Perataan vielä tätä foorumin ja Vernerin viimeaikojen lempilasta - osinkoa.
Alla on kuvattu yleisin osingon vastainen argumentti:
Maksetut verot pilaavat korkoa korolle efektin.
Tässä kaksi eri osaketta (alkupääoma 1000€), jotka molemmat tuottavat 10% vuodessa. Toinen maksaa 10% osinkona, jotka uudelleensijoitetaan verojen maksun jälkeen. Osinkoa maksavat yritys ei kasva, eikä sen arvo muutu vaan se pysyy staattisessa tilassa ja maksaa 10% kuin korkopaperi. Toinen taas investoi 10% ja jatkaa samaa 10% tuottoa kasvaneella pääomallaan.
→ Näyttää aika selvälle. Verot pilaavat osinkomörnijän tuotot.
Totuus ei kuitenkaan ole ihan näin. Vaikka paremmin tuottoaan kasvava osake ei joudu verollepantavaksi vuosittain, verovelka kasvaa. Täten sijoittajan realisoidun omaisuuden nettoarvo ei vastaa nordnetin näytön lukemien mukaisesti. Tässä kohtaa osinkojen veroetu tuokin suhteellista etua. Et saa korkoa korolle hyötyä yhtäpaljon, mutta veroaste on alhaisempi.
Tältä näyttää tilanne omaisuuden nettoarvona vero huomioiden.
Vasta 6v holdauksen jälkeen korkoa korolle etu voittaa osinkoveroedun. Erotus on kuitenkin melko mitätön
yli 10v holdauksella alkaa saada vasta merkittävää etua osinkoja maksamattomalla osakkeella. Tämän jälkeen etu kiihtyy hankintameno-olettaman avulla.
→ Osinko ei itsessään pilaa nettotuotto-odotusta. Kyse on siitä kuinka hyviä osakkeita pickaat ja kuinka pitkällä aikahorisontilla olet liikkeellä.
→ Jokainen yritys on vääjämättömällä tiellä kohti konkurssia. Osinko mahdollistaa tämän konkurssiriskin pienemisen (ellet investoi osinkoja takaisin samaan yritykseen)
→ Kuinka moni sijoittaja rehellisesti voi sanoa, että osakkeet salkussa pysyvät keskimäärin yli 10 vuotta. Jos vastaat kyllä ei ehkä ole syytä suosia osinkolappuja. Muilla ei asialla on niinkään väliä (vaan yhtiövalinnalla)
Vielä pieni ajatusleikki: Osinkovihamielinen hallitus kieltää osingonmaksun seuraavaksi 100 vuodeksi. Paljonko annat arvoa tämän jälkeen osakkeellesi joka ei tule maksamaan osinkoa elinikäsi aikana?
Yrityksen arvo kuitenkin on sijoittajalle sen mukainen, paljonko se kykenee palauttamaan pääomia elinkaarensa aikana omistajilleen. Kaikki muu on spekulatiivista arvoa.
Yo. esimerkit eivät tietenkään ota kantaa, siihen että millä roe:lla tuottonsa uudelleensijoittava yritys pystyy ne sijoittamaan. Se ei minusta ole havainnollistavan esimerkin tarkoituskaan.
Disclaimer, en ole erityinen osinkojen rakastaja, mutta kyllä siellä salkussa on myös kiva olla osinkovirtaa.
Kauppalehti mainostaa pörssin pahimpia “kriisiyhtiöitä”. Poimin pidemmästä listasta TOP-10:n ja aika monta tuttua nimeä listalla. Jokainen saa itse päätellä onko se sitten “kriisi” jos esim. Faronin tapauksessa lupaavaa tutkimusta rahoitetaan velkarahalla.
Nimi
Nettovelkaantumisaste %*
Oma pääoma
Digitalist Group
999+
–32,1
Faron Pharmaceuticals
999+
–9,5
Valoe
999+
–6,7
Rush Factory
999+
–0,4
QPR Software
999+
0,0
NoHo Partners
408,6
75,2
Pihlajalinna
236,4
149,7
Duell
211,9
29,6
Lehto Group
180,4
45,6
Martela
179,6
8,0
*Oman pääoman ollessa negatiivinen nettovelkaantumisaste on ääretön. Tunnusluvun yläraja on 999 prosenttia.
