Inderesin kahvihuone (Osa 6)

Viestisi oli erinomainen ja ehkä pääkohdiltaan olen miettinyt tuollaisia asioita, mutta oli viestissäsi myös paljon uuttakin ajateltavaa.

Olen treenannut salilla noin neljännesvuosisadan ja siinä tavoiteaikavälit ovat toki usein erilaisia ihan järkisyistäkin. Minulla oli tavoitteita, mitä halusin saavuttaa, mutta tiesin, että niitä on vaikea saavuttaa viidessä tai kymmenessäkään vuodessa (jos koskaan). No loppujen lopuksi saavutin hurjimmatkin tavoitteeni, mistä olen erittäin tyytyväinen, mutta välissä oli erilaisia etappeja ja tavoitteita etc.

Toki salimaailma on hyvin erilainen, mutta siinä opin asettamaan tavoitteita (omasta mielestäni) aika hyvin niin, että sain otettua itsestäni enemmän irti. Tykkään tehdä tosi tavoitteellisesti ja kovaa salilla kuin sijoittamisessa - siitä mä nautin. No salilla en enää enkkoja yritä, koska olen vielä ehjä ja olen kovimmat enkkani jo tehnyt, mutta kovaa mennään silti ja välillä voi olla minitavoitteita. :slight_smile:

8 tykkäystä

Kiinnostaa mitä nuo tavoitteesi olivat :slight_smile: ? Kyykky, maastaveto, penkki, (lisäpainoleuat) tulostavoitteita? Ei ole pakko paljastaa jos liian henkilökohtaista :slight_smile:

6 tykkäystä

Tämä on totta. Pelejä kertyy NHL:ssa ihan hirmuinen määrä siihen nähden kuinka kuormittavaa kropalle pelit lajin absoluuttisella huipulla on. Jatkuva reissaaminen siihen päälle :face_with_spiral_eyes:

Pelien iso määrä vähentää yksittäisten otteluiden merkitystä sen verran, ettei juuri runkosarjaa tule seurattua, mutta pleijarikevät on :fire:
NFL taas on kiinnostavaa tykitystä koko kauden :bomb:

2 tykkäystä

Kiitos kysymyksistä! :slight_smile:

Sanon heti alkuun, että oikeissa kisoissa en olisi pärjännyt ja en ole mikään mikään megaluokan nostaja.

Mulla oli teininä unelma, että penkissä menisi 150kg, sitten kyykyssä vähän vanhempana ajattelin, että 200kg olis kiva ja maastaveto oli aina mukana, mutta sitten kun mietin tavoitetta vanhempana, niin haaveilin 220 kilon maastavedosta. Leuoissa oli tavoitteena kolkyt. Nämä kaikki tavoitteeni saavutin ja sain enemmänkin, mavessa varsinkin ylittyi. :slight_smile:

14-vuotiaana otin joitakin toistoja 20 kilolla, mutta sitten jä rinnan päälle. Eka maksimitulos, jonka sain oli 27,5 kiloa. Vähän vajaa 20 vuotta meni, niin sain 150 kiloa. Olen nostanut tuon alle 75-kiloisena, mut jos kisanostona olisi pitänyt ottaa, niin 10 kiloa olis pitänyt noin ottaa pois.

37 tykkäystä

Tosi kova! Pitkäjänteinen työ lopulta yleensä tavalla tai toisella palkitaan :muscle::muscle::muscle:

4 tykkäystä

Kiitos tosi paljon! :slight_smile:

En ole pitänyt salista taukoja (vain jotain “pakolllisia” lepoviikkoja) ja oli jatkuvasti tavoitteita sekä pyrkymyksiä uusia ennätyksiä kohti. Vasta joitakin vuosia sitten totesin, että ei ne enkat enää juuri parane edes hyvän valmentajan kanssa ja ollaan äärirajoilla + olen ehjä, joten lopetin tavoitteellisen treenaamisen maksimienkkojen osalta. Toisaalta edelleen treenaan kovaa, mutta turvallisesti - haluan pysyä ehjänä ja kunnossa.

