Inderesin kahvihuone (Osa 7)

:grin: :smiling_face_with_three_hearts:

Olen itse asiassa juuri näihin yhtiöhin panostanut aika paljon. :smiley: Tosin niiden osuus salkussani kohta tippuu ihan normipositioiksi. :frowning_face:

34 tykkäystä

Julkisuudessa väitetään että raha ei vaikuta syntyvyyteen, oikeasti siihen ei vaikuta mikään muu kuin vain ja ainoastaan raha. Lapsilisän ostovoima on laskenut alle puoleen siitä mitä se oli 2000-luvun alussa, lisäksi hinnat on nousseet paljon keskimääräistä enemmän Suomessa kulutettavissa menoissa joita ei voi siirtää ulkomaille. Lapsilisää ei ole sidottu indeksiin kuten esim eläkkeet on, kertoo yhteiskunnan prioriteeteista kaiken.
Lapsilisä pitäisi kolminkertaistaa että sen ostovoima vastaisi 2000-luvun ostovoimaa lqpsiperheen näkökulmasta.

Sinkku voi vetää kulut erittäin alas halutessaan, lapsiperhe ei voi, esimerkiksi sosiaalitoimella ja opettajilla on lakisääteinen velvollisuus tarkkailla ja tehdä ilmianto jos on pienikin epäilys että lapsi ei ole asianmukaisesti puettu tai ruokittu kotona.

Keskiluokkaiset lapsiperheet on asuntolainoilla pitäneet taloutta pinnalla, pelkillä nettotuloilla suhteutettuna kustannustasoon Suomessa on lapsiperheen elintaso jossain Itä-Euroopan keskiarvon alapuolella.
Globaalisti, työntekijän osuus kakusta on pienentynyt koko 2000-luvun ajan ja pääoman kakku lisääntynyt, palkansaajalla ei enää jää taloudellista ylijäämää jolla voi suhteellisen riskittömästi tehdä lapsia ilman taloudellisten ongelmien riskiä. Lapset yli tuplaa kulutason verrattuna sinkkuun.
Itse sinkkuna laitoin 2000euroa säästöön per kuukausi(1500e/kk palkasta +bonarit +lomarahat), lapsien syntymän jälkeen ei jää euroakaan säästöön ja koko ajan joutuu tinkimään ja säästämään menoista jota sinkkuna ei tarvinnut tehdä lainkaan.

19 tykkäystä

Tuo nyt on vähän niin ja näin. Se on nimenomaan elintason nousu ja raha yhdessä perhemallin muuttumisen kanssa mikä vaikuttaa. Ihmiset ovat itsekeskeisiä ja heillä on varaa tehdä kaikkea kivaa, jota lapset vain häiritsisivät. Toisaalta turvaverkkoja ei niin ole isovanhempien mahdollisesti asuessa kaukana omine kiireineen.

Se on tämä yksilöön keskittyminen yhteisön sijaan

4 tykkäystä

Meillä kaksi tytärtä, molemmat syntyi kun ei oltu vakitöissä ja puolisolla oli alanvaihto mielessä.

Siitäpä ne asiat lutviutuu ajallaan. Nyt molemmat ollaan vakitöissä, on muuteltu ja työkuviot vaihtuneet. Kylläpä ne pikku perunasäkit kulkeutuu matkassa.

Harrastuksia ei tarvi jättää pois, puolison kanssa vuorottelee omaa aikaa ja mummolat antaa sitä yhteistä aikaa.

13 tykkäystä

Itse käytän tekoälyä/kielimallia uusien sijoitusideoiden alustavaan haravointiin. Ihan vaan koska se on hauskaa, oppiakseni samalla asioita ja joskus voi oikeasti jotain löytyä. Kun voi edetä asiassa esittämällä kysymyksiä kysymysten perään, niin sieltä voi kuoriutua esiin muutama kiinnostava yritys, joita sitten lähteä selvittämään tarkemmin ilman tekoälyä.

Perhepolitiikka on monimutkainen kokonaisuus. Uskon, että yhteiskunnan asenteilla ja suhtautumisella lasten hankintaan on kaikkein keskeisin merkitys. Me ihmiset olemme laumaeläimiä. Jos yksilökeskeinen minäminä-suhtautuminen elämään korvattaisiin perhekeskeisyydellä ja tämä yhdistettäisiin aidosti vaikuttaviin perhepoliittisiin toimenpiteisiin, tulosta alkaisi syntyä.

Pitää muistaa, että syntyvyyden lasku on myös ollut tavoiteltu asiain tila maapallon liikakansoituksen ehkäisemiseksi. On toki sinänsä tärkeää puhua vaikkapa siitä, kuinka moninkertaisesti maapallon luonnonvarojen kantokyvyn ylitämme vuodessa, mutta tällaisella “meitä on jo liikaa” -ajattelulla on väkisinkin myös perhepoliittisia vaikutuksia.

