Inderesin kahvihuone (Osa 7)

Vety ei pelasta. Vaikka vedyn varastointi saataisiinkin ratkaistua (mitä ei ole saatu), niin elektrolyyserilaitokset ja vedyn varastointiratkaisut tulevat olemaan hirmukalliita. Elektrolyysereistä tämä tiedetään jo toteutuneiden laitosten hinnoista. Varastointikustannukset on arvattavissa melkoisiksi. (Vety haurastuttaa teräkset ja menee paineisena metallisäiliön vaipasakin läpi ajan kanssa - hirveää ainetta)

Kaikenlisäksi Power to X eli sähkö → vety → sähkö vekslaus on hyötysuhteeltaan max 30%. Tuokin on fysikaalinen katto, siitä ei oikein ohi pääse.

Jos unohdetaan se, että kalliit elektrolyyserit ja varastoratkaisut pitäisi kuolettaa niinä vähinä vuoden käyttötunteina kun tuulimyllyt seisoo tyvenessä niin vetyratkaisun finanssit menee karkeasti näin:

  • Sähkö pitää saada ostettua mahdollisimman halvalla. Halvinta sähköä on tällä hetkellä tuulisähkö, joka myydään PPA soppareiden perusteella 3.5 - 4.0 snt/kWh hintaan. Tuo lienee ns. floor-taso tuulisähkölle, koska sehän on kait tällä palstalle oleville kaikille selittämättäkin selvää, että ns. ilmaista sähköä ei ole eikä voi olla (@Pohjolan_Eka :n manitsema aurinkosähkö saattaisi muuttaa tuota koska siellä mennään kesällä varmasti jopa tuon tason alle mutta toisaalta kesällä ei ole vetysähkölle mitään kysyntää, joten varastojen jemman koko ja hinta kasvaa jos yritetään kesällä pistää talteen talven vedyt)

  • koska prosessin hyötysuhde on vain 30%, pitää ostetusta sähköstä saada myydessä 3.5 / 0.3 = 11.7 snt/kWh. Tuo on siis ihan nakuhinta, tuolla vasta ollaan plussan yli niin ettei jokainen myyty sähkökilowatti sentään suoraan tursaketta omaan kirjanpitoon tuota. Paljonko sen pitää olla YLI, jotta jää vähän voittoakin pääoman lainanneille, ja saadaan kuoletettua elektrolyyseri ja varastointikustannukset - sen jätän viisaampien laskettavaksi. Jotakin se varmasti on, senttejä tohon päälle. Koska vetylaitoksen oma pelkkien tuotantokustannusten break-even hinta on noinkin kova, noin 12 snt/kWh, on selvää ettei vetylaitos pääse myymään kovin usein sähköä verkkoon vuoden sähkönmyyntitunteina. Käytännössä vain vähätuuliset jaksot ovat mahdollisia ja niitä taas ei kovin paljoa ole. Luultavasti tässä vaiheessa Iippo Investori sanoo nej tack - eikä investoi vetylaitokseen, koska eihän siitä saa omiaan pois millään järkevällä matematiikalla. Kaikki on liian epävarmaa ja käyttötunnit jäävät vähäisiksi. Kaikkia teknisiä haasteitakaan ei ole ratkaistu jne.

Tämä on se syy, miksi meillä ei niitä vetylaitoksia ole. Eikä ole tulossakaan. Puhetta on kyllä kovasti, mutta yksityisellä rahalla ei juuri isoja laitoksia ole näkynyt. Jotain pieniä pilotteja on nyherrelty. Osin valtion rahalla.

Oma veikkaukseni:
Ilman valtion subventiorahaa noita vetylaitoksia ei tule koskaan syntymään. Olen tässä samoilla linjoilla kuin St1:n Anttonen: johtokunnassa ei vaan saa noin paskaa investointi-ideaa ikinä läpi kuin mitä vetylaitos on.

Sitten jos ruvetaan puhumaan valtion rahan kaatamisesta vetylaitoksiin, niin voidaan kyseenalaistaa koko homma: Miksi helvetissä me johonkin epävarmaan vetyyn kaataisimme yhtään mitään kun ydinvoimala olisi parempi ratkaisu ja tekisi liki ympärivuoden sähköä? Kesät voisi kattaa auringolla ja silloin huoltaa ytimet.

Tätä ei ole oikein kansalle avattu tuulivoimasta hehkutettaessa.

