Inderesin kahvihuone (Osa 6)

Aa no sitten. Saatetaan kaikki kirjoitella samasta aiheesta, mutta käyttää miellekuvina ihan erilaisia tarinoita.

Eihän tuon Sepon tilanne ny niin paha olekkaan, vielä (ja ilmalämpöpumppuhan tottakai pitäisi hommata jos vaan mahdollista), mutta vielä huonommassa tilanteessa olevat tulee tippumaan kelkasta. Niitä on paljon ja se huolettaa, yksilönä, suomalaisena kuin sijoittajanakin.

Jos sanotaan vaikka että “köyhin” 60% joutuu lähinnä kärvistelemään, niin ei kai siitä hyvää seuraa lopulta muillekkaan. Ellei tavoite ole nostaa eroja entisestään rikkaitten ja köyhien välillä, nyt siihen on erinomainen sauma kyllä jos se oli tavoite.

////
Sitten koitan suomentaa mitä hain aiemmalla yleisemmin:

Tuntuu että useampi kommentoijista ei ehkä oikeasti ymmärrä että maalla/pienemmissä kaupungeissa vanhemmat omakotitalot liikkuu hyvänäkin aikana huonosti ja vaikka sen omistaisi kokonaan, ei välttämättä montaa tonnia myyynnistäkään saisi. Pahimmissa keisseissä itse joutuisi maksumieheksi lähinnä kun talo pitäisi lanata maan tasalle.

Tottakai muutto tulee pakkotilanteeksi jos rahat loppuu ja se surettaa. Aikaihmisten voi olla hankala nousta takaisin jaloilleen jos koti jää taakse. Jos rahaa on yritettykin jättää sukanvarteen, ei energiaremontteihin välttämättä ole ollut yksinkertaisesti varaa. Ja tänä vuonna vielä huonommin.

Ei ole varmasti kovin* yllättävää että ylipäätänsä remontit on jätetty tekemättä jos kyseessä on vaikka vanhempi yksilö (jonka nyt olisi ehkä parempi sitten asuakkin muualla, mutta liian iso asia lähtä taas perehtymään). Silti surettaa tälläiset tilanteet, enkä lähtis besserwisseröimään miten itselläni kyllä on rahaa pahan päivän varalle, 100 aurinkopaneelia, ilmalämpöpumppu ja pumpattava nukke kylmimpiä öitä lämmittämään jos vaimo on lähteny mallikeikalle.

Erilaiset lähtökohdat olisi hyvä sisäistää. Kaikilla ei ole samat mahdollisuudet, vaikka miten bumtsibum-hype-sijoituskirjassa valetaankin uskoa että jokainen voi vaurastua samalla tavalla.

Muutoin en osaa ottaa kantaa miten valtion pitäisi tukea, ei vaan mielikuvitus riitä, vai olisiko se vaan tylysti paras olla tukematta ja hakea muita tapoja vaikuttaa. Empatiaa silti riittää köyhimmille, mikä vaan nyt auttaa selviämään pahimmasta ylite ja saamaan homman takaisin radalle niin se on varmasti oikea tie. Eri asia sitten jos tarkoituksellisesti ollaan tukien varassa eikä ole tarkoitus antaa takaisin vastapalloon vaikka pystyisikin, mutta se on sitten taas ihan eri ja uusi juttu sekin.

32 tykkäystä

Tässäkin vaikka on selvää asiaa, niin varmasti monelta jää ajattelematta. Mutta luottoa on, että siperia opettaa kyllä. Maailmassa on menny niin hyvin, että joudutaan oppimaan perusjuttuja.

Pitkässä juoksussa tälläisten tiettyjen reaaliteettien oppiminen tehnee hyvää niin yksilö- kuin valtiotasollakin.

Oli todella typerää siirtyä vihreään energiaan ilman huolenhäivää ja olla välittämättä reaaliteeteista että tulee se pakkanen sieltä kuitenkin ja aina on riskitilanne jos ollaan riippuvaisia asioista mitkä ei ole omissa käsissä.

