Omien osakkeiden osto ja mitatöintin on verotuksellisesti tasapuolisempi tapa jakaa pörssiyhtiön tulos osakkeenomistajille. Rahaa haluavat osakkeenomistajat voivat myydä osakkeitaan ja maksaa mahdollisen myyntivoiton veron, joka on yrityksillä Suomessa 20% ja ihmisisillä 30%-34%.
Toisin on osinkojen kanssa. Isot omistajat eivät maksa osingoista veroja. Siksi tälläkin foorumilla lobataan tarkoituksella ja varmaan muutenkin osinkojen puolesta. Totta kai rahastot, eläkevakuutusyhtiöt, ay-liikkeet, säätiöt ja muut suuromistajat puhuvat osinkojen puolesta. Heille ne ovat verottomia.
Pyydän piensijoittajia heräämään. Olisin itse valmis kieltämään pörssiyhtiöiden osingon jaon kokonaan. Vaihtoehtoisesti sopisi mainiosti 8% tasavero kaikille osingoille, myös listaamattomien yhtiöiden osingoille. Valtion verotulot kasvaisivat, koska nykyisin pörssiyhtiöiden osingoista maksetaan vain 3% veroa.
Toisaalta korkeampi osinkojen verotus hillitsisi yrityksien intoa tuhlata varojaan osinkojen maksuun. Seurauksena tulisi vakavaraisemmat pörssiyhtiöt ja vähemmän tarvetta rahoittaa toimintaa lainalla. Tietysti pankkien lobbarit ei tästäkään ajatuksesta tykkää.
Onko noita ollut paljonkin meillä HEXissä? Itselle tulee mieleen vain Mancon ja siitä on jo jokunen vuosi aikaa.
Indeksin käyttäytyminen ei taitaisi siitä muuttua jos siinä roikotettaisiin nolla-arvoisia yhtiöitä. Paitsi tietenkin jos niihin ei myöskään otettaisi uusia yhtiöitä mukaan. En vain oikein osaa nähdä mitä arvoa olisi indeksillä, jossa olisi enimmäkseen niitä kuuluisia ajurinpiiska-yhtiöitä?
En ole ylpeä tai iloinen siitä, että toisin kuin samojen osakkeiden suuromistajat, rahoitan kansantalouttamme lähes keskivertopalkansaajan tuloveroprosentin suuruisesti myös osinkoverotuksen kautta.
Valtiovallan ja suuromistajien yhteistyöllä on hahmoteltu myös uusi ehdotus piensijoittajille. →
Tälläisten paino olisi tietenkin tippunut nollaan joten niillä ei olisi mitään vaikutusta.
Eiväthän konkurssiin painuneet firmat sinunkaan salkkua enää heiluttele.
Perataan vielä tätä foorumin ja Vernerin viimeaikojen lempilasta - osinkoa.
Alla on kuvattu yleisin osingon vastainen argumentti:
Maksetut verot pilaavat korkoa korolle efektin.
Tässä kaksi eri osaketta (alkupääoma 1000€), jotka molemmat tuottavat 10% vuodessa. Toinen maksaa 10% osinkona, jotka uudelleensijoitetaan verojen maksun jälkeen. Osinkoa maksavat yritys ei kasva, eikä sen arvo muutu vaan se pysyy staattisessa tilassa ja maksaa 10% kuin korkopaperi. Toinen taas investoi 10% ja jatkaa samaa 10% tuottoa kasvaneella pääomallaan.
→ Näyttää aika selvälle. Verot pilaavat osinkomörnijän tuotot.
Totuus ei kuitenkaan ole ihan näin. Vaikka paremmin tuottoaan kasvava osake ei joudu verollepantavaksi vuosittain, verovelka kasvaa. Täten sijoittajan realisoidun omaisuuden nettoarvo ei vastaa nordnetin näytön lukemien mukaisesti. Tässä kohtaa osinkojen veroetu tuokin suhteellista etua. Et saa korkoa korolle hyötyä yhtäpaljon, mutta veroaste on alhaisempi.
Tältä näyttää tilanne omaisuuden nettoarvona vero huomioiden.