Kansalle voisi myös kertoa, että tuulivoiman kanssa leikkiessä sähköjärjestelmästä tulee väistämättä sellainen, että välillä on jopa päiväkausien jaksoja, kun sähköt on poissa. Saattaisi monella naama venähtää kun tajuavat mihin viherkommunismi oikeasti johtaa: yhden keskeisen energia hyödykkeen säännöstelyyn kuten itänaapurissa aikoinaan oli makkarat ja sukkahousut kortilla.

PS. olen joskus rinnastanut asiaa nin, että miltä tuntuisi jos muuallakin yhteiskunnassamme siirtyisimme samanlaiseen konsumerismiin kuin mitä sähköjärjestelmässä on kovaa vauhtia suunnitteilla iskusanan “Vihreä Siirtymä” alla. Entäs jos bensaa ei väillä vaan saisi vaan siellä olisi lappu: tuu ens viikolla kokeileen, silloin on tai ei.

Tai jos menis kauppaan ja maitoa ja kahvia välillä saisi. Välilä olisi lappu kyseisten hyllyjen kohdalla että: KULUTUSJOUSTA! Tänään et saa kaffia. (Tai saat mutta se maksaa 50 euroa paketti)

Jostain syystä tuollainen sähköjärjestelmä ei herätä useimmissa mitään tuntemuksia vaan jengi on vaan että “jipii”. Ettekö ymmärrä mitä on tulossa vai oikeastiko olette täpinöissänne?

19 tykkäystä

Kumpi on nopeampi tapa varastointiin lopulta? Ison mittakaavan akkujärjestelmät ei myöskään ole halpoja. Itse uskon, että lyyserit voittaa tämän kilpailun, mutta väitellään kovasti😎

Itse veikkaan pumppuvoimaloita nykyisten vesivoimaloiden yhteyteen. Pomminvarma ja tehokas teknologia.

12 tykkäystä

Täällä on ihan oma palstakin aiheelle, oletko tietoinen? Siellä on monen vuoden taustatietoa aiheesta.

3 tykkäystä

En itseasiassa ollut, mutta varmaan siellä on monta vuotta jankattu niitä samoja valheita ja osittaistotuuksia kuin kaikkialla muuallakin.

Niitä jotka oikeasti sanoo mitä energiajärjestemässä on tapahtumassa on vähän.

Onhan noita pumppuvoimaloitakin suunnitteilla esim.Kemijokeen,tuntuisi loogiselta täyttää suomen vesivarannot täyteen aina silloin kun tuuli ja aurinkosähköä yltäkylläisesti tarjolla,varmaan olisi vielä kohtuu ekologista ja kustannustehokastakin,rakennusvaiheessa tietenkin maksaa mutta sen jälkeen.

2 tykkäystä

Niinpä, toi on aika huono ajattelumalli keskustelulle. Lue nyt ensin sieltä löytyvät asiat, ennenkuin kerrot näitä mutumielipiteitä.

6 tykkäystä

Kemijoen hankehan on suunnitteluasteella. En usko, että ympäristöhaitat antaa luvan sille, mutta katsotaan.

Pumppuvoimala isoilla ylä- ja alavesialtailla onkin ainoa sähkön säilöntäratkaisu, joka on kaupallisesti kannattava kunhan vain olosuhteet ovat oikeat. Meillä ei kovin montaa vesivoimalaitosta ole, joissa tuo voimalan alapuolinen allas olisi olemassa tai riittävän iso.

Norjan on maailman johtava maa tässä suhteessa. Kyseistä maata on onnistunut tuossakin kohtaa energiakortteja jaettassa: Jyrkkäpiirteinen rannikko. Jopa kilometrin korkeuseroja ylä- ja alavesisäiliön välillä syntyy helposti ja lyhyellä matkalla.

4 tykkäystä

Tuoko on sitä parempaa keskustelua, että julistat minun olevan “mutumielipiteitä” kertova? Et tiedä minusta mitään.

Tuskin siinä keskustelussa on minulle mitään uutta. Enkä minä täällä varsinaisesti energian vuoksi ole. Kunhan nyt tuli vähän aukaistua suuta kun satun asiasta normijannea vähän enemmän - itseasiassa aika paljonkin enemmän -tietämään.