Luinkin jotain blogia hiljattain missä oli ajatuksena, että halpa sähkö mahdollistaa vihreän siirtymän ja se on tavallaan totta. Vaikka eteenpäin mennään, nyt pakitetaan samaan aikaan myös lujaa kun hoksaistiinkin että perkel*, ei tähän hommaan olla valmiita vielä. Se oli valaisevaa.

Juuri nyt vihreä politiikka on kirosana. Meidän täytyy järkevöittää siirtymää reaaliteetit huomioiden ja varmaan samalla keksiä uusi väri, kun “vihreä” on kyllä nyt maalattu oikeinkin punaiseksi. Heti tekee mieli vetää turpaan kun joku tulee siitä väristä sössöttämään.

9 tykkäystä

Liputat Helsingin puolesta, jossa moni työssäkäyvä nostaa asumistukea. Miten päin kestävä ratkaisu se on, että muutetaan kaikki töihin alueelle jossa monella ei ole edes varaa asua? Sitten sitä tuetaan erinäisten tukien avulla, joka valuu suoraan vuokranantajan kukkaroon.

Esimerkiksi oma tilanne:

Omat tulot noin 50k€/vuosi, vaimolla työtuloja oli ennen lapsia 40k€.
Uusi omakotitalo maksoi pari vuotta sitten juuri ennen koronaa tontteineen 250k€.
Lapsille löytyy uusi koulu ja päiväkoti turvallisella koulumatkalla sekä lukuisia leikkipuistoja. Ei ikinä oikeita ruuhkia minnekään, eikä parkkipaikoista tarvitse maksaa.
Terveyspalvelut olleet ainakin lapsille ensiluokkaisia ja hoitoon on päässyt inhimillisessä ajassa. Eikä meidän tarvinnut arpoa kummankaan kohdalla, että mihin mennään synnyttämään, onko hoitajia tarpeeksi jne.
Myyjät tuntee nimellä ja palvelua saa vaikka whatsapilla.

Mitä saisimme Helsingistä:

-kaksion, kenties kolmion kerros/rivitalosta?
-vaimon mukaan synnytyssairaalaa olisi saanut jännittää viimeiseen asti, myöskin käyttäjäkokemukset niistä ovat äärilaidasta toiseen näissä vauvaryhmissä

Minulle tämä maksaa kunnallisveron muodossa vajaa 4% enemmän kuin Helsingissä asuminen. Olisin valmis maksamaan vaikka tuplat, ihan elämänlaadun takia.

39 tykkäystä

Minusta tämä nykyinen kriisi on enemmänkin seurausta riippuvaisuudesta fossiilisista polttoaineista, joiden suurimmat tuottajat ovat täysiä k…tä.

9 tykkäystä

Liputan Helsingin puolesta? Ei, en ajattele liputtavani. Tarkoitin vain esimerkilläni sanoa, että 120 m2 tuntuu todella leveältä asumiselta, ja vähempikin onnistuu ilman ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi esitin, että omakotitalo ei ole edullinen tapa asua, vaan edullisempiakin löytyy. Puhun siis asumiskustannuksista - enkä rehellisesti ymmärrä, miten alhainen tulotaso ja sosiaalituet liittyvät tähän asiaan.

Kerrostaloja ja pienempiä kuin 120 m2 asuntoja löytyy ymmärtääkseni muualtakin kuin Helsingistä. En muista sellaista kyläpahasta vielä nähneeni, jossa ei edulliseen kerrostaloasumiseen mahdollisuutta olisi. Olennaisempaa varmasti on kuitenkin tuo asunnon koko, joka kustannuksia tuo.

Kuvailet hyvää elintasoasi Helsingin ulkopuolella. On totta, että monilla Helsingissä asuvilla ei ole tuohon varaa, vaan elintaso jää monilla mittareilla pienemmäksi. Mutta miksi siis yhteisin varoin pitäisi tukea näitä korkeampaa elintasoa nauttivia ihmisiä?