14 tykkäystä

Pitkään lähdin säästämisen ja sijoittamisen suunnittelussa tuollaisesta lyhyt / keskipitkä/ pitkä aikaväli -ajattelusta jossa pitkä aikaväli on 10 vuotta tai yli. Se toimi oikein hyvin lähivuosien tavoitteiden kanssa. Pidemmän aikavälin suunnittelussa nautiskelin korkoa korolle -laskelmien hunajasateesta.

Joskus viime vuonna heräsin pohtimaan sijoitussuunnittelua tarkemmin. Määrittelin erittäin pitkän aikavälin tavoitteen (varallisuus eläkeiän koittaessa) ja rupesin miettimään mitä oikeasti vaaditaan sen saavuttamiseen. Etsin erityisesti amerikkalaista materiaalia aiheesta, siellä kun eläkesäästäminen on paljon vakavampi aihe kuin täällä. Luin myös fire-kirjoituksia, vaikka firetys ei kuulukaan tavoitteisiini.

Törmäsin aika hiljentäviin ajatuksiin. Tavoittelisitko vaikka miljoonan varallisuutta vaikka vaadittavien keinojen seurauksena on todellinen riski, että eläkeiän koittaessa sinulla onkin vain jotain sata tonnia? Taustalla on käsite, johon suomalaisessa sijoituskeskustelussa en ole törmännyt.

Tuottojen järjestyksen riski (sequence of returns risk) viittaa siihen, että osakemarkkinoiden tuotot heiluvat merkittävästi. Erittäin pitkällä aikavälillä markkinatuotto on erittäin todennäköisesti positiivinen reaalisesti ja hyvin todennäköisesti merkittävä. Lyhyellä aikavälillä on todellinen riski jäätäviin tappioihin. Miten eläkeläiselle käy, jos tulee 90 % pörssiromahdus juuri eläkkeele jäännin aikoihin? Se miljoonan potti onkin yhtäkkiä sata tonnia.

Löysin tutkimusartikkelin (jota en nyt jaksa kaivaa esille), jonka mukaan se long run, jossa osakemarkkinoiden reaalituotto on lähes varmasti positiivinen, ei missään nimessä ole ainakaan alle 30 vuotta ja todennäköisesti on merkittävästi enemmän, jotain 40-50 vuotta. Ok juttu niille, jotka onnistuvat luomaan merkittävän omaisuuden parikymppisinä, mutta epämukavaa kaltaiselleni keski-ikäiselle, jolla eläköitymiseen on alle sen 30 vuotta.

Opin samassa yhteydessä, kuinka tärkeää on allokaatio eri omaisuusluokkien välillä. Tutkin modernia portfolioteoriaa ja otin sen perusideat käyttöön (joskaan kvantitatiiviseen suunnitteluun en jaksa uskoa). Lähdin aktiivisesti etsimään portfolion riskiä tasoittamaan omaisuusluokkia, jotka eivät korreloisi pörssiosakkeiden kanssa. Tarkoitus tässä on pyrkiä suojautumaan järjestysriskiltä ilman, että tuotto-odotus kovasti kärsisi.

En voi väittää olevani tyytyväinen nykyiseen suunnitelmaani, mutta se on parempi kuin aiemmin näiden ajatusten johdosta. Nykyiseen suunnitelmaan sisältyy pörssin lisäksi sijoitus listaamattomaan yritykseen, useita eri fixed income -instrumentteja, kiinteistösektorin sijoituksia (sekä oman että vieraan pääoman ehdoilla) sekä käteispositio. Lasken myös omistusasunnon osaksi portfoliota (oman pääoman ehtoinen sijoitus kiinteistösektorille).

24 tykkäystä

Hyvin kirjoitettu.

Tämä on keskeistä.