8 tykkäystä

Tarkoitin, että täällä on ihan oikea foorumi, jossa päteä. Nyt ollaan hyvän päivän kahvipalstalla, joten mielellään siellä faktoja.

21 tykkäystä

Ei jaksa. Juha Sarsama on tuulimylly-yhtiön toimari. Oma lehmä siis tukevasti ojassa.

Petteri Laaksonen taas on Lappeenrannan uusiutuvat energiat osaston vedättäjiä, jotka on puhuneet pehmeitä vuosikaudet. Noillakin kavereilla on oma lehmä ojassa, koska oman osaston tutkimusrahoitus on siitä kiinni että uusiutuvat kiima ja hypetys pysyy päällä.

Saahan niitä vetylaitoksia vuosi toisensa jälkeen maalailla ja lupailla kun ei vaivaudu edes esittämään kannattavuuslaskelmien alkeita (minä tein) tai kertomaan millä puuttuvalla teknologialla esim. varastointi hoidetaan.

Minusta nyt kuunnellaan vähän liian yksipuolisesti asiantuntijoita*. (* joita minä en edes pidä kovin kaksisina asiantuntijoina - toki vain minun mielipiteeni)

10 tykkäystä

Tarkoittaako tuo sitä, että täällä kaffipalstalla ei pidä faktoja kertoa? Satutuntejako varten tämä on?

6 tykkäystä

Lähinnä näin, ei pidä turhasta hermostua. Varmasti sun osaamista arvostetaan oikeassa ketjussa.

14 tykkäystä

Liityin mukaan jo 3-4 tuntia sitten, mutta et oo vielä hyväksynyt mua. :frowning:

Mä lähdin mukaan keskitetyllä salkulla, kun kilpailuaika on kovin lyhyt. :slight_smile:

Kiitos, kun perustit ton liigan! :pray:

2 tykkäystä

Mitääh! Löysin bugin tuosta kökkölehden softasta. Ihmettelinkin kun siellä ei ole mitään liittymispyyntöjä ja sitten päätin avata toisen menun ja siellä on ihan eri luku. :open_mouth:

image

image

Kaikki mukaan vaan. Eiköhän tästä saada hauska leikkimielinen kisa, mistä voi sitten huudella seuraavat pari kuukautta kahvihuoneella kun sattuma heittää juuri ne omat osakkeet taivaisiin :smiley:

11 tykkäystä

Ai toi onkin jo käynnissä? Luulin että se alkaa vasta tuolloin 13.9. Tässähän täytyykin uhrata huomenna vähän aikaa tohon…:sunglasses:

2 tykkäystä

Luetaan ne ohjeet :smiley:

Varsinainen peliaika alkaa 13.9., jolloin harjoitteluvaiheen salkkujen tuotto/tappio nollataan ja pelaajat aloittavat puhtaalta pöydältä. Unelmasalkku-peli päättyy 8.11., jolloin voittajaksi kruunataan pelaaja, jonka salkulla on korkein tuottoprosentti.

6 tykkäystä

Nonni :see_no_evil: Avasin vaan linkin enkä kattonu pidemmälle kun masennuin jo nähdessäni mikä etumatka jollain Pohjolan Ekalla on…:grin:

5 tykkäystä

En ole myöskään erityisen rakastunut tuohon vetyideaan juuri noiden varastointiongelmien vuoksi. Keski-Euroopassahan maakaasua on varastoitu suolaluolastoihin ja muistaakseni Briteissä näitä oli käytetty myös vedyn varastointiin.

Se kuulostaa jossain määrin edes järkevältä, sillä noihin teollisempiin ratkaisuihin en jaksa ihastua.

Siihen ajatukseen puolestaan en ole oikein rakastunut, että meillä tuotettaisiin se sähkö, muutettaisiin vedyksi ja kuljetettaisiin muualle Eurooppaan varastoitavaksi. Ei tuo energian tuottaminen nyt mitään erityisen hyvä katteista bisnestä ole ja sen tarkoituskin on pysyä edullisena. Melkein tuo sähkön tuotanto pitäisi muuttaa sellaiseksi, että koko ajan pärjättäisiin perustuotannolla ja ylituotanto muutettaisiin johonkin korkeamman asteen jalostustuotteeksi kuin vety. Jaan ajatuksesi, ettei tuo vety ole välttämättä maantieteellisen sijaintinsa vuoksi se fiksuin ratkaisu.

3 tykkäystä