Valioliiga rikkoi perinteitä ja televisiotuottoja varten (no mutta se oli) rakennetulla uudistuksella kaappasivat jalkapallon herruuden. Nyt seurojen keskimääräinen nettoarvo on 1,5 miljardia ja sarjaan nousu toi ainakin vielä pari vuotta sitten suoraan lapaan ~200M (tsemppiä vaan Viaplayn sinittelylle).
Sinällään Liigahan koetti ehkä seurata urheiluhistorian kontekstissa uudistusmielisyydessä mutta hyvän tuotteen tuottojen jakamisen menestyksen vastineena sijasta Liiga on suljettu. Onko se lopulta pelkoa vai tyhmyyttä, on vaikea sanoa. Koska se on niin hel****n tyhmä ratkaisu.
Yhteisöllisyys ja kunnioitus ovat standardiarvoja tällä hetkellä urheiluliigoille ja hyvin tuntuu onnistuvan. Miten Liiga ei voi siinä onnistua jos paavia ja pikkupoikaa verisuihkussa likaisempi Fifakin onnistuu siinä paremmin. Yhteisöllisyys on ollut muotia niin kauan kuin oman seuran huiveja on puettu ja lippuja heiluteltu. Toteutus vain on sanahelinää ja kuraa.
Sm-liiga on kartelli ja sitä ei pysty avaamaan, koska osakkaat eivät yksinkertaisesti ole valmiita siihen, että menettävät osuutensa. Se, miten tasoa voitaisiin nostaa suomikiekossa ja voisi jopa mennä nykyisille sm-liiga joukkueille läpi, on lisätä osakkaiden määrää niin, että jokaisessa isossa kaupungissa pelataan liigaa ja sarja jaettaisiin kahtia. Tätä ovat esittäneet myös monet asiaan perehtyneet asiantuntijat.
Eli käytännössä otettaisiin mukaan nykyiset 15 seuraa plus kiekko-vantaa, kiekko-espoo, jokerit, tuto ja vaikka joensuun kiekkopojat. Sitten olisi kasassa 20 jengiä, jotka jaettaisiin kahteen 10 joukkueen sarjaan. Ne voivat olla vaikka liiga1 ja liiga2 tai liiga ja mestis kuten nykyisin. Molemmissa joka vuosi 8 joukkueen playoffit, ylemmän viimeinen tippuu suoraan ja toiseksi viimeinen pelaa karsinnat alemman kakkosta vastaan.
Tulot jaetaan tasan 20 joukkueen kesken ja saataisiin tasokkaampi 10 joukkueen pääsarja, jossa jengit vaihtuvat vuosittain. Putoaminen ei olisi taloudellinen kuolinisku seuralle ja alemmasta sarjasta olisi joka vuosi mahdollista nousta. Halutessa voidaan ottaa mukaan vielä rovaniemeltä roki ja seinäjoelta s-kiekko. Pienempien paikkakuntien joukkueet pysyisivät kasvattajaseuroina ja myös nykyisen suomisarjan taso nousisi, kun osa mestis jengeistä menisi sinne.
Lähes jokaisella maakunnalla olisi siis oma joukkue ja suurimmissa kaupungeissa kaksi. Tämä on malli, jonka puolesta liputtaa ja nyt moni seura ja luultavasti tulee olemaan todellisuutta 2020-luvun loppuun mennessä.
Lisään vielä sen verran, että runkosarjapelit ei kiinnosta yhtään ketään. Ei ole kenenkään etu, että sport ja saipa pelaavat keskiviikkona ja paikanpäällä on max 2000 katsojaa ja cmorella toiset mokomat lisää. Tavallisia runkosarjapelejä riittäisi hyvin 40kpl. Sen sijaan painopiste playoffeihin, jotka kaikki paras seitsemästä periaatteella ja enemmän välipäiviä, jotta pelit ovat laadukkaita ja parhaat pelaajat täydessä pelikunnossa. Paljon lisää myös paikalliskmppailuja ja rivarleja, kuten tappara-ilves, tuto-tps lukko-ässät ja hifk-jokerit. Nuo tuovat katsojat paikalle ja rahaa seuroille.
Jos jollain nykyvaltiolla on mielenkiintoinen sotahistoria niin ainakin Liechtensteinilla. Nähdäkseni liechtensteinilaiset ovat osallistuneet maan itsenäisyyden aikana yhteen ainoaan sotaan, kolmanteen Italian itsenäisyyssotaan (osa Preussin-Itävallan sotaa), joka meni liechtensteinilaisjoukkojen näkökulmasta kaikessa lyhykäisyydessään jokseekin näin (ote Wikipediasta):
Tässäpä mielestäni hauska arvuuttelu-knoppitieto, jolla testaan välillä lähipiiriäni:
Kuka valtionpäämies? Hän johti maataan 1933-1945, jonka vuoden huhtikuussa kuoli virassa ollessaan.