Vasta 6v holdauksen jälkeen korkoa korolle etu voittaa osinkoveroedun. Erotus on kuitenkin melko mitätön
yli 10v holdauksella alkaa saada vasta merkittävää etua osinkoja maksamattomalla osakkeella. Tämän jälkeen etu kiihtyy hankintameno-olettaman avulla.
→ Osinko ei itsessään pilaa nettotuotto-odotusta. Kyse on siitä kuinka hyviä osakkeita pickaat ja kuinka pitkällä aikahorisontilla olet liikkeellä.
→ Jokainen yritys on vääjämättömällä tiellä kohti konkurssia. Osinko mahdollistaa tämän konkurssiriskin pienemisen (ellet investoi osinkoja takaisin samaan yritykseen)
→ Kuinka moni sijoittaja rehellisesti voi sanoa, että osakkeet salkussa pysyvät keskimäärin yli 10 vuotta. Jos vastaat kyllä ei ehkä ole syytä suosia osinkolappuja. Muilla ei asialla on niinkään väliä (vaan yhtiövalinnalla)
Vielä pieni ajatusleikki: Osinkovihamielinen hallitus kieltää osingonmaksun seuraavaksi 100 vuodeksi. Paljonko annat arvoa tämän jälkeen osakkeellesi joka ei tule maksamaan osinkoa elinikäsi aikana?
Yrityksen arvo kuitenkin on sijoittajalle sen mukainen, paljonko se kykenee palauttamaan pääomia elinkaarensa aikana omistajilleen. Kaikki muu on spekulatiivista arvoa.
Yo. esimerkit eivät tietenkään ota kantaa, siihen että millä roe:lla tuottonsa uudelleensijoittava yritys pystyy ne sijoittamaan. Se ei minusta ole havainnollistavan esimerkin tarkoituskaan.
Disclaimer, en ole erityinen osinkojen rakastaja, mutta kyllä siellä salkussa on myös kiva olla osinkovirtaa.
Kauppalehti mainostaa pörssin pahimpia “kriisiyhtiöitä”. Poimin pidemmästä listasta TOP-10:n ja aika monta tuttua nimeä listalla. Jokainen saa itse päätellä onko se sitten “kriisi” jos esim. Faronin tapauksessa lupaavaa tutkimusta rahoitetaan velkarahalla.
Nimi
Nettovelkaantumisaste %*
Oma pääoma
Digitalist Group
999+
–32,1
Faron Pharmaceuticals
999+
–9,5
Valoe
999+
–6,7
Rush Factory
999+
–0,4
QPR Software
999+
0,0
NoHo Partners
408,6
75,2
Pihlajalinna
236,4
149,7
Duell
211,9
29,6
Lehto Group
180,4
45,6
Martela
179,6
8,0
*Oman pääoman ollessa negatiivinen nettovelkaantumisaste on ääretön. Tunnusluvun yläraja on 999 prosenttia.
Ymmärrän vitsin, mutta sitä ei varmaan voi kiistää etteikö Italia olisi ollut merkittävä liittolainen?
Olkoonkin, että Italian armeijan kunto oli mitä oli. Sota Euroopassa olisi mennyt kuitenkin ihan eri tavalla, jos Hitlerillä olisi ollut etelässäkin oma rintamansa taisteltavana jo alusta lähtien.
Se oli vuosi 2016, kun Markku Kanerva astui Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi. Joukkueessa oli jo silloin Pukit, Schullerit, Lodit ja Pohjanpalot. Mutta oli muitakin kelpo pelimiehiä, kuten Moisanderit, Hämäläiset yms. Suomi ei ollut jalkapallomaa, ja sen huomasi. Pelit eivät olleet loppuunmyytyjä, uutisia ei tullut jatkuvasti eikä Huuhkajat sytyttänyt kansaa samalla tavalla, kuin esimerkiksi Leijonat.
