiotasoakin.
59 tykkäystä
Olen hyvin hämmentynyt tästä viestistä. Oliko puhelimessasi jotain vikaa vai miksi et saanut taksia tilattua? Hinnathan sovitaan aina etukäteen sovelluksessa 
Bernerin taksiuudistus oli Sipilän hallituksen paras keksintö, kun vihdoin tarjolle tuli laaja valikoima edullisia ja helposti ostettavia taksikyytejä mustien mersujen tilalle. Sitä ennen piti mennä sekoilemaan taksibasaarin huutelemaan josko joku kuski vaivautuisi ottamaan kyytiin.
15 tykkäystä
Kyllä turisteistakin suurin osa löytää nuo julkiset, sillä he matkaavat kentältä keskustaan, johon yhteydet toimivat jopa takseja paremmin. Tästä kenttä-juna kombosta on itse asiassa kuulunut lähipiirissä jopa ylistävää palautetta, ja yksi markkinoinnin ammattilainen taisi mainita, että Helsinki on yksi ainoita kaupunkeja, joka ymmärtää aloittaa brändäyksen jo lentokentällä.
Tsemppiä puhelimella kyydin tilaamiseen lentokenttäalueelle. Nimimerkillä kerran tätä yritin ja uberkuski soitteli vittuuntuneena ettei pääse portista alueelle.
16 tykkäystä
Omat kokemukset Etelä-Suomessa matkaillessa, ja pohjoisempaa tulleena turistina on, että esim. useammalla taksilla ei ole juurikaan minkäänlaista paikallistuntemusta. Koko kyyditsemisestä jää vähän hämmentynyt tunne, kun lyhyenkin matkan kulkeminen vaikuttaa ihme säätämiseltä. Melkein paremmin pääsisi perille, jos saisi itse ajaa matkan. Toki olen juminut monilta osin menneisiin aikoihin, ja liputan sen puolesta, että aikoinaan kommunikointiin enemmän taksikuskin kanssa. Julkisiin kyyteihin kävi ihan käteinen, eikä puhelinta tarvittu. Nykyään jos meinaa johonkin liikkua, vaikka lyhyenkin matkan, niin ensin pitää suorittaa sovellussulkeiset. Tämä asenne tosin omalla kohdalla on ok, koska mieluummin menen sitten jalan, ja saa samalla liikuntaa. Jalan matkaa tehdessä näkee usein myös enemmän ympäristöä.
13 tykkäystä
Itse kun laitoin X summan rahaa bank norwegianille kun korot ihan ok luokkaa. Bank norwegianin sovelluksella kun katson tilannetta niin näkyy erikseen “käytettävissä” oleva summa ja “kertynyt korko”, käytettävissä oleva summa on siis kokoajan sama summa jonka sinne alunperinkin laitoin. Tuleekohan tässä siis korkoa korolle ollenkaan kun korot merkattuna ihan erikseen? En tiedä olenko tyhmä vai muuten vaan urpo 
En tiedä, mutta vastaan silti kun kerran ollaan kahvihuoneessa.
Ainakin ennen muinoin kun pankkitililtä maksettiin korkoa, korko maksettiin kerran vuodessa. Toki sitä kertyi hiljalleen koko ajan.
Tässä lienee sama juttu: kerran vuodessa tuo kertynyt korko siirtyy “käytettävissä olevaan” saldoon. Ennen tätä korkopäivää voit nostaa pois vain tallettamasi pääoman.
5 tykkäystä
Onko kellään tarkempaa tietoa syistä, miksi vanhoissa kerrostaloissa ei rakenneta kattoa täyteen aurinkopaneeleita? Jos ne haukkuvat pian hintansa omakotitaloissa, eikö saman pitäisi olla mahdollista myös kerrostalossa?
Eduskuntavaalit on pian ja nyt on viimeinen hetki nostaa tikun nokkaan varsinkin lainsäädännölliset esteet, jos sellaisia on. Lait on muutettavissa.
Juurikki kuuli, että ainakin sellainen ongelma olisi, että asunto-osakeyhtiö ei saisi myydä taloyhtiön osakkaille sähköä suoraan osakashintaan. Pitääkö paikkaansa?
Mahdolliset lainsäädännölliset esteet eivät ole ainoa ongelma. Isännöitsijöillä ja taloyhtiöiden hallituksilla ei ole asiaan kuuluvaa osaamista. Kun ei tee mitään, ei tee virhettä.
