Toisinaan tulee harrasteltua arvostusten hahmottelua erilaisten visuaalisten ja dynaamisten mallien avulla. Viimeksi eilen Revenion osalta.
Visualisointi on siitä haastavaa, että ihmiset ajattelee asioita eri tavalla. Siksi kiiinnostaisi tietää, kumpi alla olevista visualisoinneista on mielestäsi parempi?
Vaihtoehto A:
Vaihtoehto B:
Ensi viikolla on tarjolla aikamoinen kattaus. 
Videon Kiinan tapa on se, jota Suomessakin opetetaan. 
Juuri näin, lukuyksiköihin hajottamalla.
Tuokin on oikeastaan outo reliikki. Jo ennen euroaikaa en juuri vaihtanut käteistä vaan käytin korttirahaa.
Nykyään kun VISA ja MC ovat käypiä maksumenetelmiä liki kaikkialla kehittyneessä maailmassa, mitään syytä vaihtaa paksuja käteispinkkoja ei ole.
Käteinen on sekä kallista että hankalaa luottokorttimaksamiseen verrattuna. Vaihtokurssi on lähes aina huonompi kuin luottokortilla jne.
Käteisen sijasta otan matkalle mukaan mieluummin vaikka pari eri firman luottokorttia “just in case” se pääluottokortti sattuisi tökkimään tai sille tapahtuisi jotain.
Vaihtoehto B havainnollistaa paremmin, että hinta olisi nolla, kun tulos olisi nolla. Mutta mehän kaikki tiedämme, ettei Revenio muutu arvottomaksi, vaikka yhden vuoden tekisi nollatulosta. Mitähän en ymmärtänyt oikein?
Siinä tapauksessa voisi piirtää lisää p/e-viivoja, jopa negatiivisia, mutta eihän se kuulosta oikein järkevältä.
Ehkä fiksumpaa olisi siirtää tarkasteluvuotta kauemmaksi tai käyttää joitain muita mittareita. Ehkä voisi joutua kaivamaan jopa DCF-mallin esiin.
Itselle noissa kuvaajista tuo vaihtoehto A tuli ensimmäisenä mieleen intuitiivisesti, koska ajattelen, että eri parametrien epävarmuudesta johtuen sopiva hinta löytyisi tavallaan tietyltä alueelta.
Mutta kun ihmettelin kuvaajaa kauemman aikaa, huomasin, että ehkä vaihtoehto B voisi olla käytännöllisempi.
Kun markkina luottaa yrityksen takovan tulosta taas tulevina vuosina, niin hinta ei laske lineaarista P/E-käyrää pitkin. Tuollaisen osakkeen P/E-luku lähestyy ääretöntä, kun E lähestyy nollaa. Markkina siirtyy jyrkemmälle P/E-käyrälle tuloksen laskiessa. Siksi vaihtoehto B antaa väärän kuvan, ja vaihtoehto A on parempi, koska siinä on pyyhitty pois katastrofituloksen mahdollisuus.
Pitkälti siitä kiinni haluaako että aivan kaikki tekemiset ja menemiset on tallennettuna ja nähtävissä milloin minkäkin sinulle tuntemattoman tahon missä päin maailmaa tahansa. Asia ei havainnollistu kun itse ei näe seurantaa, mutta voisi olla mielenkiintoista jos yksilö saisi tietää kaiken mitä hänen maksudatastaan katsotaan, missä ja kuka ja mitä tarkoitusta varten. Tietämättömänä on niin huoletonta.
Sama koskee toki myös kaikkia verkotettuja laitteita.
Kyllä toi meidän 
Kalle vaan on kova
Pitäisikö indeksirahastojen sijaan itsekin siirtyä vaan brändivaatteisiin pukeutumiseen. 
Ruokailutottumuksia se ei muuttaisi. 
Luksusteollisuus porskuttaa, vaikka talous laahaa – moni on valmis syömään vaikka nuudeleita, että saa hankittua luksuslaukun, sanoo professori
Ehdottomasti uskon myös, että jokin väärinymmärrys matkassa. Luulen, että puhutaan saman asian puolesta.
