Olen itsestään ja yksistään virhe.
2 tykkäystä
En ihan kaikkea lukenut keskusteluistanne. Lähinnä vain siitä, missä mut keskusteluun oli tägätty. Jos kyse on vain oppimismetodista, joka sua häiritsee, me ei varmaan keskustella samasta asiasta. Oppimiseen aina mielestäni tyyli on vapaa. Itse opin asioita puhtaasti työstämällä. Esimerkiksi matikkaa raa’asti laskemalla ja toistojen kautta sekä erittäin hyvien opettajien kautta, jotka auttavat nivomaan asiayhteydet toisiinsa. Siinä matkalla syntyy oivalluksia ja uskoa omiin supervoimiin. En ole itse vielä törmännyt vielä henkilöön, joka pystyisi oppimaan matikkaa puhtaasti lukemalla muistiinpanoja.
Kertotaulujenkin opettelu alkaa aina siitä, että opetetaan että 2x3 = 2+2+2 = 6. Mutta väittääkö joku aina laskevansa 6x7 = 6+6+6+6+6+6+6 = 42. Väittäisin, että se yleisempi tapa on laskea päässä 36+6=42, jos ei satu olemaan muistissa tuo 6x7. Tässäkin ihminen pääsisi helpommalla, jos olisi muistissa heti, että 6x7=42 ja 6x6=36 perustuu siihen, että olet opetellut ulkoa ainakin osan kertotauluista.
Jos kyse on siitä, ettet pidä tärkeänä opetella kertotauluja, siitä tuskin päästään yhteisymmärrykseen foorumin sivuilla. Tarvitsisin fiksun tutkimuksen aiheesta, jonka tutkimustapa olisi läpinäkyvästi näkyvillä. Muuttaakseni mielipiteen aiheesta itselle ei riitä, että joku nimimerkki sanoi nettifoorumilla näin.
Kyse on juuri tuosta, etten ota tietoa pelkästään annettuna vaan kyseenalaistan sen. Käsitykseni kertotaulujen tarpeellisuudesta on muodostunut kumulataviisesti, joka lapsena on alkanut kapinana ”mihin näitäkin muka tarvitsee”. Sen oivalsi sitten myöhemmin.
Sinänsä kahvihuone on väärä paikka ratkaista tätä yhtälöä ja aika työlästä saada netissä ihmisiä vaihtamaan mielipidettä näin perusjutussa kuin pelkästään väittämällä, ettei niitä tarvi.
Siinä herkästi muodostuu henkilöstä vain kuva, ettei tämä ole vielä vain hoksannut, miksi näin on. Itse lähtenyt myös samasta perusolettamuksesta.
Itselle ainakin riitti tämä keskustelu. Ei kyllästytetä muita sen enempää.
6 tykkäystä
Tuossa tuskin onnistut. Eikä riitä, että sinä sähläät käteisen kanssa. Kauppiaan pitäisi ottaa maksu vastaan 1800 luvun kassakoneella, jottei mitään elektronisia jälkiä jäisi.
Kyllä NSA…korjaan Google tietää, että sä olit kaupassa xxx ja ostit niitä pornolehtiä yyy vaikka maksoitkin käteisellä. Nimittäin kauppiaan kassakone rekisteröi pornolehtimyynnin juuri kun olit kassakoneen kohdalla.
2 tykkäystä
Tämä oli siis se väite johon tartuin ja joka on helppo kumota yhdellä vasta esimerkillä. En alkuunkaan ymmärrä miten kertotaulun ulkoopettelu linkittyisi luovuuteen, kyseenalaistamiseen tai ongelman ratkontaan. Oikestaan juuri päinvastoin. Vaatii nuorelta juuri kaikkea yllä kerottua että hän valmiin ratkaisun saatuaan keksii itse itselleen paremmin sopivan tavan.
Miksi tulisi? Tuulimyllyt eivät kykene tuottamaan nollahintaista sähköä. Nekään.