Nyt 7vuotta myöhemmin, Markku Kanerva joukkoineen on tehnyt piskuisesta Suomesta oikeasti varteenotettavan haastajan. Suomi on onnistunut kaatamaan isoja maita, ja kisoihin päästiin. Kisoissa jäätiin alkulohkoon, ja joukkueen kokemattomuus paistoi. Nyt alkaa olemaan jo uutta sukupolvea sisässä, kun avaukseen on murtautunut Hoskoset, sekä Antmanit. Huuhkajat eivät ole enää mikään Veikkausliiga-sakki, vaan joukkueen pelaajat tulevat pääosin ulkomailta.
Ja mikä parasta. Huuhkajat ovat kansan joukkue nykyään. Kaikki kotipelit myydään loppuun, ja vieraspeleihin riittää lähtijöitä. Suomessa ei vastaavaa tunnelmaa, kuin tulevana sunnuntai-iltana täydellä stadikalla Tanskaa vastaan, ole kuin ehkä Susijengin peleissä välillä. 90 minuuttia Pohjoiskaarre huudattaa koko 35 000 fanilaumaa, ja kentällä pelaa oikeasti hyvätasoinen Suomen maajoukkue.
Joten ehdotan, että jokainen, jalkapallosta ei kiinnostunutkin, laittaa television päälle klo 19.00 sunnuntaina.
Sillä voitolla kivikovasta Tanskasta, Huuhkajat ovat todella lähellä toista peräkkäistä kisapaikkaa. Joten, olkaa ylpeitä Suomesta, ja tehkää hyviä osakepoimintoja!
Huuhkajat on todella yhtenäisen oloinen. Sen lisäksi ettei ole Veikkausliigasakki, ei ole enää se kultainen sukupolvikaan missä Hyypiä ja Litmanen oli absoluuttisella Euroopan huipulla pelaamassa ja Forssellit ja Johansonit paukutti maaleja Valioliigassa.
En ole varma. Bondimarkkina ei uskonut Saksan voittoon missään vaiheessa (toki Saksan tuon aikaisen hallituksen maksuhalukkuus oli muutenkin mitä on).
Puola ei pärjännyt isommalle mitenkään 1939, mutta käsittääkseni saksalaisilla ei ollut uskottavaa strategiaa lännen päihittämiselle. Tai oli sellainen toivoo-toivoo strategia.
Sitten Schlieffenin suunnitelman tylsän toiston sijaan päädyttiin muutaman mutkan kautta superriskiseen ratkaisuun, mikä onnistuikin Ranskassa toukokuussa 1940. Näin jälkikäteen tietysti asiaa on haluttu molemmin puolin selitellä vääjäämättömänä ja suunniteltuna koska toiselle tappio oli nöyryyttävä ja toiselle ennennäkemätön menestys.
Siitä olen samaa mieltä, että nopeus oli lähespä ainoa valtti ja se toimi sillä kertaa.
Tätä voi pitää mielestäni sodan ensimmäisenä “käännekohtana”. Siis siinä mielessä, että Saksa pystyikin nyt Ranskan ollessa pois pelistä ja käyttämällä ranskalaisten kalustoa ja teollisuutta viemään sodan paljon pidemmälle, kuin aluksi olisi ollut todennäköistä.
Mutta koska briteillä ei ollut aikomustakaan antautua… piti tehdä Napoleonit ja loppu on historiaa.
Lisäys: taloushistorian puolella on tullut mielenkiintoisia pointteja sodan alkuun 2000-luvulla. Vastoin aiempaa luuloa, Saksan talous oli ylikuumassa ylimobiloimisen tilassa mikä olisi todennäköisesti päättynyt talouden romahdukseen. Täten sotaan oli vähän pakko ajaa, jotta sota-ajan taloutta pystyi perustelemaan kansalle ihan oikealla sodalla. Ja sitten toivoa parasta, että vastustajat antautuvat nopeasti tämän mahdin edessä. Ja ryöstää heidän maat ja omaisuuden jotta oman talouden korttitalo ei romahtaisi.
Mutta mielestäni sellainen uskottava grand strategy oikeasti voittamiseen uupui alusta alkaen. Kuten nyt Putinilla.
.
Bondimarkkina ei uskonut Saksan voittoon missään vaiheessa (toki Saksan tuon aikaisen hallituksen maksuhalukkuus oli muutenkin mitä on).