Tämä on ehkä osaltaan johtanut siihen, ettei lasten hankkiminen ole kovin trendikästä tai tavoiteltua. Sen sijaan trendikästä on se, että nuoruutta halutaan elää nelikymppisiksi saakka ja sitten ehkä alkaa miettiä lasten hankkimista, vaikka biologisesti naisen paras aika saada lapsia on noin 23-vuotiaana.

Tässä tavoitteessa on siis länsimaiden osalta onnistuttu liiankin hyvin. Suomen syntyvyys on romahtanut totaalisesti. Kyseessä on valtava katastrofi, sillä eläkejärjestelmämme tarvitsee maksajia ja vanhusväestö hoitajia jne. Tätä ei moni vielä tajua.

Asenteiden ohella tietynlainen vakaus on tärkeää. Peruspilarit, kuten koulutus ja vakiotyöpaikka, tukevat päätöksessä lasten hankkimisen suhteen. Työelämän pirstaloituminen erilaisiin osa-aika- ja pätkätöihin on huono kehityssuunta. Lisäksi ihmisillä pitäisi olla varaa hankkia vaikkapa se omakotitalo.

En usko, että juuri kukaan tekee lapsia rahan vuoksi. Lapsilisän nostaminen tai vanhempien verohelpotukset ovat ihan kivoja bonareita, mutta tuskin vaikuttavat ratkaisevasti kenenkään päätökseen hankkia lapsia. Ratkaisevampaa olisi sellainen asenne yhteiskunnassa, että lasten hankkiminen ikään kuin kuuluu osaksi elämää siinä missä vaikka korkeakoulutuksen hankkiminen ja tätä tuettaisiin erilaisin kannustimin. Myös peruskoulu-korkeakoulu-työelämä -putkea pitäisi miettiä uusiksi, jotta lasten hankkimista ei alettaisi miettiä neljänkympin korvilla.

12 tykkäystä

Ihmiset osaavat toimia rationaalisesti. Vaikka päiväkotipalvelut, koulu ym. ovatkin subventoituja (kuten pitääkin), lapsettomana olo on silti paljon halvempaa ja helpompaa. Kun ulkoista insentiiviä (vanhuuden turva, työvoimaa kotiin) ei lasten hankkimiselle enää ole, vaatii lasten hankinta vahvat sisäiset insentiivit. Itselläni tällaiset on, mutta lapsimäärää alentaa rationaaliset syyt.

Hankin lisää lapsia, jos:
-vanhenpainvapaa min. 1500e/kk molemmille vanhemmille yhtä aikaa 2 vuoteen asti.
-tilapäinen hoitovapaa pidennetään 5 vuorokauteen, työnantaja maksaa palkan ja Kela maksaa työnantajalle 1.5x palkan
-5%-yksikön alennus tuloveroon 18 vuoden ajaksi per lapsi
-subjektiivinen oikeus 80% työaikaan 7 vuoden ajaksi, valtio maksaa erotuksen täyteen palkkaan.

10 tykkäystä

Jos ei töihin meneminen maistu, niin silloin kannattaa pullauttaa sopivin väliajoin lapsi ulos. Tai jos on henkilökohtaista tai parisuhdekriisiä, niin siihen keskelle lapsi voi olla todellinen game changer ja auttaa vähäksi aikaa. Nämä kaikki hyödyt voi myös yhdistää. Onkohan nykyiset sukupolvet enää tietoisia näistä mahdollisuuksista?

4 tykkäystä

Lapsi tarvitsee vanhempia. En ole koskaan ymmärtänyt että jos joku ei siihen lähde (välttämättä koskaan), hänet kategorisoidaan itsekeskeiseksi.

Paljon on geenit kiertoon ja kakkavaipat muille vanhempia viikonloppuisiä (ja -äitejä) ja yleinen mielipide että (omaan?) elämään tarvitsee merkitystä ja pitäähän sitä itsestään tänne jotain jättää. On humoristisia heittoja uusioperheiltä, että ensimmäinen oli harjoituskappale ja seuraavaan mukulaan nyt panostan.

Ihmiset jotka tekevät tai eivät tee lapsia, mutta tiedostavat sen valinnan ja vastuun sekä kantavat sen suoriutuen kunnialla ja hyvin elämästään ympäristölleen hyvinvointia lisäten ovat kaikkea muuta kuin itsekkäitä. Riippumatta lapsien määrästä.

17 tykkäystä

Itse en tee lapsia ilmastosyistä.

