Yhtä hyvin ne ainakin liikkuvat:
Kansa on jo nimennyt laitteen osuvammin uudestaan…
Neiti B.
Yle Uutiset @yleuutiset
Kansa on jo nimennyt laitteen osuvammin uudestaan…
Onneksi tämä Turun Logomon silta on kuulemma hyvin tarpeellinen ja tuli halvaksi.
Yli 20 miljoonaa euroa maksaneen Turun Logomon sillan käyttö on ollut vähäistä
Logomon silta on neliöhinnaltaan todennäköisesti Suomen kallein, mutta sillä ei juuri käyttäjiä näy. Nyt Turku aikoo selvittää ensimmäistä kertaa, kuinka monta kulkijaa vuoden käytössä olleella sillalla on.
Haha jep. Tämä on vielä “hauskaa” kun pankit on niin supertarkkailtuja ettei sektorin pitäisi päästää yllättämään, mutta oli ne kuinka vahvoja tahansa on korkokäyrän käänteisyys myrkkyä.
Onhan pankkien tarkkailu ollut vähintään riittävällä tasolla ennen jokaista aiempaakin finanssikriisiä. Myös lukuisia pankkeja on mennyt nurin valvonnasta huolimatta, koska on tapahtanut jotakin mitä ei olisi voinut tapahtua, esimerkiksi joku innokas sijoituspankkiiri on päättänyt tehdä fyffeä sääntöjen vastaisesti ja veikkaukset ovat olleet pikkiriikkisen kiikkisen verran vääriä.
Onneksi tämä Turun Logomon silta on kuulemma hyvin tarpeellinen ja tuli halvaksi.
Tämä on myös oiva esimerkki havainnekuvien kiistattomista hyödyistä.
Lupaillaan ensin viidellä miljoonalla ylemmän kuvan mukaista, lopulta saadaan 20 miljoonalla alempi.
Lupaillaan ensin viidellä miljoonalla ylemmän kuvan mukaista, lopulta saadaan 20 miljoonalla alempi.
Portaat ja hissit pois, sitten tilalle molempiin päihin jumikulaarit - sit olis täydellinen.
Eikö silta ole oikein näyttävä ja pitkälti havainnekuvan mukainen? Ympäristö sitten vähän karumpi.
Olettaen että kuva vastaa todellisuutta, eikä sitä ole ajettu ig:n filtterien läpi
Nykyisellään sillasta puuttuu nuo asemalaitureille vievät portaat ja ennenkaikkea tuo Ratapihankadun ylittävä osuus. Nyt jos haluat siis keskustan puolelta Logomoon, pitää seistä vilkkaan kadun ylittävissä liikennevaloissa päästäkseen jonkinmoiselle romupihalle josta sitten pääsee sillalle.
Mistä tuollainen luottosopimus tehdään? ei löydä, taidan olla sokea…
En myöskään tiennyt että valuuttatilejä varten pitää sellainen olla.
Itseasiassa naputtelin Nordean seurantalistalle juuri tästä syystä
Onhan pankkien tarkkailu ollut vähintään riittävällä tasolla ennen jokaista aiempaakin finanssikriisiä. Myös lukuisia pankkeja on mennyt nurin valvonnasta huolimatta, koska on tapahtanut jotakin mitä ei olisi voinut tapahtua, esimerkiksi joku innokas sijoituspankkiiri on päättänyt tehdä fyffeä sääntöjen vastaisesti ja veikkaukset ovat olleet pikkiriikkisen kiikkisen verran vääriä.
Eihän se pankkivalvonnan tarkoitus ole estää yksittäisten pankkien kaatumista, pikemminkin se vaara halutaan pitää todellisena jotta pankit eivät ottaisi ylisuuria riskejä too big to fail -ajatteluun tuudittautuneena.
Se mihin pankkivalvonta ja -sääntely pyrkii on vähentää systeemisen kriisin riskiä ja luoda työkalut sen hallintaan siltä varalta, että sellainen kuitenkin syntyy. Tähän mennessä joka kriisissä on jouduttu improvisoimaan, seuraavassa toivottavasti on jo playbookit kunnossa.
Nykyisellään sillasta puuttuu nuo asemalaitureille vievät portaat ja ennenkaikkea tuo Ratapihankadun ylittävä osuus.
Tulee melkein mieleen Vantaan Koivukylän (nykyisin Havukoski) Rautkallionkadun silta, joka ilmeisesti vuosikausia päättyi kuin leikaten (nyt toki jo vuosikymmeniä johtanut ostarille).
Vantaa kuvissa ja muistoissa | Rautkallionkadun silta (hyppyri) | Facebook
Rautkallionkadun silta (hyppyri)
Lyn Alden
Dylan LeClair 🟠 @DylanLeClair_
Yhdysvalloissa on talletussuoja 250 000 dollariin asti taattuna. Ei fyysinen raha ole mikään oikea ainoa raha. Ja sekin on teknisesti velkaa itseasiassa, kuten kaikki muukin raha.