Tarvittaisiin valmiita paketteja, jossa taloyhtiö ulkoistaa kaiken aurinkosähköön liittyvän suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpidosta laskutukseen jollekin yritykselle. Eipä taida olla tällaista kokonaispakettia tarjolla? Savosolar? Fortum? …
5 tykkäystä
Yksi syy, miksi vanhoissa taloissa ei usein ole paneeleita katolla on se, että hankintahintaan nähden hyöty jää pieneksi. Sähkönkulutus kaukolämpötaloissa kohtuu pientä silloin, kun aurinkoa tarjolla. Maalämmössä taas aurinkoa ei silloin tarjolla, kun sähkönkulutus suurinta. Lisäksi vanhoissa taloissa on kaikenlaista muuta korjaustarvetta, jotka menevät tällaisten hankkeiden edelle, koska korjausvelkaa on muutenkin vähän joka puolella Suomea. Ainakin 70-80 luvun taloyhtiöt.
7 tykkäystä
Useissa taloyhtiöissä hallitukseen on vaikea saada väkeä. Ne, jotka lähtevät, ovat henkilökohtaisesti vastuussa hallituksen päätöksistä. Itse olin vuosia sitten yhden taloyhtiön hallituksen PJ, kun sinne tuli putkiremppa. Samalla sitten uusittiin sähkövetoja, yms. muuta joka on järkevä tehdä samalla kertaa. Allekirjoitin sitten sellaisen reilun miljoonan euron arvoisen sopimuksen. Vähän mietitytti, jos kaikki ei mene putkeen, mihinkä hirteen itseni vedän… No, kaikki meni kumma kyllä lähes kuin Strömsössä, joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Jos ei lasketa niitä noin kymmentä osakasta, jotka:
- Eivät halunneet uusia putkia, koska kylppäri oli remontoitu 5v sitten
- Eivät halunneet liedelle kolmivaihevirtaa liedelle tai uusia sähköjohtoja yleensäkään.
- Eivät halunneet raitisilmaventtiileitä ikkunoihin
- Eivät halunneet uusia sähkökeskuksia
- Eivät halunneet sähköjohtoja pintavetoina ja eivät halua itse maksaa seinään upotusta.
- Sitä liiketilan haltijaa, joka vaati vahingonkorvauksia siksi, kun ravintola jouduttiin laittamaan kiinni tilan remontin ajaksi
- Sitä pankinjohtajaa, joka halusi kenenkä tahansa muun maksavan palkkaamansa vartijan, kun remontin aikana jouduttiin tekemään reikää tiloihin josta ihminen mahtuu kulkemaan
- Sitä asukasta, joka koki tulleensa huijatuksi, kun oli ostanut asunnon juuri ennen putkiremonttia ja viimoisen päälle laitettu kylppäri jouduttiin píikkaamaan auki.
- Sitä eläkeläistä, joka sai raivokohtauksen, kun asunto palasi 21 asteen lämpötilaan pattereiden säädön jälkeen (ennen 25 astetta) ja oli vakaasti sitä mieltä että hänet yritetään tappaa kylmyyteen.
No, kaikesta selvittiin ja työstä sain palkkiona 25€ kokouspalkkion kerran kuukaudessa puolentoista vuoden ajan. Siihen ei laskettu mukaan viikoittaisia työmaapalavereja, katselmuksia, päätöksiä, papereiden läpikäyntejä, lisätilauksien hyväksymistä, jne. Tuntipalkaksi taisi tulla muutama kymmenen senttiä näin jälkikäteen laskettuna. Meillä oli kuitenkin ammatitaitoinen isännöitsijä, oikeat tilintarkastukset ja työprojektilla todella skarppi valvoja, joka oli meillä kuukausipalkalla. Voin vain kuvitella, mitä se olisi ollut “Mies ja koira” -kokoisen hallituksen tekemänä, kun kirjanpidon hoitaa naapurin Seppo ruutupaperille ja tilintarkastuksen se Sepon kaveri Igor, jonka tutkinto on Jekaterinburgin kansanopistosta.
No, itsellehän sitä tehtiin, ei siinä mitään. Loppujen lopuksi siitä tuli hyvä ja pysyttiin melkein kustannusarviossa. Taidettiin ylittää se about 10%. Vuosi sen jälkeen muutin pois ja sonoroo, pitäkää tunkkinne. That said, Aurinkopaneeliprojektin vetäminen lienee huomattavasti helpompi, mutta en kuitenkaan ihmettele, ettei monikaan ole halukas sellaisen vetäjäksi. Vie ihan rutosti aikaa ja siitä on oikeasti vastuussa, jos tekee jonkin kämmin, niin voi joutua aivan oikeasti edesvastuuseen.
82 tykkäystä
Juurikin tästä syystä Juurikki yllä ehdotteli, että homma pitäisi tehdä niin helpoksi, että tilaaminen ja maksaminen riittää. Siis että joku tai jotkut firmat tarjoaisivat kokonaispaketin, johon kuuluu suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja laskutus.
