Inderesin kahvihuone (Osa 7)

Erittäin hyvä huomio!

Ehkä siis näin?

1 tykkäys

Pitkälti siitä kiinni haluaako että aivan kaikki tekemiset ja menemiset on tallennettuna ja nähtävissä milloin minkäkin sinulle tuntemattoman tahon missä päin maailmaa tahansa. Asia ei havainnollistu kun itse ei näe seurantaa, mutta voisi olla mielenkiintoista jos yksilö saisi tietää kaiken mitä hänen maksudatastaan katsotaan, missä ja kuka ja mitä tarkoitusta varten. Tietämättömänä on niin huoletonta.
Sama koskee toki myös kaikkia verkotettuja laitteita.

4 tykkäystä

Kyllä toi meidän :finland: Kalle vaan on kova :+1:

8 tykkäystä

Pitäisikö indeksirahastojen sijaan itsekin siirtyä vaan brändivaatteisiin pukeutumiseen. :thinking: Ruokailutottumuksia se ei muuttaisi. :grin:

Luksusteollisuus porskuttaa, vaikka talous laahaa – moni on valmis syömään vaikka nuudeleita, että saa hankittua luksuslaukun, sanoo professori

1 tykkäys

Ehdottomasti uskon myös, että jokin väärinymmärrys matkassa. Luulen, että puhutaan saman asian puolesta.

Jos palataan asiassa taaksepäin, oma väittämä oli, että nykymaailmassa muistin merkitys on vähentynyt tekniikan myötä ja oikean tiedon hankinta ja olemassa olevan kyseenalaistamisen merkitys korostunut.

Silti itse olen sitä mieltä, että on olemassa tietoa, joka pitää opetella ulkoa, jotta pystyt olemaan luova, kyseenalaistamaan valmiina tarjottuja asioita ja ratkaisemaan ongelmia. Näihin kuuluvat esimerkiksi kertotaulu, vuosi jona Suomi itsenäistyi ja ainakin nyt suurin piirtein, milloin toinen maailman sota alkoi. Kaikki tutkijatkaan ei toki ole tarkasta alkamisajankohdasta samaa mieltä. Otin nämä vain esimerkiksi.

Syy, miksi joitain asioita joutuu pakostikin opettelemaan ulkoa on, että helpottaa huomattavasti laittamaan uusia asioita kontekstiin. Ihan joka perusjuttun etsimiseen ei kannata käyttää aikaa muuten joudut keksimään pyörän uusiksi jatkuvasti, siksi ulkoaopeteltavat asiat on syytä olla monisyisiä, muuttumattomia ajassa ja uudelleen käytettäviä.

Kertotaulujen opettelu matikassa helpottaa pyörittelemään haastavampia asioita ja ymmärtämään, minkälaisia yhteyksiä asioilla on. Kertotaulut on perustyökalu, kun matikka alkaa syvenemään asteittain murtolukuihin prosentteihin, juuriin, potensseihin, logaritmeihin, eksponentteihin, todennäköisyyksiin. Jos ei edes suurinta osaa kertolaskuista ole opetellut, seuraavat vaiheet opiskeluista saattaa tuntua raskailta. Vaikka et muistaisi tarkkaa vastausta kertolaskuun 7*8, saatat intuitiivisesti alkaa muistamaan jossain kohtaa nähdessäsi luvun 56, että vastaus 56 oli johonkin niistä kertolaskuista, joita et muista. Jos kaikki kertolaskut joutuu laskemaan aina summalaskun kautta, matematiikan opiskeluiden edetessä ne voivat tuntua raskailta ja vaativilta

Jotkut pitävät lukion pitkää matikkaa jotenkin ylätason matikkana, mutta siinäkin vain luodaan jonkinlainen perusta työkaluille, joita käytetään erilaisissa luonnontieteissä ja voi käyttää reaalimaailman mallintamiseen selkeiden yksiköiden kautta.

Elämässä pärjää oikein hyvin ilman matikkaa. Voit ihan hyvin käydä kaupassa osaamatta prosenttilaskuja. Senkus laittaa ostoksia kärryihin ja menee kassalle. Lopussa näet loppusumman. Pystyt myös kaivamaan laskimen jokaisen -30% lapun kohdalla ja laskea, onko tarjous tuotteesta aidosti hyvä vai ei. Toki, jos prosenttilaskut sujuu luontevasti pystyy aika automaattisesti sanomaan, onko kyseessä oleva tuote sellaisessa tarjouksessa, että haluat tutustua siihen paremmin vai onko alennuslappu jouduttu laittamaan tuotteeseen vain siksi, ettei se ole kelvannut kellekään.

Remember, remember…

Voihan sitä elämänsä kulkea osaamatta kertoa vuotta, jolloin Suomi itsenäistyi, mutta…

I find no reason,
why it should ever be forgot

Itsellä on sellainen näkökulma tähän, että kaikkien kansalaisvelvollisuus on aina muistaa, miten vähän aikaa siitä on, miten vähällä oli, että itsenäisyys menetettiin, mitä se vaati ja kuinka pitkälle tästä ollaan päästy.

