Kuulostaa paremmalta kuin nykyinen systeemi. Säälipleijarit ilman muuta unholaan, samoin kuin suljettu sarja. Kumma, että onkin pidetty näin kauan kiinni.
Mietin kuitenkin noin vähäistä joukkuemäärää. Ehdottaisin vähintään 14 tai jopa 16 tiimiä. 12 joukkueen sarjassa vain neljä jäisi playoffien ulkopuolelle ja minusta se on liian vähän. Playoffeihin pääsy olisi liian helppoa.
Nousukarsinnoissa on monta hyvää tapaa. Jos halutaan enemmän vaihtuvuutta niin esim häviäjä ja voittaja vaihtavat sarjaa suoraan ja vielä lisäksi yksi Liiga-jengi joutuisi paras seitsemästä karsintasarjaan Mestiksen toiseksi parasta vastaan. Tai sitten kukaan ei tipu eikä nouse suoraan ja kaksi Liigan huonointa mittelöi kahden Mestiksen parhaan kanssa ja noista sarjoista voittajat pelaavat Liigassa ja häviäjät Mestiksessä. Saadaan joka vuosi 0-2 uuta tiimiä Liigaan.
Pääasia, että näihin saataisiin iso muutos ja uuden tavan mukaan pelataan jatkossa eikä suljeta sarjaa taas syystä x.
Olet siinä ihan oikeassa, että prosentuaalisesti useampi joukkue pääsee pudotuspeleihin. 8/12 on huomattavasti isompi osuus kuin 8/14.
Mutta. Onko pudotuspeleihin pääseminen todella vaikeampaa, jos sarjaan lisätään 2-4 heikompaa joukkuetta mukaan? Mielestäni ei, koska nuo heikoimmat joukkueet eivät kuitenkaan kamppaile pudotuspelipaikoista.
Lisääkö isompi joukkuemäärä ja prosentuaalisesti pienemmät pudotuspelit draamaa? Mielestäni ei. Isompi joukkuemäärä lisää vain merkityksettömiä sarjasijoituksia (ihan sama, onko 10 vai 12).
Mutta tämä on vain tällainen pieni mielipide-ero.
En oikein tiedä miksi, mutta itse vastustan suoraa tippumista. Se lisää kyllä vaihtuvuutta, mitä moni pitää itsessään plussana. Suorassa tippumisessa on kuitenkin se ongelma, että ylempään sarjaan saattaa päätyä heikompi joukkue kuin joka sieltä putosi. Karsintasarjan jälkeen voidaan sanoa, että ykkössarjassa pelaavat parhaista parhaat.
Valioliiga rikkoi perinteitä ja televisiotuottoja varten (no mutta se oli) rakennetulla uudistuksella kaappasivat jalkapallon herruuden. Nyt seurojen keskimääräinen nettoarvo on 1,5 miljardia ja sarjaan nousu toi ainakin vielä pari vuotta sitten suoraan lapaan ~200M (tsemppiä vaan Viaplayn sinittelylle).
Sinällään Liigahan koetti ehkä seurata urheiluhistorian kontekstissa uudistusmielisyydessä mutta hyvän tuotteen tuottojen jakamisen menestyksen vastineena sijasta Liiga on suljettu. Onko se lopulta pelkoa vai tyhmyyttä, on vaikea sanoa. Koska se on niin hel****n tyhmä ratkaisu.
Yhteisöllisyys ja kunnioitus ovat standardiarvoja tällä hetkellä urheiluliigoille ja hyvin tuntuu onnistuvan. Miten Liiga ei voi siinä onnistua jos paavia ja pikkupoikaa verisuihkussa likaisempi Fifakin onnistuu siinä paremmin. Yhteisöllisyys on ollut muotia niin kauan kuin oman seuran huiveja on puettu ja lippuja heiluteltu. Toteutus vain on sanahelinää ja kuraa.
Sm-liiga on kartelli ja sitä ei pysty avaamaan, koska osakkaat eivät yksinkertaisesti ole valmiita siihen, että menettävät osuutensa. Se, miten tasoa voitaisiin nostaa suomikiekossa ja voisi jopa mennä nykyisille sm-liiga joukkueille läpi, on lisätä osakkaiden määrää niin, että jokaisessa isossa kaupungissa pelataan liigaa ja sarja jaettaisiin kahtia. Tätä ovat esittäneet myös monet asiaan perehtyneet asiantuntijat.
Eli käytännössä otettaisiin mukaan nykyiset 15 seuraa plus kiekko-vantaa, kiekko-espoo, jokerit, tuto ja vaikka joensuun kiekkopojat. Sitten olisi kasassa 20 jengiä, jotka jaettaisiin kahteen 10 joukkueen sarjaan. Ne voivat olla vaikka liiga1 ja liiga2 tai liiga ja mestis kuten nykyisin. Molemmissa joka vuosi 8 joukkueen playoffit, ylemmän viimeinen tippuu suoraan ja toiseksi viimeinen pelaa karsinnat alemman kakkosta vastaan.
