Tuosta Hybridilainasta ei löytynyt tarkempia tietoja, mutta voisiko olla, että koronmaksupäivä on lainalla tuo tarkistuspäivä 9.2?
Tällöin korkovelka olisi jaksotettu tp-hetkellä taseelle eikä siksi nousisi rahoituslaskelmalle.
Oksaharjulta ihan mielenkiintoinen tviitti. 
Juu…
En ole tuota Pihlajalinnaa katsonut. Tänään ollut kaikenlaista ja taisi tänään tulla. Vasta nyt pääsi kotiin.
Hybridilaina usein hieman antaa varoittavia signaaleja yrityksen huonosta talouden hoidosta. Sanoman kohdalla itse pohdin, etteivät varmaan ole kovin innokkaita lukitsemaan lainaansa näille koroille. Hybridilaina tuo jonkin verran liikkumavaraa. Nyt sijoittajat taitavat haluta lukittautua johonkin korkean koron lainaan. Sanoman hybridilainassa korontarkistus oli 2026.
Sanoman liiketoiminta pyörii oppimateriaalien ympärillä. Siinä neljäs ja ensimmäinen kvarttaali on huonompia ja tulos tehdään toisella ja kolmannella.
Kurkkasin sen verran tuotakin, että tyypilliset lainaehdot saattavat Sanomallakin olla tiukilla, kun ovat shoppailleet juuri yrityksiä. Omavaraisuus 35,8% ja nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 3,2. Ei heti osunut silmään, millaisilla ehdoilla Sanoma on, mutta eiköhän tyypillisten lainaehtojen rajoilla. Olivat asettaneet tavoitteiksi 35-45% ja nettovelan suhteen tavoitteeksi alle 3, mitkä heijastelevat lainojen ehtoja.
En siis kiistä, etteikö kovenanttiehtojen täyttymistä jännitettäisi.
Sijoittajan näkökulmasta sijoittaja tosiaan haluaa nyt lukittautua yhtiön kelkkaan, joka maksaisi mukavaa kohtalaisen varmaa korkotuottoa, mutta tosiaan hybridilaina maksetaan vasta viimeisenä velkojilleen.
Kunhan pohdin tässä myös toista ajatusta edellistä kiistämättä, jos hybridilainat on senkin vuoksi kätevä vaihtoehtolainalle, että sen voi myöhemmin uudelleen rahoittaa, kun saa järkevämmillä ehdoilla uudestaan lainaa. Varmaan juuri heidän kannaltaan myös sen jälkeen, kun edellisiä yrityskauppoja on hetki sulateltu.
Täällä oli Nordnetin tietämystesteistä aikaisemminkin juttua. Noh nyt menin yrittämään bull&bear testiä, ja eihän se läpi mennyt. Katsoin vielä kyseisen infopläjäyksen kanssa ja silti väärin. Ehkä joskus on minunkin aika siirtyä tonne ”pimeälle puolelle”, mutta ei vielä. 
Ei suoranaisesti liity sijoittamiseen, enkä viittinyt politiikkaketjuun laittaa suurimpien ideologismi-vihervasemmistolaisten vastahyökkäysten välttämiseksi, mutta tuossa uutisessa aika havainnollistava kuva, kuinka Suomella eikä edes Euroopalla ole Hirveästi merkitystä CO2 päästöjen osalta vaan “ilmaston pelastaminen” on aika paljolti kahden maan käsissä 
(tai 
nuo maat tuntien).
MOT tehnyt sähkötutkimuksia. 5 miljardia maksoimme ylimääräistä
Sähkön hintaan vaikuttaa siis marginaalihinnoittelujärjestelmä, joka määrää hinnan kalleimman energialähteen mukaan. Normaaliympäristössä tuo systeemi jopa kannustaa vihreään siirtymään, jos esim halvalla tuotetulla tuulienergialla saadaan sähköä markkinoille samaan hintaan kuin kalliilla tuotettua fossiilisähköä. Mutta nyt kun esim maakaasu on noussut pilviin, myös tuuli - ja aurinkoenergia maksavat. EU-komissio jopa suositteli tämän järjestelmän muokkaamista kriisitilanteeseen esim irroittamalla maakaasu järjestelmästä, mutta Suomi - itseasiassa Suomen työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto ei halunnut lähteä tähän mukaan.
Olisin kyllä todella iloinen, jos salkun yhtiöiden tulokset olisivat laskeneet tuon -2% 
Mutta lopputulema lienee lähemmäs sitä, että tuohon lisätään kakkosen perään nolla. Tai kaksi nollaa joidenkin yhtiöiden osalta .
Palataanpas välillä ketjun varsinaiseen aiheeseen.
Jos sattuu harrastamaan pitkiä twitter-ketjuja kahvin kera, niin tämä voisi kiinnostaa:
Ihan hyvin tulee nukuttua. Tämä varmaan vaatisi painon yms. kriteereitä että menisi edes lähelle oikeaa.
Monitekijäinen ilmiö kokonaisuudessaan on tämä väsymys / unen saaminen. Lisäksi yksilötasolla esim. näiden adenosiinireseptorienkin toiminta on yksilöllistä. Geneettisten erojen vuoksi yksilötasolla vaihtelevia tekijöitä on siis pelkästään kofeiiniin liittyen niin farmakodynamiikan ja -kinetiikan puolella. Tähän päälle sitten kaikki muut väsymykseen ja unen saamiseen liittyvät tekijät (mm. stressi, univaje, psykologiset tekijät liittyen mielialaa, ahdistukseen jne…).
Energiajuomatuntemus ei ole suurin vahvuuteni, mutta näitä “2-4 tölkkiä päivässä” -juttuja lukiessa tulee usein mieleen, että eikö tuo ole lukiolaiselle aika kallis harrastus ja kuinka kauan tuota pitää jatkaa, että alkaa tippua hampaat suusta?
Ei mahtuisi Alokkaan päivittäistavara-budjettiin.
Inflaatio nousussa mikä ei ollut yllätys. Asuntolainojen korkojennousu on merkittävä erä kotimaisessa inflaatiossa. Kysyn vaan että millä sitä hillitään? Ainiin nostamalla korkoja lisää:rofl:
“Vuoden takaa näkyy yhä sähkön kalleus kulutuskorissa. Energian hinta tuli sentään tammikuusta hiukan alas. Asuntolainojen korkojen nousu on merkittävä erä tässä kotimaisessa inflaatiomittarissa”, Kuoppamäki toteaa Twitterissä”
Ainahan tuon kaltaiset testit on rakennettu sen keskiarvoisen tyypin mukaan (paino ja muut vaikuttavat asiat). Mutta kommenttiiisi (Ihan hyvin tulee nukuttua) lyhyt oma kokemus.
Niin luulin minäkin. Hyvin tulee nukuttua. Kunnes hommasin laitteen, joka mittaa sykevälivaihtelua jne unesta. Kahvi illalla tai pienikin määrä alkoholia ja todella iso heitto unen laadussa huonompaan suuntaan. Unen saamisessa ei ole ollut vaikeuksia kahvista tai vaikka parista kaljasta huolimatta, mutta laatu kärsii. Tämä oli itselleni suuri yllätys.
Tämähän se varsinaista hutunkeittoa on. Jotta inflaatio taittuisi nostetaan korkoja joka taas kiihdyttää inflaatiota. Kaappaus Ylen sivuilta.