Ymmärrän vitsin, mutta sitä ei varmaan voi kiistää etteikö Italia olisi ollut merkittävä liittolainen?
Olkoonkin, että Italian armeijan kunto oli mitä oli. Sota Euroopassa olisi mennyt kuitenkin ihan eri tavalla, jos Hitlerillä olisi ollut etelässäkin oma rintamansa taisteltavana jo alusta lähtien.
Se oli vuosi 2016, kun Markku Kanerva astui Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi. Joukkueessa oli jo silloin Pukit, Schullerit, Lodit ja Pohjanpalot. Mutta oli muitakin kelpo pelimiehiä, kuten Moisanderit, Hämäläiset yms. Suomi ei ollut jalkapallomaa, ja sen huomasi. Pelit eivät olleet loppuunmyytyjä, uutisia ei tullut jatkuvasti eikä Huuhkajat sytyttänyt kansaa samalla tavalla, kuin esimerkiksi Leijonat.
Nyt 7vuotta myöhemmin, Markku Kanerva joukkoineen on tehnyt piskuisesta Suomesta oikeasti varteenotettavan haastajan. Suomi on onnistunut kaatamaan isoja maita, ja kisoihin päästiin. Kisoissa jäätiin alkulohkoon, ja joukkueen kokemattomuus paistoi. Nyt alkaa olemaan jo uutta sukupolvea sisässä, kun avaukseen on murtautunut Hoskoset, sekä Antmanit. Huuhkajat eivät ole enää mikään Veikkausliiga-sakki, vaan joukkueen pelaajat tulevat pääosin ulkomailta.
Ja mikä parasta. Huuhkajat ovat kansan joukkue nykyään. Kaikki kotipelit myydään loppuun, ja vieraspeleihin riittää lähtijöitä. Suomessa ei vastaavaa tunnelmaa, kuin tulevana sunnuntai-iltana täydellä stadikalla Tanskaa vastaan, ole kuin ehkä Susijengin peleissä välillä. 90 minuuttia Pohjoiskaarre huudattaa koko 35 000 fanilaumaa, ja kentällä pelaa oikeasti hyvätasoinen Suomen maajoukkue.
Joten ehdotan, että jokainen, jalkapallosta ei kiinnostunutkin, laittaa television päälle klo 19.00 sunnuntaina.
Sillä voitolla kivikovasta Tanskasta, Huuhkajat ovat todella lähellä toista peräkkäistä kisapaikkaa. Joten, olkaa ylpeitä Suomesta, ja tehkää hyviä osakepoimintoja!
Huuhkajat on todella yhtenäisen oloinen. Sen lisäksi ettei ole Veikkausliigasakki, ei ole enää se kultainen sukupolvikaan missä Hyypiä ja Litmanen oli absoluuttisella Euroopan huipulla pelaamassa ja Forssellit ja Johansonit paukutti maaleja Valioliigassa.
En ole varma. Bondimarkkina ei uskonut Saksan voittoon missään vaiheessa (toki Saksan tuon aikaisen hallituksen maksuhalukkuus oli muutenkin mitä on).
Puola ei pärjännyt isommalle mitenkään 1939, mutta käsittääkseni saksalaisilla ei ollut uskottavaa strategiaa lännen päihittämiselle. Tai oli sellainen toivoo-toivoo strategia.
Sitten Schlieffenin suunnitelman tylsän toiston sijaan päädyttiin muutaman mutkan kautta superriskiseen ratkaisuun, mikä onnistuikin Ranskassa toukokuussa 1940. Näin jälkikäteen tietysti asiaa on haluttu molemmin puolin selitellä vääjäämättömänä ja suunniteltuna koska toiselle tappio oli nöyryyttävä ja toiselle ennennäkemätön menestys.
Siitä olen samaa mieltä, että nopeus oli lähespä ainoa valtti ja se toimi sillä kertaa.
Tätä voi pitää mielestäni sodan ensimmäisenä “käännekohtana”. Siis siinä mielessä, että Saksa pystyikin nyt Ranskan ollessa pois pelistä ja käyttämällä ranskalaisten kalustoa ja teollisuutta viemään sodan paljon pidemmälle, kuin aluksi olisi ollut todennäköistä.