Suomen itsenäisyysvuoden muistaminen ei ole pelkästään ulkoaopeteltava luku vaan kiintopiste ja työkalu moneen asiaan, jonka merkityksestä voisi kirjoittaa kirjan.

Vuosiluku opetetaan meille heti ensimmäisinä elinvuosinamme. Pistimme sen pienenä mieliimme. Pienelle lapselle ei ihan kaikkea kaikessa vakavuudessaan voi vielä opettaa, mutta pieni lapsi oppii paljon asioita ja sitä tietoa aletaan kasata hiljalleen.

Hiljalleen meille historiaa opiskellessa avautuu kokonainen maailma vuosilukuja. Kaikkia vuosilukuja ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta meillä on hyvä olla joitain vuosilukuja mielissämme, jotta lukiessamme historiaa osaamme sijoittaa asioita kontekstiin.

7 tykkäystä

Sain loppuun @Omavaraisuushaaste:n kirjan:
Viisas sijoittaja
Oli vähän erilainen sijoituskirja, mitä olen aiemmin lukenut ja ihan hyvällä tavalla. Ehkä suurimmat opit tuosta tuli tunnepuoleen ja sitten, että miten voi ajatella eri asioista ja tilanteista. Kirja ns. laajensi ehkä ajatusmaailmaani sijoittamisen suhteen. Suosittelen vahvasti.

Sitten ilouutinen; sain pari mätsiä Tinderistä piiiitkän tauon jälkeen. :sunglasses:

Ehkä lisäilen jotain yhtiötä vielä tässä kuussa ja ens kuussa muutamaa. Jossain vaiheessa saatan myydä pois jotain minipositoita salkustani. Salkun ulkopuolisista yhtiöistä kiinnostaa mm. Efecte, NoHo ja Puuilo.

33 tykkäystä

Kauppalehden Unelmasalkku-peli alkaa 13.9 ja huomasin ettei Inderesin foorumilaisilla ole omaa liigaa, joten päätin luoda sellaisen. Kyseessä on leikkimielinen muutaman kuukauden kestävä osakepoimintapeli, missä rakennetaan 5-20 osakkeen salkku ja katsotaan kenen salkku tuottaa eniten. Kilpailun lyhyehkön keston vuoksi varsinaiset osakepoimijan taidot eivät ole pääfokuksessa, mutta tässä voi aika harmittomasti testata omaa kykyä ennustaa markkinoiden ja yksittäisten osakkeiden lyhyen aikavälin liikkeitä.

Liittymislinkki liigaan:

Vähän vakavampaa kisailua oikealla rahalla voi sitten käydä Sharevillen puolella, mikäli oma salkku on Nordnetissä:

https://www.shareville.fi/ryhmat/foorumilaiset-3652

Ehkä sitten joskus kun tuo Inderesin nettisivut 2.0 -ikuisuusprojekti valmistuu, niin mekin saamme jonkinlaisen “Haasta Mallisalkku osakepoiminnassa ja voita Inderes premium” -sijoituspelin :smiley: :pray:

26 tykkäystä

En oikein ymmärrä miksi ihmiset ovat edelleen tätä mieltä vaikka kahvihuoneessakin on ainakin puolentusinaa ihmistä jotka selkeästi täyttävät nuo kriteerit ja eivät silti perusta kertolaskemista ulkoa opeteltuun kertotauluun vaan johonkin heille intuiitivisempaan ja tehokkamaan tapaan.
Miksei vain voi tunnustaa että ihmiset ovat erillaisia ja oppivat myöskin eri tavalla.

7 tykkäystä

15 tykkäystä

Sijoittiko alokas aikanaan Wintersunin Headquarteriin (johon piti tulla saunakin), se selittäisi lopputulemaa :laughing:

En tiedä tiedätkö taustalla olevaa tarinaa, jos et niin älä selvitäkään :blush:

7 tykkäystä

Hakuammuntaa, mutta kokeilen silti onnea, jos täältä saisi vinkkejä/tärppejä. Olen muuttamassa pk-seudulle ja tarkoitus olisi etsiä töitä maisteriopintojen ohelle, koska opintotuella ei kuluja kateta vaikka asuu puolison kanssa. Toisena syynä haluan saada rahaa myös sijoituksiin sekä myös kulutukseen. Joten, otan vinkkejä vastaan mitä töitä kannattaisi hakea opintojen ohessa tai vielä parempi, jos joku pystyy suoraan vinkkaamaan jostain työpaikasta.

Pohjakoulutus on sotealan amk-tutkinto sen tarkempaa paljastamatta, mutta en ole sh/th, joten työtarjontaa ei siinä määrin ole kuin edellä mainitulla.