————————-

Miltähän pölhex näyttää ekana Sepon miinuspäivänä? Ennen pölhex meni vain tuplat alamäkeen mut nyt saattaa kerroin olla kovempi kuin Navin voitto ekasta Major turnauksesta.

6 tykkäystä

Tästä olen kyllä kanssasi hiukan eri mieltä. Ulkomuistista 97 % ihmisen tekemistä päätöksistä perustuu tunteeseen, eikä rationaaliseen harkintaan. Teemme nimittäin tuhansia päätöksiä joka päivä, jolloin aivokapasiteettimme ei edes riitä pohtimaan niistä kovin montaa syvällisesti. Aiheesta on hyvä kirja olemassa: Ari ja Mona Riabacken Päätöksenteko -uskalla tehdä toisin.

Tällaisia tunnepohjaisia päätöksiä ovat vaikkapa se, mitä reittiä pitkin kulkee aamulla töihin ja samoin se, että nähdessään kaupassa jäätelön alennuksessa ihminen ostaa sitä, vaikka tietää, ettei jäätelö ole hänelle hyväksi. Tai se, että kännissä pannaan ilman kondomia ja oho, nainen tuli raskaaksi, jonka jälkeen tuli fiilis, että lapsi halutaan pitää.

Ihminen siis käytännössä vetää suurimman osan elämästään jonkinlaisella autopilotilla. Ajelehdimme kelopuun tavoin läpi elämän suunnittelematta nimeksikään mitään etukäteen.

Toki viisas ihminen osaa tehdä elämänsä suuret ja tärkeimmät päätökset rationaalisesti sekä laittaa niiden pohtimiseen paukkuja. Kovin harva meistä vain on niin viisas.

9 tykkäystä

Miten voi kerta toisensa jälkeen toistaa täsmälleen saman virheen täysin samalla kaavalla? Joka ainoa kerta kun teen uunilihaa, otan kypsennetyn lihan uunista, poistan patakintaat kädestä ja sen jälkeen tartun paljain käsin 200-asteiseen paistomittariin. Joka ainoa kerta.

Ymmärrän sijoituskäyttäytymistäni ja -menestystäni paremmin kuin koskaan.

57 tykkäystä

Myös talousnobelisti Daniel Kahnemanin Ajattelu, nopeasti ja hitaasti on mainio kirja intuitiivisen ja rationaalisen ajattelun järjestelmien eroista ja niiden tiedostamisen hyödyntämisestä. Tietokirja ilman populismia, johdattelevia anekdootteja tai henkilöbrändin rakentamista. Huonona puolena siitä ei tule tunne että ovatpa muut tyhmiä.

5 tykkäystä

Kinkun kanssa se on helpompaa, mittari näyttää vaan 76astetta. :wink:

1 tykkäys

Joo, Kahnemanin kirja on loistava. Päätöksenteko on kevytversio siitä. Terra Cognita on muutenkin tehnyt mittaamattoman arvokasta työtä kääntäessään vähemmän populaareja kirjoja suomen kielelle, vaikka myyntimäärät saattavat olla vain muutama sata kappaletta (Kahnemaneilla ja Talebeilla toki enemmän).

Kun alkaa tutkia omaa toimintaansa, niin sehän on aivan täynnä kaikenlaisia loogisia ristiriitaisuuksia. Ihminen on mestarillinen toimimaan ensin ja sitten perustelemaan toiminnan uskottavasti itselleen, vaikka perustelut saattavat tapauksesta riippuen olla täysin päinvastaiset. (“Ostin kalliin brändituotteen, koska laadusta kannattaa maksaa.” / “Ostin kaupan halpistuotteen, kun se oli niin hyvässä alennuksessa ja merkkituote ei ole juuri parempi.”). Löydän tällaisia ristiriitoja omassa toiminnassani jatkuvasti. :grin:

7 tykkäystä

Masentava totuus nykyajasta? :roll_eyes:

56 tykkäystä

Kylläpäs nyt 50-luvun insinöörit luottivat melko reippaasti nykypäivän insinööreihin. :nerd_face:
Vai loppuiko rahoitus kesken 80-luvun lopulla? :stuck_out_tongue_winking_eye:

1 tykkäys

No, ehkäpä jo ensi vuonna?

Tällaisen haluan joululahjaksi.

truckcrash

Mulla ollut gifin kaltainen olo tämän makron kanssa kohta kaksi vuotta. Mitä täällä tapahtuu? Sanokaa nyt joku järkevä onko nämä poikkeukselliset vuodet vai perus maailmanloppua taas :smiley:

Oon aika paljon painottanut nyt ihan indeksi etf:iin kun ei muuta keksi.

18 tykkäystä

Lihasta ulkona olevaan osaan mittaria on vaan niin paljon helpompi tarttua kuin sisällä olevaan :frowning_face:

6 tykkäystä