2 tykkäystä

Pakko todeta että ainakin omalla kohdalla se 120 neliöinen palatsi todellakin oli juurikin halvin keino asua kun asuntoa tai taloa etsittiin tampere + kehyskunnat alueelta kahden aikuisen ja neljän lapsen perheelle…

12 tykkäystä

Tuo on kyllä pointti ylipäätänsä mihin yhteiskunnan varat tulisi suunnata.

Ymmärtää nimittäin hyvin senkin aspektin että Helsinkiläisenä ärsyttäisi notta käytännössä Muu Suomi tekee tappiota ja valittaa lähinnä siitä mitä saavat. Pian ehkä Tamperekin tosin iloisesti pääsee samaan jamaan mikäli hypesuunta jatkuu. Vai joko onkin.

Asumispaikanhan saa itse valita mutta tulisi sitä sitten pärjätä myös omillaan ainakin jollain aikavälillä kun ei kaikki voi kuitenkaan lopulta elätiksi heittäytyä (osa toki on olosuhteiden pakosta, se on toinen aihe se). Toki jo eri aihekin, mutta pitää jäädä mutustelemaan.

Sen verran ymmärrän molempia ajatuksia että en osaa lopulta ees muodostaa omaa ajatusta mikä se balanssi olisi. Mutta minä täällä vain ymmärtelen ja nyt harmittaa sitten onnistuneesti kaikkien puolesta.

Jes. Jos sitä sitten duunipäivän aloittelisi…

3 tykkäystä

Okei, kiinnostavaa kuulla! Tämä on ollut muutenkin ihan kiinnostavaa keskustelua, jossa kuulee erilaisia ja uusia näkökulmia asiaan! Joudun kuitenkin nyt irtomaan kahvin parista töiden pariin :slight_smile: . Palaillaan!

3 tykkäystä

Järkevän hintaiset suurehkot asunnot joita sillä rahalla mitä okt:hen meni olivat järjestäen vanhoja ”paskoja” kuten nykyinen okt:kin ja vasikkeet ja korjausvelka sen mukaisia. Omassa talossa pystyy sentään itse tekemällä saamaan tuon ”vastikkeen” maltilliseksi asuntoihin verrattuna kun hoitaa korjausvelkaa omin käsin pois päiväjärjestyksestä. Sähkön, polttopuiden ja veden kanssa järkevästi touhuaminenkin näkyy suoraan omassa kukkarossa.
Alkaa lähestyä kymmenen vuotta asumista talossa ja energiaremontit ja kaikki pinnat alkaa olla pikkuhiljaa säästöistä tehtynä mutta silti kyllä hirvittää tulevat sähkölaskut vaikkei kulutus olekkaan kuin 10 000 kwh vuodessa kun samaan aikaan kaikki muut kustannukset nousevat raketin lailla.

7 tykkäystä

Mikä pointti koko työssä käynnillä on, jos haetaan edullisinta ratkaisua kaikkeen? Henkilökohtaisesti käyn töissä, että pystyn tekemään asioita joista nautin. Asuin muuten lapsuuteni 63m2 kolmiossa ja perheessä oli 4 henkeä, ei se elämänlaatua mitenkään huonontanut en sitä tarkoita. En vain ymmärrä, miksi kaikki pitäisi painaa väkisin samaan muottiin.

Tuo on ihan kiinni siitä, mistä näkökulmasta asiaa lähdetään pyörittämään. Tällä seudulla moni on maatalousalan yrittäjä. Kun nyt lähdetään omavaraisuutta miettimään, niin sillä ruuantuotannolla on merkittävä rooli tälläkin hetkellä yhteiskunnassa. Etäviljely/karjatalous ei onnistu ja ruuantuottajat perheineen tarvitsevat myös palveluita. Yrittäjät taas tuottavat palveluita niin kauan kuin kysyntää on, jonka ympärille sitten muodostuu yhteiskunta hyvinvointipalveluineen.