Mutta koska briteillä ei ollut aikomustakaan antautua… piti tehdä Napoleonit ja loppu on historiaa.
Lisäys: taloushistorian puolella on tullut mielenkiintoisia pointteja sodan alkuun 2000-luvulla. Vastoin aiempaa luuloa, Saksan talous oli ylikuumassa ylimobiloimisen tilassa mikä olisi todennäköisesti päättynyt talouden romahdukseen. Täten sotaan oli vähän pakko ajaa, jotta sota-ajan taloutta pystyi perustelemaan kansalle ihan oikealla sodalla. Ja sitten toivoa parasta, että vastustajat antautuvat nopeasti tämän mahdin edessä. Ja ryöstää heidän maat ja omaisuuden jotta oman talouden korttitalo ei romahtaisi.
Mutta mielestäni sellainen uskottava grand strategy oikeasti voittamiseen uupui alusta alkaen. Kuten nyt Putinilla.
Ois kyllä Galaxy Brain taktiikka pörssissä AINA ostaa short tuotetta sen yhtiön kohdalla jota aion hankkia salkkuun. Koska ihan sama mitä ostaa, niin paskaa se aina tuntuu olevan.
Eli pitöisi kontrata omia ostohaluja. Minkähän takia tajuan tämän vasta nyt -.-”
On se hieno asia, että Suomessa on digitalisaatio viety pitkälle. Verottajan sivuilla voi hoitaa veroasiat kotoa käsin koska tahansa. Palvelu pelaa hyvin ja toimii verkkopankkitunnuksilla näppärästi ja tietoturvallisesti.
Pistää kuitenkin mietityttämään, että eikö sitä verotusta voisi vielä vähän tehostaa ja automatisoida siellä verottajan päässä?
2022 tammikuussa kun on tehnyt osakekauppaa, niin verottaja lähetti kirjeen elokuussa, että voisinko syyskuun aikana laittaa lisätietoja kaupoista. Lopullinen päätös verotuksesta tulee sitten joskus ja siitä sitten joskus mahdolliset mätkyt tai palautukset. Että siinä menee helposti kalenterivuoden loppumisesta vuosi, että verotus menee täytäntöön. Kun tein osakekauppaa tammikuussa 2022, niin mätkyjä tai palautuksia voi tulla 2024 aikana, eli kaksi vuotta myöhemmin!
Itselle kun tuli paperinen kirje verottajalta, niin kyselin vaimolta, että onko hän saanut verottajalta postia. Ei ole näkynyt. Katsottiin vero.fi ja ei ole mitään tietoa, että koska tulisi veropäätös vuodelta 2022.
Ei varmaan ole helppoa hoitaa 5,5 miljoonan suomalaisen verotusta, mutta sitä voi miettiä onnistuisiko Valmetilta että hoitaisivat 2022 tammikuun tulevat ja lähtevät laskut 2023 marraskuussa tai voisiko Nokia maksaa työntekijöilleen 2022 tammikuun palkat 2024 helmikuussa. Tämä nyt on vähän kärjistetty esimerkki, mutta mielestäni valtio on minulle rahaa velkaa ja sitä saa odottaa kirjaimellisesti vuosikaupalla.
Työnhaku on kyllä mennyt ihan kamalaan suuntaan. Nykyään on hirveästi videohaastatteluita, jossa hakija laitetaan vastaamaan videokysymyksiin. Suoritin hiljattain videohaastattelun, jossa oli muutama kysymys.
Ensin sait kuunnella videolta kysymyksen, jonka jälkeen et voi enää kuunnella kysymystä uudelleen. Yritä siinä sitten muistaa mihin kaikkeen pitää vastata, kun samassa osuudessa pitää vastata kolmeen erilliseen kysymykseen. Sen jälkeen sinulla on pari minuuttia aikaa miettiä vastaustasi ja sitten se pitää esittää. Onneksi sentään tässä videohaastattelussa sai yrittää uudestaan kysymykseen vastausta, jos ei ollut tyytyväinen vastaukseen. Minä sitten päätin äänittää uuden vastauksen, koska edellinen vastaus meni päin metsää. En kuitenkaan ehtinyt painaa “nauhoita uudelleen” nappia, koska napin painamiseen oli varattu 30 sekunttia. Minä luonnollisesti ajattelin, että käytän tämän 30 sekunttia vastaukseni pohtimiseen, mutta nappia olisi pitänyt painaa 4 sekunnin kohdalla, jotta napin painallukseni olisi rekisteröity järjestelmään ja olisin voinut painaa “vahvista” nappia.