Jos palataan asiassa taaksepäin, oma väittämä oli, että nykymaailmassa muistin merkitys on vähentynyt tekniikan myötä ja oikean tiedon hankinta ja olemassa olevan kyseenalaistamisen merkitys korostunut.
Silti itse olen sitä mieltä, että on olemassa tietoa, joka pitää opetella ulkoa, jotta pystyt olemaan luova, kyseenalaistamaan valmiina tarjottuja asioita ja ratkaisemaan ongelmia. Näihin kuuluvat esimerkiksi kertotaulu, vuosi jona Suomi itsenäistyi ja ainakin nyt suurin piirtein, milloin toinen maailman sota alkoi. Kaikki tutkijatkaan ei toki ole tarkasta alkamisajankohdasta samaa mieltä. Otin nämä vain esimerkiksi.
Syy, miksi joitain asioita joutuu pakostikin opettelemaan ulkoa on, että helpottaa huomattavasti laittamaan uusia asioita kontekstiin. Ihan joka perusjuttun etsimiseen ei kannata käyttää aikaa muuten joudut keksimään pyörän uusiksi jatkuvasti, siksi ulkoaopeteltavat asiat on syytä olla monisyisiä, muuttumattomia ajassa ja uudelleen käytettäviä.
Kertotaulujen opettelu matikassa helpottaa pyörittelemään haastavampia asioita ja ymmärtämään, minkälaisia yhteyksiä asioilla on. Kertotaulut on perustyökalu, kun matikka alkaa syvenemään asteittain murtolukuihin prosentteihin, juuriin, potensseihin, logaritmeihin, eksponentteihin, todennäköisyyksiin. Jos ei edes suurinta osaa kertolaskuista ole opetellut, seuraavat vaiheet opiskeluista saattaa tuntua raskailta. Vaikka et muistaisi tarkkaa vastausta kertolaskuun 7*8, saatat intuitiivisesti alkaa muistamaan jossain kohtaa nähdessäsi luvun 56, että vastaus 56 oli johonkin niistä kertolaskuista, joita et muista. Jos kaikki kertolaskut joutuu laskemaan aina summalaskun kautta, matematiikan opiskeluiden edetessä ne voivat tuntua raskailta ja vaativilta
Jotkut pitävät lukion pitkää matikkaa jotenkin ylätason matikkana, mutta siinäkin vain luodaan jonkinlainen perusta työkaluille, joita käytetään erilaisissa luonnontieteissä ja voi käyttää reaalimaailman mallintamiseen selkeiden yksiköiden kautta.
Elämässä pärjää oikein hyvin ilman matikkaa. Voit ihan hyvin käydä kaupassa osaamatta prosenttilaskuja. Senkus laittaa ostoksia kärryihin ja menee kassalle. Lopussa näet loppusumman. Pystyt myös kaivamaan laskimen jokaisen -30% lapun kohdalla ja laskea, onko tarjous tuotteesta aidosti hyvä vai ei. Toki, jos prosenttilaskut sujuu luontevasti pystyy aika automaattisesti sanomaan, onko kyseessä oleva tuote sellaisessa tarjouksessa, että haluat tutustua siihen paremmin vai onko alennuslappu jouduttu laittamaan tuotteeseen vain siksi, ettei se ole kelvannut kellekään.
Remember, remember…
Voihan sitä elämänsä kulkea osaamatta kertoa vuotta, jolloin Suomi itsenäistyi, mutta…
I find no reason,
why it should ever be forgot
Itsellä on sellainen näkökulma tähän, että kaikkien kansalaisvelvollisuus on aina muistaa, miten vähän aikaa siitä on, miten vähällä oli, että itsenäisyys menetettiin, mitä se vaati ja kuinka pitkälle tästä ollaan päästy.
Suomen itsenäisyysvuoden muistaminen ei ole pelkästään ulkoaopeteltava luku vaan kiintopiste ja työkalu moneen asiaan, jonka merkityksestä voisi kirjoittaa kirjan.
Vuosiluku opetetaan meille heti ensimmäisinä elinvuosinamme. Pistimme sen pienenä mieliimme. Pienelle lapselle ei ihan kaikkea kaikessa vakavuudessaan voi vielä opettaa, mutta pieni lapsi oppii paljon asioita ja sitä tietoa aletaan kasata hiljalleen.