Mitäs vattua, onko VR:llä joku dynaaminen hinnoittelu tms.? (En halua googlettaa vaan jupista asiasta). Nyt varmistui työmatka ensi viikolle ja voisin vannoa että katsomani liput oli nyt kalliimmat kuin aiemmin…:unamused:

1 tykkäys

On, tuli keväällä muistaakseni

3 tykkäystä

No tuohan nyt on ihan gay. Ei kaikkia matkoja vaan voi tietää vuotta etukäteen. Vaihdan vielä autoon viime hetkellä jos noi enempää nousee…

1 tykkäys

Olisit voinut ihan hyvin leikata viestin tuohon kohtaan ja olisi silti voinut mennä läpi sijoitusvirheestä :grin:

Sähkön hinta tulee Pohjois-Euroopassa tippumaan lähivuosina rajusti ja tuo meidän valtio-operoija ei hirveästi välitä piensijoittajan kärsimyksestä kunhan valtio saa sen 4-8 % osinkoja. Jos oikein huonosti käy, niin Orpo myy ison osan omistuksesta suoraan laitaan :smiley:

7 tykkäystä

Olen itsestään ja yksistään virhe.:frowning:

2 tykkäystä

En ihan kaikkea lukenut keskusteluistanne. Lähinnä vain siitä, missä mut keskusteluun oli tägätty. Jos kyse on vain oppimismetodista, joka sua häiritsee, me ei varmaan keskustella samasta asiasta. Oppimiseen aina mielestäni tyyli on vapaa. Itse opin asioita puhtaasti työstämällä. Esimerkiksi matikkaa raa’asti laskemalla ja toistojen kautta sekä erittäin hyvien opettajien kautta, jotka auttavat nivomaan asiayhteydet toisiinsa. Siinä matkalla syntyy oivalluksia ja uskoa omiin supervoimiin. En ole itse vielä törmännyt vielä henkilöön, joka pystyisi oppimaan matikkaa puhtaasti lukemalla muistiinpanoja.

Kertotaulujenkin opettelu alkaa aina siitä, että opetetaan että 2x3 = 2+2+2 = 6. Mutta väittääkö joku aina laskevansa 6x7 = 6+6+6+6+6+6+6 = 42. Väittäisin, että se yleisempi tapa on laskea päässä 36+6=42, jos ei satu olemaan muistissa tuo 6x7. Tässäkin ihminen pääsisi helpommalla, jos olisi muistissa heti, että 6x7=42 ja 6x6=36 perustuu siihen, että olet opetellut ulkoa ainakin osan kertotauluista.

Jos kyse on siitä, ettet pidä tärkeänä opetella kertotauluja, siitä tuskin päästään yhteisymmärrykseen foorumin sivuilla. Tarvitsisin fiksun tutkimuksen aiheesta, jonka tutkimustapa olisi läpinäkyvästi näkyvillä. Muuttaakseni mielipiteen aiheesta itselle ei riitä, että joku nimimerkki sanoi nettifoorumilla näin.

Kyse on juuri tuosta, etten ota tietoa pelkästään annettuna vaan kyseenalaistan sen. Käsitykseni kertotaulujen tarpeellisuudesta on muodostunut kumulataviisesti, joka lapsena on alkanut kapinana ”mihin näitäkin muka tarvitsee”. Sen oivalsi sitten myöhemmin.

Sinänsä kahvihuone on väärä paikka ratkaista tätä yhtälöä ja aika työlästä saada netissä ihmisiä vaihtamaan mielipidettä näin perusjutussa kuin pelkästään väittämällä, ettei niitä tarvi.

Siinä herkästi muodostuu henkilöstä vain kuva, ettei tämä ole vielä vain hoksannut, miksi näin on. Itse lähtenyt myös samasta perusolettamuksesta.

Itselle ainakin riitti tämä keskustelu. Ei kyllästytetä muita sen enempää.

6 tykkäystä

Tuossa tuskin onnistut. Eikä riitä, että sinä sähläät käteisen kanssa. Kauppiaan pitäisi ottaa maksu vastaan 1800 luvun kassakoneella, jottei mitään elektronisia jälkiä jäisi.

Kyllä NSA…korjaan Google tietää, että sä olit kaupassa xxx ja ostit niitä pornolehtiä yyy vaikka maksoitkin käteisellä. Nimittäin kauppiaan kassakone rekisteröi pornolehtimyynnin juuri kun olit kassakoneen kohdalla.

2 tykkäystä

Tämä oli siis se väite johon tartuin ja joka on helppo kumota yhdellä vasta esimerkillä. En alkuunkaan ymmärrä miten kertotaulun ulkoopettelu linkittyisi luovuuteen, kyseenalaistamiseen tai ongelman ratkontaan. Oikestaan juuri päinvastoin. Vaatii nuorelta juuri kaikkea yllä kerottua että hän valmiin ratkaisun saatuaan keksii itse itselleen paremmin sopivan tavan.

Miksi tulisi? Tuulimyllyt eivät kykene tuottamaan nollahintaista sähköä. Nekään.

Mitä enemmän tuulimyllyt hullunmyllyttäessään vähentävät CAPEX-intensiivisten laitosten kuten ydinvoima ja eräät höyryturbiinivoiman muodot - niin tyvenellä sähkön hinta horssaa taivaisiin ja nostaa keskihintaa. Koska CAPEX-voimaloiden on revittävä kannatta liiketoiminta lyhyemmältä aikaväliltä.

Pitäisin ihmeenä, jos päästään entiseen edes 4-5 snt/kWh keskihintaan per annum. Alle sen ei päästä.

5 tykkäystä