Varmasti edullisinta olisi, että me kaikki asuisimme samassa keskittymässä ja kaikki hyödykkeet olisivat yhteisiä. Miten tämä eroaisi naapurimaassa olleista kolhooseista?

Suorien eurojen mukaan otinkin jo kantaa muun muassa kunnallisveroon, maksan sitä vajaat 4% enemmän kuin maksaisin Helsingissä.

Tiedän että se tulee olemaan suorastaan ihme, että saisin talosta joskus myyntivoittoa pidin sitä kuinka hyvin tahansa vs isommat kaupungit, missä hinnat nousevat asumistuen ja kysynnän mukana itsestään. Tampereellakin lähipiiristä myytiin 70-luvun luhtitalon kaksio viikonlopussa 120k€, remppoja valtavasti tekemättä. Ei voinut kuin ihmetellä, että kuka uskaltaa ostaa. Toinen tapaus myi 1500m2 tontin 200k€ ja sille tehtiin paritalo.

Varmasti olen silti hyötyjä tässä, jos en muuta niin elämänlaadun suhteen. Toisaalta jos en olisi, maksaisin ne veroni johonkin toiseen maahan, missä sama onnistuisi. Eli muuttaisin vaikka Nallen perässä Ruotsiin, jolloin häviäjänä toimisi Suomen valtio.

15 tykkäystä

Helsingissä, kuten kaikissa “suurissa” kaupungeissa maksetaan asumistukea enemmän kuin landella. Helsingissä tuo osuus ei ole kuitenkaan mitenkään poikkeuksellisen suuri, oikeastaan päinvastoin.

Klassinen kaupunkitaloustieteen peruskysymys: Miksi “köyhät” asuvat kaupungeissa kun taas varakkaat asuvat kaupunkien ulkokehillä?

En tosin ole varma päteekö tämä Eurooppaan ja siten Suomeen yhtä vahvasti kuin Pohjois-Amerikan surkeasti suunniteltuihin autokaupunkeihin. Tosiaan Suomessa tilastoista täytyy korjata aina pois opiskelijat - onhan Otaniemi Suomen köyhin postinumeroalue vaikka sieltä ne tulevaisuuden start-up miljonäärit tulevat.

Joka tapauksessa, perusteoreeman mukaan rikkaat ostavat enemmän maata (isompia tontteja) ja siten ajautuvat kehysalueelle koska heillä on varaaa maksaa liikkumisesta (autolla). Köyhempi väestö puolestaan asuu kaupungeissa nimenomaan siksi, että siellä liikkuminen on joukkoliikenteen ansiosta edullista.

Kaupungeissa “köyhille” on myös valtavan paljon paremmat mahdollisuudet työllistyä ja päästä varakkaammaksi. Jos kaupungistumisen hyödyt sattuvat jotakuta kiinnostamaan enemmän, niin suosittelen lukemaan Harvardin yliopiston proffan yleistajuisen kirjan Triump of the City ja/tai katsomaan tämän hyvän esityksen YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=cQd6ShLVnK0

Tästä aiheesta on kaksi kuukautta sitten julkaistu viimeisen suomalaisten huippututkijoiden työpaperi, joten onneksemme meidän ei tarvitse elää mutun varassa tämänkään asian kohdalla.
Ja hyviä uutisia: tutkimuksen mukaan muutokset asumistuessa eivät vaikuta merkittävästi vuokriin. Aiheesta on myös aikaisempia jo julkaistuja tutkimuksia joiden tulokset ovat samansuuntaisia.

Kaikissa sivistyneissä (länsi)maissa asumista tuetaan jollain tavoin. Erilaisilla tukimuodoilla on omat hyötynsä ja haittansa. Aiheesta kannattaa lukea enemmän esim. täältä, ennen kuin ehdottaa esim. asumistukien lakkauttamista. Asumistuki on nimittäin useimmiten sen vaihtoehtoja parempi ratkaisu.