Mitä enemmän tuulimyllyt hullunmyllyttäessään vähentävät CAPEX-intensiivisten laitosten kuten ydinvoima ja eräät höyryturbiinivoiman muodot - niin tyvenellä sähkön hinta horssaa taivaisiin ja nostaa keskihintaa. Koska CAPEX-voimaloiden on revittävä kannatta liiketoiminta lyhyemmältä aikaväliltä.
Pitäisin ihmeenä, jos päästään entiseen edes 4-5 snt/kWh keskihintaan per annum. Alle sen ei päästä.
5 tykkäystä
Osakkeet ei enää kiinnosta, pohjat on nähty. Nykyään väännetään viikko kertotaulusta. Ei kai tuo nyt näin iso asia ole. Joku opettelee sen ulkoa, jonka nyt luulisi olevan paljon helpompi homma kuin vieraan kielen alkeet. Päättelemällä on meinaan vaikeaa. Yhtä kaikki, aivan sama miten sen kertotaulun vääntää. Oikea lopputulos on lopulta ainoa merkitsevä asia. Ankea yritykseni viedä pohdinta syvemmälle aikaisemmissa viesteissä ei selkeästi ottanut tuulta alleen.
25 tykkäystä
Puhelimista saa kyllä yleensä sijaintiominaisuudet ihan aidosti pois päältä. Teletolppatieto taas ei ole riittävän tarkkaa tuollaiseen paikanmääritykseen, vaikka NSA:lla siis googlella jostain syystä olisi pääsy (tai erityisesti mielenkiinto katsoa) tolppadataan. Ja jos kovin kuumottaa, mikä pakko sitä puhelinta tai muita älyvehkeitä on mukana kantaa? Pieni foliohattu on toki vain tervettä, mutta ei se näkymättömyyskään lopulta niin vaikeaa ole jos sitä oikeasti haluaa.
Sitten kun meillä on joka kadunkulmassa ja vempeleessä tarkat kamerat tehokkaalla kasvontunnistuksella, alkaa olla vaikeaa.
1 tykkäys
Uusiutuvat ovat vihdoin lunastamassa sitä lupausta, jolle kymmenen vuotta sitten naureskeltiin. Aurinkovoiman kustannukset ovat pudonneet rajusti ja seuraavan sukupolven paneelien päästessä massatuotantoon hinnoilla on vielä varaa tippua 20 - 30%. Pääomakustannukset ovat pieniä ja kaavoitus yleensä huomattavasti nopeampaa kuin millään muulla sähköntuotantomuodolla.
Suomeen kun alkaa nyt tulla uutta aurinkovoimatuotantoa nimelliskapasiteetiltaa noin 1 GW/vuosi tahdissa ja vielä täysin olemattomalla marginaalituotantokustannuksilla, niin siinä on kaikki muut tuottajat helisemässä. Vähän aikaa toki voidaan taistella trendiä vastaan pitämällä hintoja korkealla poistamalla vanhaa kapasiteettia, mutta Fortumin valtiollisten isojen voimalaitosten kulta-ajat ovat jo kaukana takana päin.
14 tykkäystä
Enpäs 
Torstaina minä tuon viestin kirjoitin.
Mutta kohta starttaa toden teolla. Siipiä pistän kohta uuniin. Ja Huuhkajat tulessa ihan just! 
1 tykkäys
Olet ihan oikeassa, että jos tuollainen skenaario toteutuu (annetaan toteutua) niin Suomesta kuolee pois säävarma voimantuotanto. Tänne jää vain vanha rakennettu vesivoima - ja se ei riitä pitämään sähköjärjestelmäämme yllä varsinkaan talvella huipputehojen aikaan.
Talvella aurinkovoima ei tuota mitään. Tyventäkin saattaa olla. Mitä sitten tehdään jos sähkö ei riitä? Mennään slaavikyykkyyn?
Noinkohan kansa hyväksyy tuollaisen kehitysmaille tyypillisen sähköjärjestelmän, että sähköä ei välillä saa?
