Joo itsellä vähentynyt huomattavasti foorumin käyttö viime aikoina. Yhtiöketjuista ei saa enää mitään järkevää irti. Pörssien suunta-ketju täyttyy heitoista/mielipiteistä.
Missä on keskustelu mielenkiintoisista sijoituskeisseistä, kun suurin osa firmoista pitkästä aikaa kohtuuhintaisia?
Onhan tämä foorumi siltikin sijoitusskenen kovinta A-luokkaa Suomessa, mutta ei vaan tunnu ”samalta”, jos noin voi edes sanoa. Tuntuu, että edellisvuosien pitkät ja argumentoidut tekstit sijoituskeisseistä ovat pelkkiä muistoja vaan nykyään. Harmillista…
Tässä on tärkeä tviitti kaikkein tärkeimmästä asiasta, joka kiinnostaa erityisesti veliosakkeisiin sijoittavia veljiä, kuten minua. Juha Variksen ylläpitämän FennoPlus-twitteritilin tviitti tavoitehinnoista.
Ennen q3 seurasin aktiivisesti ja ensimmäisinä laskupäivinä kotiutin voittoja sen minkä ehdin. Aloin sitten ostamaan lisää alempaa ja ehkä hieman liian aikaisin tästä viisastuneena stoppari käytössä.
Kiitos vastauksesta, itse näen stopparit vaarallisina, tässäkin olisi monella varmasti stopparit lauennet siellä 25 tuntumassa, mistä kuitenkin korjasi pian 40% ylös.
Toisaalta kovin pieni stoppari laukeaa liian helposti, 10-20% heilunta on näin kireästi arvostetuilla aika normaalia heiluntaa. (tälläkin viikolla jo -15% huiipusta)
Tämä nyt ei sinänsä ole erityisen oleellista tässä keississä, mutta suosittelen perehtymään GDPR-lainsäädäntöön ennen tällaisten väitösten esittämistä. Yksiselitteisesti tietoja kerätessä tulee ilmoittaa mihin tietoja käytetään. Asialla ei sinänsä ole mitään tekemistä sen kanssa onko kyse markkinoinnista tai muusta käytöstä. Tiukasti tulkiten esimerkiksi Lidl ilmoittaa tietosuojaselosteessaan, että tietoja voidaan käyttää asiakkaan tavoittamiseksi asiakaspalvelussa. MM tietosuojaselosteessa ei tällaista kohtaa nopeasti tarkistettuna ole ja lakiteknisesti sillä ei silloin ole oikeutta tietoja tähän käyttää (ellei lainsäädännössä ole tällaiseen rehukeissiin soveltuvaa poikkeusta). Tuskinpa toki oikeuteen joutuisivat gdpr-loukkauksesta kun tarkoitus on ehkäistä mahdollisesti viallisen rehun aiheuttamaa haittaa, ei sillä.
Kyse on nyt kuitenkin tosiaan rehun myynnistä, ei elintarvikkeiden.
Mutta kuten todettu, eipä tuo gdpr tässä kynnyskysymys ole, kunhan mainitsin kun kukaan ei tunnu käsittävän, ettei asiakkaan numero yrityksen rekisterissä tarkoita sitä, että numeroa automaattisesti saa käyttää uudessa tilanteessa keksittyyn tarpeeseen, vaan käytön peruste tulee olla tietosuojaselosteessa etukäteen ja tietojen kohteen hyväksymä.
Mitä tulee Lidlin salmonellakeissiin, oletuksia kiinnostavampaa olisi kuulla faktoja siitä, toimittiinko arvelemallasi tavalla vai ei.
Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on perinteisesti pidetty suuressa arvossa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne on nähty tavoiteltavina arvoina/päämäärinä itsessään, joilla turvataan yhteiskunnan toimivuus. Läpinäkyvyys mahdollistaa mm. valtaa pitävien kriittisen arvioinnin. Raha ja valta kulkevat käsi kädessä. Maamme on täynnä hähmäisiä hyväveli-verkostoja ja kulisseissa suhmurointia.
Tulotieto ei myöskään ole mikään core-henkilötieto. Pikemminkin monissa yrityksissä esimerkiksi IT-alalla on menty siihen suuntaan, että kaikkien tulotiedot työpaikalla ovat esillä.
Maailmalla massikeisarit kilvoittelevat avoimesti siitä, kenellä on eniten rahaa. Suurista tuloista ollaan ylpeitä, ahneus on melkein hyve ja yhteiskunta katsoo ylöspäin.
Suomessa moni on tuolla eniten tienanneiden listalla hieman häpeissään ja meillä on perinteisesti pidetty suurituloisia riistoporvareina, vaikka tämäkin asenne on muuttumaan päin. En muista aikoihin nähneeni lehdistöltä yhtään kriittistä kirjoitusta suurituloisista, pelkästään ylistystä tyyliin “he maksoivat eniten veroja”.
“Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on perinteisesti pidetty suuressa arvossa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne on nähty tavoiteltavina arvoina/päämäärinä itsessään, joilla turvataan yhteiskunnan toimivuus. Läpinäkyvyys mahdollistaa mm. valtaa pitävien kriittisen arvioinnin. Raha ja valta kulkevat käsi kädessä. Maamme on täynnä hähmäisiä hyväveli-verkostoja ja kulisseissa suhmurointia.”
Viimeisen lauseen allekirjoitan, mutta osittain menee pointti ohi. Olen itse sitä mieltä, että jos jonkutn tulot on ok laittaa pällisteltäväksi — Niin näin tulisi sitten tehdä kaikkien muidenkin osalta. Ihan 0e ylöspäin… Mikä 100 000e raja? Eikös olisi vähän läpinäkyvämpää, jos siihen kerran tähdätään. Mikä tämä nykyinen homma oikein on?
Tänään julkaistiin kaikkien tulotiedot vuodelta 2022. Media julkaisee niistä vain 100 000€ tai enemmän tienanneiden tulot. Syytä tähän en tiedä.
Kenen tahansa tulot voi kuitenkin käydä katsomassa asiakastietokoneelta lähimmässä verotoimistossa (kuten @Juurikki totesi). Ehkä 5,5 miljoonan ihmisen datamassa olisi vain liian suuri ja johonkin on ollut pakko vetää raja.
Referoin tähän parhaan muistini mukaan tärkeimmän ja oleellisimman, lainaukset eivät välttämättä sanatarkkoja:
Haastattelussa Verneri kyselee, että onko Amerikan suurinvestointi välttämätön, eikö rahoja voisi jakaa omistajille osinkoina? Tj. Malinen toppuuttelee ja kertoo, että investointi hyvinkin oleellinen prosessin kannalta. Onneksi talousjohtaja sentään tarttuu täkyyn ja kehuu Verneriä: “Hyvä kun mainitsit osingot” ja Verneri naurahtaa helpottuneesti taaksepäin nojautuen. Puhutaan 0,25 e perusosingosta ja ehkä ensi vuonna jo 0,26. Vielä kuitenkin Verneri varmistaa: “Osinko ei siis ole vaarassa, lähtötaso aiotaan pitää”? Video sisältää lisäksi 10 minuuttia muuta asiaan liittymätöntä höpinää, joka ei oikeasti meitä osinkosijoittajia kiinnosta
Disclaimerina vielä, käsittääkseni @Verneri_Pulkkinen omistaa Outokummun osakkeita(koska maksaa hyvää osinkoa).
tästä viisastuneena stoppari käytössä.