9 tykkäystä

Masentava ennuste Krytosijoittajille, joskin se ei poista sitä mahdollisuutta, että Bitcoin saavuttaisi 100k arvon joskus tulevaisuudessa… todennäköisesti se viimeinen BC NFT:nä. :wink:

6 tykkäystä

On vaikea ymmärtää, miksi minun tai kenenkään muun pitäisi käyttää hetkeäkään aikaa sen miettimiseen, miten joku toinen asuu.

Netin kommenteissa paistaa pikkuporvarillisuuden kasvu. Tarkoitan tällä elämän loputonta varmistelua – turvallisuushakuisuutta, joka heijastuu helposti arkeen toisten ihmisten ratkaisujen arvosteluna – omasta mallielämän tuplavarmennetusta poterosta katseltuna. Pahinta pikkuporvarille on se, että joku ei elä, kuten hän itse elää – tai että joku saa jotain enemmän – etenkin jos se tapahtuu riskeeraamalla enemmän.

Olen porvari enkä hauku kaikkia siipeilijöiksi sen takia, että olen valtaosan aikuiselämästäni ollut yhteiskunnan suurmaksaja. Suurituloisten desillissä olin vuosia myös silloin, kun painin itse asuntolainan ja opintolainan maksujen kanssa. Näin jälkikäteen sanon ainoastaan, että verotus saisi olla hitusen reilumpi.

Jos joku kriisissä tarvitsee apua pitäisi keskiluokasta tipahtamista pelkäävän tai itseään muihin vertailevan taipua ajatukseen, että itsestään täysin riippumattomaan tilanteeseen on Suomessa turvaa, jota kustannetaan verovaroin – asui missä hyvänsä. Ja sitä turvaa on tarjolla meille jokaiselle. Kukaan ei jäisellä kadulla liukastuneelta ja kätensä katkaisseelta lähde sairaalassa penäämään, miksei valinnut jotain vähemmän liukasta päivää kävelylenkilleen. Kaikki maksavat osansa näistä palveluista eivätkä ne koskaan jakaudu tasapuolisesti.

46 tykkäystä

Asuntojen neliöistä yms. tuli mieleen, että noin niin kuin maalaisjärjellä ajateltuna valtaosa omakotitaloista 70-luvulta nykypäivään on tehty huonolla tapaa energiatehokkuuden kannalta. Itse en nimittäin ymmärrä miksi tehdä omakotitalo 1-kerrokseen valtavalla maapinta-alalla, eikä kasvateta korkeutta saadakseen samat neliöt? Yläkertahan lämpenee vähän kuin itsestään, ainakin jonkinlaiselle lämmölle, lattian kautta ja varsinkin, jos pitää rappukäytävää auki. Lisäksi piippukin lämmittää, mikäli takkaa polttaa ja varsinkin, jos on toinen pelti ylhäällä. Muita hyviä puolia kaksi kerroksisessa talossa on, että se vie tontilta vähemmän tilaa. Varmaan sen vuoksi niitä Townhouse tyylisiä ratkaisuja on täälläkin alettu rakentamaan. Osaako joku sanoa mistä lähti tuo rakennusbuumi, että pitää tehdä talo yhteen kerrokseen ja olenko hakoteillä mitä tulee energiatehokkuuteen? Ihan mielenkiinnosta kysyn. Esimerkiksi Norjassa tunnutaan suosivan vieläkin rakentamista ylöspäin mitä näköhavaintoihin omakotitaloista tulee. Ja eikö sellainen vähän kuin muumitalo ole jokaisen haavekin?

1 tykkäys

Voisin vetää yhteen, mistä se kenkä todennäköisimmin puristaa. Kyse ei ole siitä, että kaikki täällä haluaisivat nyt maksaa toistensa sähkölaskut. Kyse on joidenkin täällä olevien ymmärtämättömyydestä/haluttomuudesta ymmärtää muiden tilannetta.