En ymmärrä, miksi firmat tekee tällaisia paskoja videohaastatteluja. Ei se ole ihme, jos voi olla vaikeaa löytää osaavia tekijöitä firmaan, kun firman rekry on noin perseestä. Rekryprosessit on kyllä viety ihan liian pitkälle hr:n toimesta. Alallani on ihan normaalia, että on kaksi haastattelua, pari pällitestiä ja videohaastattelut.
“Lukemalla voimme valita vanhemmat, jotka meidän kasvattavat” – Seneca.
Hyvää kansainvälistä lukutaitopäivää kaikille. Muistakaa lukea ja muistakaa kannustaa lapsianne lukemaan. Ei sillä, että meinaisin kirjoista löytyvän parempia kasvattajia kuin te olette. Mutta se, että kannustaa lapsiaan lukemaan, on parasta mitä vanhempi voi lapselleen tehdä.
Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Silti maailman aikuisista viidennes ja köyhimpien kehitysmaiden naisten enemmistö on lukutaidotonta.
Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta. Koulua käyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana, saa vähemmän lapsia sekä kykenee huolehtimaan lapsistaan paremmin kuin koulua käymätön.
Euroopassa joka viidennellä 15-vuotiaalla ja lähes 55 miljoonalla aikuisella ei ole riittävää lukutaitoa. Tämä vaikeuttaa heidän työnsaantiaan, lisää heidän riskiään köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen sekä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja kulttuuritapahtumiin, elinikäiseen oppimiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun.
Olen myös huomannut, että haastatteluissa kysytään aina, miksi haluat juuri meidän firmaan. Välillä tekisi mieli vain ihan suoraan sanoa. “Luuleks sä oikeesti et mul on joku fetissi päästä juuri tähän firmaan. Oon hakenut 100 muuhun firmaan.” Lisäks muutenkin mistä helkkarista reilu kakskymppinen jannu suoraan yliopistosta vois tietää, millanen joku yritys työnantajana on, kun en ole ikinä ollut kyseisessä firmassa töissä.
Koko von Mansteinin nimiin mennyt suunnitelma oli todella riskinen ratkaisu mikä ei saanut kovin laajamittaista kannatusta armeijan ylimmässä johdossa, mutta maistui isoilla riskeillä operoineelle Hitlerille. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että Ranskan sotilasjohdon reagoidessa eri tavalla tiedustelutietoihin ja tilanteen kehittymiseen olisi voinut Panzergruppe Kleistin kolonnista tulla samanlainen paikalleen jämähtänyt possujuna kuin Putlerin joukkojen marssista kohti Kiovaa.
Ranskan ilmatiedustelu oli kuitenkin havainnut tämän huomattavan moottorimarssin läpi Ardennien ja käyneet varmistamassa pahimillaan satojen kilometrien pituisen letkan, joka olisi ollut sulutettavissa kapeille kulkureiteille läpi Ardennien ja helppo maali pommituksille. Tästä huolimatta sen sektorin komentaja Charles Huntziger oli kieltäytynyt hänelle tarjotusta ilmatuesta. Ranskan armeijan ylipäällikkö Gamelinille oli myös ehdotettu, että pohjoisen hyökkäyksen täytyy olla ansa, koska Saksan ilmavoimat eivät pommita ollenkaan sille sektorille siirtyviä liittoutuneiden joukkoja. Tähän päälle epäröinti vastahyökkäyksien tekemisessä vielä, kun saksalaisten sillanpääasemat olivat heikot Maas-joen ylityksessä mahdollistivat Hitlerin suuren uhkapelin päättymisen hänelle edullisesti.
Bondimarkkina ei uskonut Saksan voittoon missään vaiheessa (toki Saksan tuon aikaisen hallituksen maksuhalukkuus oli muutenkin mitä on).