Niinno, tavallisen kansalaisen käytössä on kahdenlaista rahaa: keskuspankkirahaa setelien ja kolikoiden muodossa, ja kaupallisten pankkien luomaa tililrahaa. Tilirahalla on valtion tuki (talletussuoja tiettyyn rajaan asti ja muutenkin keskuspankin likviditeettivälineet väliaikaisiin rahoitusvaikeuksiin), joten se on tavallisen kansan näkökulmasta täysin luotettavaa.
Se on toki totta että aika harva tavallinen tallaaja ymmärtää miten pankit toimivat, ja alalla käytetään paljon harhaanjohtavia termejä (esim. pankkitalletus on aika lailla erilainen vekotin kuin mikä tahansa muu talletus). Mutta niinpä myös moni “ammattilainen” (ja kansantaloustieteen alkeisoppikirja) kuvittelee virheellisesti, että pankit lainaisivat keskuspankkirahaa asiakkailleen (näin se ei toimi).
Ilta-Sanomissa tänään juttua käytettyjen autojen kaupasta tulevina vuosina. Jutussa olevan kuvan tekstin perusteella, voi hätäisemmät tulkita, että sähköautot alkavat olla jo liiankin kykeneviä suoriutumaan eri tehtävissä.
Kukaan ei usko tai halua EU-eroa juuri nyt.
Nyt näissä vaaleissa puhutaan Suomen seuraavasta hallituksen ja etenkin hallituksen talouspolitiikasta. Kuka nyt uskoo mihinkään täyskäännökseen, mikä vaaditaan jos hallituksessa on KOK, SDP, Vihreät ja RKP? Samaa paskaa se olisi kuin tää nykyinen sankareiden kerho. Kokoomus olisi vasemmistohallituksen pääministeripuolue. Varsinainen Pyrhhoksen voitto.
Meillä on politiikkanurkkaus näitä mölinöitä varten, ei kahvihuone vaikka vaalit olisi kuinka lähellä.
Politiikan saralla harvoin näkee älykästä ja objektiivista kommentointia joten ei saastuteta sillä koko foorumia.
Reilu vuosi sitten yleisesti esitetty ajatus oli, ettei ainakaan Euroopassa korkoja voi reilusti nostaa, koska etelä-Euroopan maat kaatuisivat velkataakkansa alle. Sen jälkeen inflaatio on väliaikaista-leiri on ottanut osumaa ja korkoja on ruvettu nostamaan molemmin puolin Atlantia nopeammin kuin ikinä ennen.
Tässä on macrotrends sivulta kuvakaappaus ‘fed fund rate’
Ymmärtääkseni kukaan ei todellisuudessa tiedä miten inflaatio toimii, mutta korkojen muutoksen vaikutus näkyy vasta ~12 kk muutoksen jälkeen reaalimaailmassa.
Nyt FED ja EKP nostavat joka kuukausi korkoja reilusti. Katsotaan edellisen kuukauden dataa ja koska inflaatio ei vielä romahtanut, niin nostetaan korkoja ja korkoja voidaan nostaa, koska talous ei romahtanut edellisen koronnoston takia. Koron nostojen vaikutus näkyy vasta vuoden päästä ja siihen mennessä ehditään nostaa 12 kk ajan korkoja. Powell ja Lagarde tosiaan kehuvat kuinka talous on vahva ja kestää korkojen nostot, nyt korkoja on tosiaan nostettu vuodessa korkeammalle kuin ne ovat olleet 15 vuoteen!
En ole seurannut Sanomaa sijoituskohteena lähes ollenkaan, mutta oikein hätkähdin, kun näin tämän päivän aamukatsauksessa:
Sanoma laskee liikkeeseen 150 MEUR:n hybridin 8 %:n korolla
Sanoma tiedotti torstaina laskevansa liikkeeseen 150 MEUR:n hybridilainan 8 %:n korolla.
Siis Suomen suurin mediakonserni, reilusti yli miljardin yhtiö, joutuu maksamaan velastaan 8 % kuluja?!
Ei investointisuunnitelmia pysäytetä hetkessä, mutta voi vain miettiä mitä Suomen/Euroopan/maailman tuleville investointisuunnitelmille tapahtuu, kun vakavaraiset vakaat yhtiöt joutuvat maksamaan lainakuluistaan lähes 10 % korkoja.
Onneksi Verneri ja muut fiksut selittävät näitä asioita pörssin suunta-ketjussa. Itselle tulee vain melkoisen synkkiä ajatuksia talouden äkkijarrutuksesta, kun uuden rahan hinta ja velanhoitokulut ovat räjähtäneet käsiin sekä kotitalouksilla että yrityksillä
On kyllä sijoittaminen kaunis laji. Melkein koko tämän vuoden nousu pyyhitty viikossa pois. Mielenkiintoiseen aikaan olen sijoittamisen aloittanut kun kriisistä siirrytään aina uuteen mahdolliseen kriisiin. Kusetusmarkkinat.