Hiljalleen meille historiaa opiskellessa avautuu kokonainen maailma vuosilukuja. Kaikkia vuosilukuja ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta meillä on hyvä olla joitain vuosilukuja mielissämme, jotta lukiessamme historiaa osaamme sijoittaa asioita kontekstiin.
Sain loppuun @Omavaraisuushaaste:n kirjan:
Oli vähän erilainen sijoituskirja, mitä olen aiemmin lukenut ja ihan hyvällä tavalla. Ehkä suurimmat opit tuosta tuli tunnepuoleen ja sitten, että miten voi ajatella eri asioista ja tilanteista. Kirja ns. laajensi ehkä ajatusmaailmaani sijoittamisen suhteen. Suosittelen vahvasti.
Sitten ilouutinen; sain pari mätsiä Tinderistä piiiitkän tauon jälkeen. 
Ehkä lisäilen jotain yhtiötä vielä tässä kuussa ja ens kuussa muutamaa. Jossain vaiheessa saatan myydä pois jotain minipositoita salkustani. Salkun ulkopuolisista yhtiöistä kiinnostaa mm. Efecte, NoHo ja Puuilo.
Kauppalehden Unelmasalkku-peli alkaa 13.9 ja huomasin ettei Inderesin foorumilaisilla ole omaa liigaa, joten päätin luoda sellaisen. Kyseessä on leikkimielinen muutaman kuukauden kestävä osakepoimintapeli, missä rakennetaan 5-20 osakkeen salkku ja katsotaan kenen salkku tuottaa eniten. Kilpailun lyhyehkön keston vuoksi varsinaiset osakepoimijan taidot eivät ole pääfokuksessa, mutta tässä voi aika harmittomasti testata omaa kykyä ennustaa markkinoiden ja yksittäisten osakkeiden lyhyen aikavälin liikkeitä.
Liittymislinkki liigaan:
Vähän vakavampaa kisailua oikealla rahalla voi sitten käydä Sharevillen puolella, mikäli oma salkku on Nordnetissä:
https://www.shareville.fi/ryhmat/foorumilaiset-3652
Ehkä sitten joskus kun tuo Inderesin nettisivut 2.0 -ikuisuusprojekti valmistuu, niin mekin saamme jonkinlaisen “Haasta Mallisalkku osakepoiminnassa ja voita Inderes premium” -sijoituspelin 
En oikein ymmärrä miksi ihmiset ovat edelleen tätä mieltä vaikka kahvihuoneessakin on ainakin puolentusinaa ihmistä jotka selkeästi täyttävät nuo kriteerit ja eivät silti perusta kertolaskemista ulkoa opeteltuun kertotauluun vaan johonkin heille intuiitivisempaan ja tehokkamaan tapaan.
Miksei vain voi tunnustaa että ihmiset ovat erillaisia ja oppivat myöskin eri tavalla.
Sijoittiko alokas aikanaan Wintersunin Headquarteriin (johon piti tulla saunakin), se selittäisi lopputulemaa 
En tiedä tiedätkö taustalla olevaa tarinaa, jos et niin älä selvitäkään
Hakuammuntaa, mutta kokeilen silti onnea, jos täältä saisi vinkkejä/tärppejä. Olen muuttamassa pk-seudulle ja tarkoitus olisi etsiä töitä maisteriopintojen ohelle, koska opintotuella ei kuluja kateta vaikka asuu puolison kanssa. Toisena syynä haluan saada rahaa myös sijoituksiin sekä myös kulutukseen. Joten, otan vinkkejä vastaan mitä töitä kannattaisi hakea opintojen ohessa tai vielä parempi, jos joku pystyy suoraan vinkkaamaan jostain työpaikasta.
Pohjakoulutus on sotealan amk-tutkinto sen tarkempaa paljastamatta, mutta en ole sh/th, joten työtarjontaa ei siinä määrin ole kuin edellä mainitulla.
Mitäs vattua, onko VR:llä joku dynaaminen hinnoittelu tms.? (En halua googlettaa vaan jupista asiasta). Nyt varmistui työmatka ensi viikolle ja voisin vannoa että katsomani liput oli nyt kalliimmat kuin aiemmin…