Sähkön varastointikysymys on ratkaisematta eikä kenelläkään ole oikeasti hyvää ideaa edes esittää siihen. Edessä on todella mielenkiintoiset ajat, jos sähköjärjestelmä oikeasti ajetaan tuohon asentoon mitä povaat. Suomalaiset ovat tunnetusti huonoja mellakoimaan kadulla, mutta tyytymättömyys nousee kyllä tappiin.
6 tykkäystä
Eikö olisi loogisempaa yrittää täyttää viimeiset paikat pikemminkin edullisemmilla lipuilla. Ainakin jos on kyseessä vuorot jotka ajetaan joka tapauksessa, varausasteesta riippumatta. Vai onko pelkoa ilmiöstä että sitten kaikki jättää lipunostot viime tippaan kun kärkkyy hintoja. Ei ole tuo julkisilla kulkeminen vielä kovin tuttua.
1 tykkäys
Joo, ei ole helppo haaste ollenkaan koko sähköverkon suunnittelu uuteen asentoon riittävällä toimintavarmuudella. Battery energy storage systemejä tullaan maailmaan ja myös Suomeenkin rakentamaan valtavia määriä.
Köyhät maat on ihan helisemässä tän vihreän siirtymän kanssa, kun yhtäkkiä köyhien tehtaiden kustannus menetetään sähköintensiivisessä tuotannossa Länsimaisen sähkön halventuessa samalla, kun hiilen ja öljyn hinta vain nousee.
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tässä siirtymässä etunenässä ja pian tulemme hukkumaan halpaan sähköön, joten pitää toivoa että Outokummulla ja muilla sähkösyöpöillä on laajennussuunnitelmat valmiina. Orpon hallitus päätti vielä vauhdittaa tuulivoiman tuotantoa Itä-Suomeen, vaikka sitä rakentuu jo nyt Suomeen 500 voimalaa vuodessa tahdissa 
9 tykkäystä
En usko että tullaan. Noita on helppo heitellä kun ei tee matikkaa ensin.
Pasin kanssa laskettiin, että Suomen vuorokauden sähköntarpeen kattava sähköakku maksaa yhden ydinvoimalan verran.
Ostaakko siis 1 akku, joka pitää Suomen sähköissä yhden (1) vuorokauden max vaiko kokonainen yksi uusi ydinvoimala? Kas siinäpä pulma.
Jotta yhtälön draama oikeasti aukeaisi unrealiables-satuihin uskovalle (unreliables, entinen renewables) niin tilastollisesti on todennäköistä, että Suomessakin esiintyy vähintään kerran lämmityskaudella jopa 5-7 päivän pituisia tyyniä jaksoja. Kaiken lisäksi edes Eurooppa ei pelasta, koska uusimpien tutkimusten mukaan suuret osat Eurooppaa ovat “samaa tuulialuetta”. Tarkoittaa suomeksi sitä, että kun Suomessa on tyventä, on hyvin todennäköistä että vähätuulisuus riivaa lähialueitakin, kenties jopa liki koko Eurooppaa. Mahdotonta se ei ole.
Tämä johtaa väistämättä sähköjärjestelmään, jossa sähköt välillä lähtee kokonaan veks. Niitä valtavia akkuvarantoja ei tänne tule, koska ei kukaan lähde niin valtavia investointeja tekemään muutaman päivän tai viikon käyttötuntien vuoksi.
8 tykkäystä
Onko nyt niin, että sähköenergian talletus vedyksi on unohdettu? Saisko tästä aikaan parin viikon väittelyn aikaiseksi?
24 tykkäystä
Mun käsittääkseni myös vety tulisi olemaan huomattavasti akkuvarastoja yleisempi ratkaisu. Ainakin mitä jotain presikkaa kuuntelin.
Mitä järjestelmään tulee, niin perus- ja säätövoimaa tullaan tarvitsemaan. Itseasiassa merkitys voi korostua entisestään. Kaupallisesti ei varmaan kultakaivoksia ole, mutta “riittävän hyviä” varmaankin
11 tykkäystä
No on se ainakin parempi aihe kuin kertotaulu 
, siis ainakin minusta ja selkeästi enemmän liittyy sijoittamiseen, vaikka toki kahvihuoneella ollaankin.