Oikeita vastauksia ovat ilmeisimpänä Adolf Hitler, jonka kaikki yleensä vastaavat, mutta myös Franklin D. Roosevelt. Häntä kukaan ei ole vielä arvuutellessani ehdottanut.
Tässä on opettavainen tviittiketju, joka antoi ainakin mulle jotain. Tässä ei ole mitään hirveän ihmeellistä uutta, mutta mielestäni lukemisen arvoinen tviittiketju fiksummallekin sijoittajalle.
Kovin tuntuu olevan vaikeaa määrittää tämänkin osakkeen hintaa, vaikka ei nyt pitäisi olla sieltä vaikeimmasta päästä. Toivottavasti Nordean 58 EUR tavoitehinta toteutuu ja ollaan kaikki hieman varakkaampia.
Olisi hienoa saada kaikki analyytikot, jotka ovat tavoitehintoja Sammolle antaneet striimattuun paneelikeskusteluun, jossa olisi huippu moderaattori, joka pistäisi kaikki analyytikot koville ja perustelemaan omat tavoitehintansa.
Tällainen paneelikeskustelu pitäisi olla finanssivalvonnan edellyttämä toimi kaikkien yhtiöiden kohdalla, koska tarvitsemme avoimuutta tavoitehintojen antamiseen. Sanonpa vaan, että mikäli pitäisi moderaattorin edessä ja striimattuna antaa näkemykset antamastaan tavoitehinnasta niin ne tulisivat huomattavasti tiiviimpään nippuun.
Terve, jos osake splitataan, lisääntyy osakkeiden määrä. Eikös sen jälkeen omien osakkeiden ostot ole hölmöläisen hommaa? Eikö kannattaisi tehdä käänteinen splitti?
Epäsuosittu mielipiteeni on, että analyytikoiden suositushintojen ensimmäisenä ja usein myös ainoana tarkoituksena on boostata kauppaa “analysoidulla” osakkeella. Siksi yltiöpositiivisia annetut hinnat usein ovat. Sitten kun osavuosikatsauksessa todetaankin että hupsista keikkaa, ei tämä nyt ihan niin hyvin mennytkään, alennetaan hintaa suit sait parikymmentä prosenttia “muuttuneiden kehitysnäkymien pakottamana”.
Käänteisessä splitissä (ja splitisssä) suhteellinen omistus pysyy kaikilla samana, kun taas yhtiön ostaessa osakkeita suhteellinen omistus kasvaa kaikilla osakkeenomistajilla. Olettaen että ostetut osakkeet mitätöidään.
Splittauksessa osakkeen hintakin laskee. Eli, jos tuplataan osakkeiden määrä niin osakkeen hinta puolittuu. Ostat siis osaketta ihan samaan hintaan, kuin ennen splittaustakin. Splittauksen tarkoituksena on saada yksikköhintaa halvemmaksi ja lisätä vaihtoa yhtiön osakkeella.
Ajattele että omistat vaimosi kanssa puoliksi vaikka kukkakaupan. Olette yhdessä jonkun alaa tuntevan kanssa arvioineet, että sen arvo on 500 000 euroa. Olette päättäneet, että molemmat omistavat 5000 kappaletta 50 euron arvoisia kukkakauppa-osakkeita.
Mikä on olennaista ja mikä ei? Se on olennaista, että omistatte puoliksi puolen miljoonan arvoisen kaupan. Sillä ei ole mitään merkitystä, että osakkeiden lukumäärä on juuri 10 tuhatta. Voitte toki todeta että hei, splitataan osake kahtia, sen jälkeen molemmilla on 10 tuhatta osaketta joiden arvo on 25 euroa per osake. Muuttiko tämä jotain? -Ei, turhaa pelleilyä, kuten suomalaisten pörssifirmojen splittailut joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
Omien osakkeiden osto sen sijaan vertautuu siihen, että esimerkiksi sinä ostat vaimoltasi jonkin osuuden yhtiöstä. Merkitystä on vain sillä, minkäsuuruisen osan yhtiöstä ostat ja minkä arvoiseksi yhtiö arvostetaan. Osakkeen yksikköhinnalla ei ole merkitystä.
Sen pituinen se.