Tulot jaetaan tasan 20 joukkueen kesken ja saataisiin tasokkaampi 10 joukkueen pääsarja, jossa jengit vaihtuvat vuosittain. Putoaminen ei olisi taloudellinen kuolinisku seuralle ja alemmasta sarjasta olisi joka vuosi mahdollista nousta. Halutessa voidaan ottaa mukaan vielä rovaniemeltä roki ja seinäjoelta s-kiekko. Pienempien paikkakuntien joukkueet pysyisivät kasvattajaseuroina ja myös nykyisen suomisarjan taso nousisi, kun osa mestis jengeistä menisi sinne.
Lähes jokaisella maakunnalla olisi siis oma joukkue ja suurimmissa kaupungeissa kaksi. Tämä on malli, jonka puolesta liputtaa ja nyt moni seura ja luultavasti tulee olemaan todellisuutta 2020-luvun loppuun mennessä.
Lisään vielä sen verran, että runkosarjapelit ei kiinnosta yhtään ketään. Ei ole kenenkään etu, että sport ja saipa pelaavat keskiviikkona ja paikanpäällä on max 2000 katsojaa ja cmorella toiset mokomat lisää. Tavallisia runkosarjapelejä riittäisi hyvin 40kpl. Sen sijaan painopiste playoffeihin, jotka kaikki paras seitsemästä periaatteella ja enemmän välipäiviä, jotta pelit ovat laadukkaita ja parhaat pelaajat täydessä pelikunnossa. Paljon lisää myös paikalliskmppailuja ja rivarleja, kuten tappara-ilves, tuto-tps lukko-ässät ja hifk-jokerit. Nuo tuovat katsojat paikalle ja rahaa seuroille.
Jos jollain nykyvaltiolla on mielenkiintoinen sotahistoria niin ainakin Liechtensteinilla. Nähdäkseni liechtensteinilaiset ovat osallistuneet maan itsenäisyyden aikana yhteen ainoaan sotaan, kolmanteen Italian itsenäisyyssotaan (osa Preussin-Itävallan sotaa), joka meni liechtensteinilaisjoukkojen näkökulmasta kaikessa lyhykäisyydessään jokseekin näin (ote Wikipediasta):
Tässäpä mielestäni hauska arvuuttelu-knoppitieto, jolla testaan välillä lähipiiriäni:
Kuka valtionpäämies? Hän johti maataan 1933-1945, jonka vuoden huhtikuussa kuoli virassa ollessaan.
Oikeita vastauksia ovat ilmeisimpänä Adolf Hitler, jonka kaikki yleensä vastaavat, mutta myös Franklin D. Roosevelt. Häntä kukaan ei ole vielä arvuutellessani ehdottanut.
Tässä on opettavainen tviittiketju, joka antoi ainakin mulle jotain. Tässä ei ole mitään hirveän ihmeellistä uutta, mutta mielestäni lukemisen arvoinen tviittiketju fiksummallekin sijoittajalle.
Kovin tuntuu olevan vaikeaa määrittää tämänkin osakkeen hintaa, vaikka ei nyt pitäisi olla sieltä vaikeimmasta päästä. Toivottavasti Nordean 58 EUR tavoitehinta toteutuu ja ollaan kaikki hieman varakkaampia.
Olisi hienoa saada kaikki analyytikot, jotka ovat tavoitehintoja Sammolle antaneet striimattuun paneelikeskusteluun, jossa olisi huippu moderaattori, joka pistäisi kaikki analyytikot koville ja perustelemaan omat tavoitehintansa.
Tällainen paneelikeskustelu pitäisi olla finanssivalvonnan edellyttämä toimi kaikkien yhtiöiden kohdalla, koska tarvitsemme avoimuutta tavoitehintojen antamiseen. Sanonpa vaan, että mikäli pitäisi moderaattorin edessä ja striimattuna antaa näkemykset antamastaan tavoitehinnasta niin ne tulisivat huomattavasti tiiviimpään nippuun.
Terve, jos osake splitataan, lisääntyy osakkeiden määrä. Eikös sen jälkeen omien osakkeiden ostot ole hölmöläisen hommaa? Eikö kannattaisi tehdä käänteinen splitti?
Epäsuosittu mielipiteeni on, että analyytikoiden suositushintojen ensimmäisenä ja usein myös ainoana tarkoituksena on boostata kauppaa “analysoidulla” osakkeella. Siksi yltiöpositiivisia annetut hinnat usein ovat. Sitten kun osavuosikatsauksessa todetaankin että hupsista keikkaa, ei tämä nyt ihan niin hyvin mennytkään, alennetaan hintaa suit sait parikymmentä prosenttia “muuttuneiden kehitysnäkymien pakottamana”.
Käänteisessä splitissä (ja splitisssä) suhteellinen omistus pysyy kaikilla samana, kun taas yhtiön ostaessa osakkeita suhteellinen omistus kasvaa kaikilla osakkeenomistajilla. Olettaen että ostetut osakkeet mitätöidään.
Sen pituinen se.