9 tykkäystä
Alan toimijat lähtevät siitä, että nykyisellä suunnittelu- ja rakennustahdilla meille tulee vuosittain noin 1000 MW tuulivoimaa ja noin 1000 MW aurinkovoimaa. Fingridissä pureskellaan kynsiä paniikissa, että miten saadaan kaikki voimalaitokset edes liitettyä verkkoon kun niitä valmistuu niin mieletön määrä seuraavan 7 vuoden aikana 
Änkyrät toki änkyröivät, mutta momentum ja pääomien määrä on niin hirmuinen ettei tätä junaa pysty enää mitenkään pysäyttämään, vaikka nousseet korot ovatkin hieman hidastamassa upouusien tuulivoimahankkeiden aloittamista.
Vetyä tulee sitten jossain vaiheessa kun on tullakseen, mutta sitä ei ehditä rakentaa tarpeeksi nopeasti vastatakseen sähköverkon tarpeisiin tässä ja nyt. Tällä hetkellä ihan perinteisiä akkujärjestelmiä kaavoitetaan niin mielettömän suuria määriä, että ne tulevat olemaan 20-luvulla dominoiva sähkönvarastointijärjestelmä.
Viime vuosien sähköpiikkien jälkeen on muotia olla sähköpessimisti, mutta tällä hetkellä Suomen sähköomavaraisuus on paremmassa tilassa kuin koko aiempana elinaikanani ja meistä tulee 30-luvulla Eurooppalaisittain merkittävä sähkön viejä.
Tätä kultaista tulevaisuutta voi fiilistellä jo nyt vaikka kuuntelemalla tämän korkealentoisen Futucast-jakson:
17 tykkäystä
Vety ei pelasta. Vaikka vedyn varastointi saataisiinkin ratkaistua (mitä ei ole saatu), niin elektrolyyserilaitokset ja vedyn varastointiratkaisut tulevat olemaan hirmukalliita. Elektrolyysereistä tämä tiedetään jo toteutuneiden laitosten hinnoista. Varastointikustannukset on arvattavissa melkoisiksi. (Vety haurastuttaa teräkset ja menee paineisena metallisäiliön vaipasakin läpi ajan kanssa - hirveää ainetta)
Kaikenlisäksi Power to X eli sähkö → vety → sähkö vekslaus on hyötysuhteeltaan max 30%. Tuokin on fysikaalinen katto, siitä ei oikein ohi pääse.
Jos unohdetaan se, että kalliit elektrolyyserit ja varastoratkaisut pitäisi kuolettaa niinä vähinä vuoden käyttötunteina kun tuulimyllyt seisoo tyvenessä niin vetyratkaisun finanssit menee karkeasti näin:
-
Sähkö pitää saada ostettua mahdollisimman halvalla. Halvinta sähköä on tällä hetkellä tuulisähkö, joka myydään PPA soppareiden perusteella 3.5 - 4.0 snt/kWh hintaan. Tuo lienee ns. floor-taso tuulisähkölle, koska sehän on kait tällä palstalle oleville kaikille selittämättäkin selvää, että ns. ilmaista sähköä ei ole eikä voi olla (@Pohjolan_Eka :n manitsema aurinkosähkö saattaisi muuttaa tuota koska siellä mennään kesällä varmasti jopa tuon tason alle mutta toisaalta kesällä ei ole vetysähkölle mitään kysyntää, joten varastojen jemman koko ja hinta kasvaa jos yritetään kesällä pistää talteen talven vedyt)
-
koska prosessin hyötysuhde on vain 30%, pitää ostetusta sähköstä saada myydessä 3.5 / 0.3 = 11.7 snt/kWh. Tuo on siis ihan nakuhinta, tuolla vasta ollaan plussan yli niin ettei jokainen myyty sähkökilowatti sentään suoraan tursaketta omaan kirjanpitoon tuota. Paljonko sen pitää olla YLI, jotta jää vähän voittoakin pääoman lainanneille, ja saadaan kuoletettua elektrolyyseri ja varastointikustannukset - sen jätän viisaampien laskettavaksi. Jotakin se varmasti on, senttejä tohon päälle. Koska vetylaitoksen oma pelkkien tuotantokustannusten break-even hinta on noinkin kova, noin 12 snt/kWh, on selvää ettei vetylaitos pääse myymään kovin usein sähköä verkkoon vuoden sähkönmyyntitunteina. Käytännössä vain vähätuuliset jaksot ovat mahdollisia ja niitä taas ei kovin paljoa ole. Luultavasti tässä vaiheessa Iippo Investori sanoo nej tack - eikä investoi vetylaitokseen, koska eihän siitä saa omiaan pois millään järkevällä matematiikalla. Kaikki on liian epävarmaa ja käyttötunnit jäävät vähäisiksi. Kaikkia teknisiä haasteitakaan ei ole ratkaistu jne.