Meillä on ensimmäinen, alkuvaiheessa aika epätodellisen tuntuinen etappi saavutettuZ

Miehen ensiasunto ja ensimmäinen sijoitusasunto on tämän vuoden aikana maksatettu vuokralaisella ja alkaa tuottamaan aitoa positiivista kassavirtaa. :partying_face:

Niin se aika vain kuluu ja asioita tapahtuu.

Lapsetkin on jo hurjan isoja. Itsekin muistan olleeni 10v, kun vanhempani saivat asunnon maksettua myymällä sijoitusasuntonsa ja siirtyivät tuhlaamaan säästöjä pörssiin. Meillä on oma asunto kylläkin vielä maksamatta, mutta hyvällä mallilla sekin.

Nyt olisi kyllä oiva hetki taas vyöryttää asuntosijoittamisen lumipalloefektiä, jos saisin vain puhuttua tuon ukkelin ottamaan kanssani hieman riskejä.

Yleensä se kyllä lähtee mun hullutuksiin aika helposti mukaan.

14 tykkäystä

Tämä ulkomailla suosittu yksityinen eläkevakuutusjärjestelmä ja sen allokaatio on itselleni läheisesti tuttu, kun liityin viime aikoina työnantajani tarjoamaan sveitsiläiseen eläkerahasto-ohjelmaan. Täällä Irlannissa valtion eläke on ~13 000€ per vuosi riippumatta työuran ansioista, joten isot teknot tarjoavat näitä aika ahkerasti työntekijöilleen.

Kun eläkeikään on jäljellä 15 vuotta sijoitusneuvojasi alkaa suositella allokaation muutosta 100%:sta osakeindeksistä hiljalleen kohti bondeja, käteistä yms turvallisempaa sijoituskohdetta.
Tällä tasaisella 15v aikana tapahtuvalla myymisellä vältetään tuo painajaismainen pohjakosketus eläkeiän kynnyksellä, joka onkin tärkeintä riskien hallintaa loppuelämän ja eläköitymisen kannalta.

Näin 25-vuotiaana eläkehaaveet ovat vielä aika kaukana tulevaisuudessa, mutta tuskinpa tätä vanhana katuu.

10 tykkäystä

Pakko vähän avautua tuon Fortum palkitsemis sekoilun tiimoilta ja tähän on turha vetää mitään kateuskorttia mutta vitutuskortin kyllä voi,Varmasti on pienituloisia kohtalotovereita joilla menee yli ymmärryksen tuollaiset kuppaamiset.Viime tilinauhassa seisoi 50 % työajalla nettona 1078 € , 34 vuotta tuli täyteen helmikuussa kunnan hommissa,tuo 50 % terveydellisistä syistä,ainut pönkiäinen mitä vittuuntuneena hain on reilu 17 € asumistukea Kelalta ,sen lahjoitin huonompiosaisille,työnantaja muisti viime joulun alla rintapieleen laitettavalla pinssillä ja yhdellä ruusulla,sitäkään ei varmaan olisi saanut jos ei lehtikirjoituksessa maininnut ettei kunta ole missään vaiheessa muistanut esim. 30 vuoden palvelusajan täyttymistä.Näyttää olevan yleistä että pienituloisilla ja tukien varassa elämään joutuvilla on moraalinen selkäranka huomattavasti vahvempi kuin näillä risumiehen lanseeraamilla kyrv…syylillä, ei koske yksinomaan Fortumia.Eipä juuri enää kiinnosta vähäinenkään työnteko kohtapuoliin edes sen vertaa mitä kykenee.

15 tykkäystä

@LakeBoodom, sullahan on uus hieno profiilikuva. :slight_smile:

image

5 tykkäystä

Tuon tämän artikkelin foorumin jäsenille luettavaksi kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että vaikka täällä useimmat luultavasti välttävät tällaiset pikavippi velka-ansat ja osaavat hallita rahojaan hyvin, näin ei ole kaikilla. Tässä nuori nainen oli joutunut pikavippien ansaan - omaa tyhmyyttään - mutta jutun juoni on se, että edes kovalla työllä siitä ei päässyt pois. Vastapuoli ei pelannut rehellisesti.