Jos nyt tilanne olisi se, että kaukolämpölaskut olisivat 10-kertaistuneet hetkessä, mutta sen tuottaminen ei, niin ei tulisi mieleenkään tulla tänne ilkkumaan/kommentoimaan, että miksette varautuneet tähän? Alkakaas myydä kämppiänne tai likvidoimaan salkkujanne. EI. Totta kai haluaisin, että epäsuhta korjataan. Perushyödykkeestä rahastetaan satumaisia voittoja - melkoisen epäreilua, varsinkin samalla jos itse sähkölämmittäjänä (maalämpö) naureskelen partaani, että tulipas joskus valittua hyvin kun en muuttanut taloyhtiöön kaukolämmön piiriin. Tämä nyt vain esimerkkinä.

22 tykkäystä

Näin sivusta, kahvihuonetta lähinnä seuraavana, kommentoisin että ehkä keskusteluja olisi välillä hyvä siirtää omiin tai muihin ketjuihin. Moni nykyisistä keskusteluista sopisi paremmin esim. Tesla-ketjuun.

1 tykkäys

Yksittäistapauksiin en ole itse ottanut kantaa eikä niihin kannata tosiaan aikaa käyttää.

Et ehkä tähän viitannut, mutta joka tapauksessa on tärkeää, että arkkitehdit ja kaavoittajat edes vähän ajattelevat sitä, että millaisia taloja/asuntoja minnekin rakennetaan. Helsingin poliitikkojen yksi suurimmista virheistä 2000-luvulla on ollut rakentaa uusille asuinalueille naurettavan matalia rakennuksia jopa 300 metrin päähän metrosta helsinkiläisten veronmaksajien kustannuksella.

4 tykkäystä

Kyllä suomalaiset selviää epämääräisistä pandemioista, nousevista sähkönhinnoista sekä koroista, ja Euroopan sodista, mutta nyt. Nyt ei enää naurata

29 tykkäystä

Meidän ihanat kaavoittajat kunnissa eivät käytä maalaisjärkeä. Tähän on syynä siis kaavoitus eivät rakentajat.

70-luvulla pientalot oli pakko rakentaa mataliksi ja huomaamattomiksi. Tasakatto ja matala huonekorkeus.

4 tykkäystä

Hyvää infoa, mutta pieni vastaväite. Miksi olemme tilanteessa, että työssäkäynnin ohella tarvitaan tukia eikä duunarilla ole varaa ostaa omaa asuntoa?

Esimerkki, millaisia hesari tykkää viljellä. Sirpa siistijä asuu Helsingissä vuokralla ja nostaa asumistukea. Tulot eivät riitä kartuttamaan käsirahaa omaan asuntoon, joten Sirpa maksaa saman summan tukien avulla vuokranantajalle. Karttuuko Sirpan/hänen jälkeläistensä varallisuus ja mikä on elämänlaatu?

Vaihtoehto B) Sirpa siistijälle on ihan sama missä hän asuu, joten hän muuttaa Otanmäkeen ja käy Transtechin tehtaalla töissä. Asunto maksaa 15k€ ja neliöitä on 55m2. Vastiketta maksetaan 220€/kk.
Säästöjä ei tarvita kuin 1500€ ja kuukausierä on varsin maltillinen 66€/kk 3% korolla.
Tuossa vielä linkki esimerkkiasuntoon:

Käteen jäävä rahasumma on aivan erilainen ensimmäisessä versiossa. Perikunta voi myydä sen asunnon vaikka tonnilla, koska arvo on lähinnä nimellinen.

Jos perhesuhteet/elämäntilanne/omat mielenkiinnon kohteet eivät vedä pääkaupunkiin, niin miksi tässä yhtälössä yksilön pitäisi sinne muuttaa?

Ps. Ehdotin vakavasti vaimolle että muutetaan tuonne, kun vielä työkenttänä oli koko Suomi ja muuten työt tein etänä. Olisi ollut mahdollisuus tehdä todella paljon rahaa säästöön ennen kuin lapset aloittavat koulun ja rakennuttaa talo huomattavasti pienemmällä lainamäärällä. Ei saanut kannatusta…

17 tykkäystä