Tämä on se syy, miksi meillä ei niitä vetylaitoksia ole. Eikä ole tulossakaan. Puhetta on kyllä kovasti, mutta yksityisellä rahalla ei juuri isoja laitoksia ole näkynyt. Jotain pieniä pilotteja on nyherrelty. Osin valtion rahalla.
Oma veikkaukseni:
Ilman valtion subventiorahaa noita vetylaitoksia ei tule koskaan syntymään. Olen tässä samoilla linjoilla kuin St1:n Anttonen: johtokunnassa ei vaan saa noin paskaa investointi-ideaa ikinä läpi kuin mitä vetylaitos on.
Sitten jos ruvetaan puhumaan valtion rahan kaatamisesta vetylaitoksiin, niin voidaan kyseenalaistaa koko homma: Miksi helvetissä me johonkin epävarmaan vetyyn kaataisimme yhtään mitään kun ydinvoimala olisi parempi ratkaisu ja tekisi liki ympärivuoden sähköä? Kesät voisi kattaa auringolla ja silloin huoltaa ytimet.
Tätä ei ole oikein kansalle avattu tuulivoimasta hehkutettaessa.
Kansalle voisi myös kertoa, että tuulivoiman kanssa leikkiessä sähköjärjestelmästä tulee väistämättä sellainen, että välillä on jopa päiväkausien jaksoja, kun sähköt on poissa. Saattaisi monella naama venähtää kun tajuavat mihin viherkommunismi oikeasti johtaa: yhden keskeisen energia hyödykkeen säännöstelyyn kuten itänaapurissa aikoinaan oli makkarat ja sukkahousut kortilla.
PS. olen joskus rinnastanut asiaa nin, että miltä tuntuisi jos muuallakin yhteiskunnassamme siirtyisimme samanlaiseen konsumerismiin kuin mitä sähköjärjestelmässä on kovaa vauhtia suunnitteilla iskusanan “Vihreä Siirtymä” alla. Entäs jos bensaa ei väillä vaan saisi vaan siellä olisi lappu: tuu ens viikolla kokeileen, silloin on tai ei.
Tai jos menis kauppaan ja maitoa ja kahvia välillä saisi. Välilä olisi lappu kyseisten hyllyjen kohdalla että: KULUTUSJOUSTA! Tänään et saa kaffia. (Tai saat mutta se maksaa 50 euroa paketti)
Jostain syystä tuollainen sähköjärjestelmä ei herätä useimmissa mitään tuntemuksia vaan jengi on vaan että “jipii”. Ettekö ymmärrä mitä on tulossa vai oikeastiko olette täpinöissänne?
19 tykkäystä
Kumpi on nopeampi tapa varastointiin lopulta? Ison mittakaavan akkujärjestelmät ei myöskään ole halpoja. Itse uskon, että lyyserit voittaa tämän kilpailun, mutta väitellään kovasti😎
Itse veikkaan pumppuvoimaloita nykyisten vesivoimaloiden yhteyteen. Pomminvarma ja tehokas teknologia.
12 tykkäystä