Toinen seikka on se, että on olemassa moraalittomia tapoja rikastua. Muistaakseni se ensimmäinen suomalainen, joka keksi markka-aikaan tekstarilla vipata perjantai-iltana tilille satasen (joka maksaa 120 mk seuraavan puhelinlaskun yhteydessä), rikastui tosi paljon. Mietin joskus, kuinka monta tuhottua elämää ja taloutta on sen rikastumisen takana?

Tällaiset tarinat ovat näiden pikavippi-toimijoiden seurauksia. Foorumilla on varmasti useampiakin henkilöitä, joita tämä tarina koskettaa jos ei oman itsen, niin läheisen tai tuttavan kautta. Minulla eräs läheinen koki lähes saman mitä Emma. Siksi tämä tarina kosketti. Ja vihastutti. Suosittelen lukemaan

30 tykkäystä

Kiitos @Sijoittaja-alokas :slightly_smiling_face: Tein sen Midjourneyn avulla. Osakesijoittaja sammakko joka katselee laskevaa kurssia huolestuneena. Siinä on paljon totuutta mukana :grin::frowning:

9 tykkäystä

Oliko paidalla vai ilman tuo 150kg

1 tykkäys

Ei ollut penkkipaitaa.

Mutta kisapnekkivaatimuksilla EI olisi mennyt 150kg eikä tuskin 145 kiloakaan. :slight_smile:

Olen samaa mieltä kanssasi, etä pikkavippifirmojen toiminta on moraalitonta varsnkin, kun sen asiakkaina olevien henkilöiden elämänhallinnan taidot ovat jo alunperinkin haasteellisia.
Henkilö yritti kovalla työnteollla päästä tilanteen herraksi, muttei siinä onnistunut. Syyksi mainitaan:" Minua hävetti ihan järkyttävästi. Kukaan ihminen maailmassa ei tiennyt, että olen niin velkaantunut. Olin pitkään selittänyt pikavipeillä tekemiäni ostoksiani sillä, että olin tehnyt niin paljon töitä, Paasiranta kertoi." Eli tämän mukaan henkilö teki vielä ostoksia joihin lähipiirikin kiinnitti huomiota, vaikka tarkoituksena oli maksaa vanhat velat pois. Empatia hieman laimentui tämän kommentin johdosta.

1 tykkäys

Alkais oleen kyllä noi 2x omapaino penkistä ilman paitaa lähellä mitaleita sm-tasolla.

3 tykkäystä

Mutta kyllä niitä kiloja lähtisi mun tuloksesta, kun kisoissa olisin mennyt nostamaan. :slight_smile:

Suomen Voimanostoliiton enkka 74-kiloisissa on 182,5kg ja se on varmasti otettu siistillä tekniikalla, mutta on niitä kovempiakin tuloksia otettu ilman penkkipaitaakin Suomessakin, muistaakseni.

1 tykkäys

Juu. 66kg pyöritään 150kg mitaleilla… Noi siis merkkipenkkejä. Mutta ei niitä ennätyksiä ihan alvariinsa oteta.

Kovempia tuloksia otetaan kellarisaleilla mutta monella on voisilmä puurossa.

4 tykkäystä

"Immo, Immo tuus nyt kattoon mitä @Sijoittaja-alokas kirjoittaa; meijän painoste penkkienkka on 82,5kg! Mehän ollaan Alokkaan antaman privapunttiohjelman avulla päästy jo 5x75kg sarjoihin Kainalniemen Hien kellarisallilla :muscle: Aletaan olla kohta kisakunnossa :open_mouth:
On se Alokas vielä koutsigurukin kun avitti meidätkin muskelimiehiksi :+1:

“Lyly, lukulasit on siinä ET lehden päällä eteisessä”

27 tykkäystä