Tarkemmin ajatellen tällaisia valmispaketteja saataisiin parhaiten tarjolle, jos Eduskunta päättäisi Aurinkoenergiaa kerrostaloihin -ohjelmasta, jonka osarahoituksella firmat saisivat näitä kokonaispaketteja suunnitella ja pilotoida.
2 tykkäystä
Yritysjohdon tärkein tehtävä on luoda toiminnasta kilpailukykyistä. Huolehtia omista työntekijöistä ja pyrkiä huomioimaan palkkauksessa tuottavuus - parhaille kannattaa maksaa enemmän, kunhan mittarit on tasapuolisia kaikille eri työtehtävissä toimiville. Huolehtia, että palvelut tai tuotteet on markkinoiden parhaita. Jos ei ole, niin on olemassa kehityssuunnitelma, miten siihen päästään. Mikäli tavoite ei ole olla paras, yhtiö harvoin myöskään sijoittajaa kiinnostavaa. Yksi osa kilpailukykyä on tänä päivänä prosessien automatisointi ja “tiedolla johtaminen”. ERP tai vastaavat pitää olla konfiguroitu palvelemaan nimenomaan omaa yritystä - koulutuksen pitää huolehtia, jokainen osaa työtehtävässään huolehtia omasta vastuualueestaan.
Noiden sisälle tietysti mahtuu monenlaista, myös pehmeiden arvojen esilletuonti. Aina raha ei ole paras palkkio, joskus säännölliset kiitokset (huomioiminen) tai ylimääräiset vapaat on rahaakin arvokkaampia. Sitten vasta päästään siihen, että miten pääomat on saatu tuottamaan. Aika usein sijoittajat katsoo pelkkiä numeroita, mutta ne yllätykset voi löytyäkin yhtiön sisältä. Turhaan ei korosteta yhtiön johdon roolia menestyksessä.
6 tykkäystä
" Kertynyt korko näkyy [Omilla sivuilla ] ja [mobiilisovelluksessa]. Säästötilille kertynyt korko pääomitetaan vuoden lopussa."
Vähän kun jaksoin Googlea avata niin löytyi vastaus sieltäkin, joskus vaan tulee etsittyä vastaus vaikeimman kautta…
1 tykkäys
Tämähän kuulostaa ihan siltä, mitä monet (joiden optimistisesti otaksun olevan populisteja eikä kognitiohaasteisia) yrittävät ujuttaa terveydenhuoltoon; suoritemäärämittausta. Sitten voitaisiin yksityistää terveydenhuoltoa, kun todettaisiin että terhakka yksityislääkäri katsoo paljon enemmän (nuoria terveitä) potilaita päivässä kuin ummehtunut terkkalääkäri (monisairaita vanhuksia).
Olin muuten aikoinaan puhelinmyyntifirmassa töissä ja siellä oppi nopeasti optimoimaan suoritteitaan. Siellä oli myyntiprosenttipohjainen (monta prosenttia yhteydenotoista päätyy kauppaan) kannustin. Voitin tähtimyyjänä palkinnonkin. En myynyt eniten, mutta osasin ottaa parhaat listat kasasta ja jättää soittamatta niihin numeroihin, joihin oli jo soitettu joskus aiemmin tai asiakkaan ikä/osoitetiedot viittasivat huonoon kaupantekotodennäköisyyteen. Firma tietysti osti yhteystietoja turhaan, mutta sitä ei palkitsemisjärjestelmä huomioinut.
10 tykkäystä
Mukava havaita että meillä on edelleen näitä Iikka Kokkoja, vaikka peruskoulua kovasti mollataan.
Otetaan virtuaalihattu pois päästä ja toivotaan Iikalle menestystä ja luistavia latuja 
46 tykkäystä
Itsekin olen ihmetellyt taloyhtiöiden vähäistä kiinnostusta paneleihin. Muutama ajatus alla sen lisäksi, että taloyhtiön hallitukset pääosin “vapaaehtoistyötä”. Ammattihallitusten lisääntyminen voisi helpottaa tätä.
Tässä olellisinta on katon tekninkunto ja jäljellä oleva käyttöaika. Mikäli katto on menossa remonttiin 5-10 vuoden sisään on paneleiden asennuksen järkevyys kyseenalaista. Mikäli katon uusinta olisi tulossa +15 v alkaa olemaan järkevää. Harjakattoisissa kohteissa, joissa lumien tippuminen katolta aiheuttaa vaaraa ovat kohteina ongelmallisempia.
Kohteissa missä taloyhtiö ostaa koko talon kaikki sähköt ei ole ongelmia aurinkosähkön hyödyntämisessä. Mikäli taloyhtiö ei saisi myydä sähköä asukkaille voi sähköyhtiölle myytävän sähkön hyödyntää vastike maksujen pienennyksen.
Linjasaneeraus kohteissa nykyään usein suunnitellaan varaukset aurinkosähkölle.
2 tykkäystä