Kyllä ymmärsin. Mutta se takana oleva linja-auto on sen linja-autokuskin ongelma. Takana oleva tesla on sen teslauskovaisen ongelma jne.
Vaikka todellinen ongelma ehkä sekin, että monessa paikkaa on liian alhainen nopeusrajoitus. Se taas ratkeaa nopeusrajoitusta nostamalla, ei nostamalla ajonopeutta.
Kuinka paljon tuolla vaikuttaa ajallisesti, ajaako 30kmh, 40kmh vai 50kmh?
ps. lisätään nyt vielä se, että en ole tässä sinua vastaan tai puoleen.
Ihmetyttää monestikin ihmisten kärsimättömyys tuolla kaupunkiliikenteessä. Hyvin todettu ja jossain tutkittukin asia on mm., että se ruuhkassa kaistanvaihtaja, joka luulee pääsevänsä perille nopeammin kun vaihtaa nopeammin liikkuvaan jonoon, pääsee yleensä perille hitaammin tai korkeintaan yhtä nopeasti. Samoin jos on vihreälle aallolle ajastetulla tiellä ajaa tikkarinopeutta kovempaa, joutuu aina hidastamaan tai jopa pysähtymään valoihin uudelleen kiihdyttääkseen. Tätä näen joka aamu, kun matkaan töihin
Säikähdin kun näin tälläisen äsken etusivulla, sillä minun salkkuni yhtiöillä on yleensä yksinoikeus negareihin, mutta nyt olikin ihmeellisesti jokin, jota ei minun salkustani löydy . Surunvalittelut (Onnittelut) omistajille, en tiedä kuinka odotettu negari kyseisen osakkeen kohdalla oli
Niin, tai siis nopeusrajoitusta on laskettu tarpeettomasti. Tämä on ollut trendi monessa suomalaiskaupungissa jo pitkään.
Tottakai pihakadut, joilla ei aina ole edes jalkakäytäviä pitää olla turvallisia ja 30km/h rajoituksen ymmärtää hyvin. Tosin harva kahjo sitä aikaisemminkaan tällaisilla kaduilla nopeusrajoituksen osoittamaa lukemaa ajoi – pärjättiin kyllä ihan maalaisjärjellä pitkään. Ehkä tämä nuorempi sukupolvi ei ilman selkeää ohjeistusta osaa toimia.
Eipä tuolla ajallisesti isoa merkitystä ole kaupunkialueilla oli rajoitus mikä hyvänsä. Riippuu tietenkin miten asian laskee, sillä autossa istuminen tuottaa harvoin yhtään mitään.
Retail-puolelta Mustin voinee heittää listan jatkoksi nykynäytöillä, vaikka pörssitaival olisikin melko lyhyt.
Teollisuudesta Valmet ansaitsee ainakin maininnan. Valmetin liikevaihto supistui edellisen kerran 2016, tuolloinkin 0,1 prosenttia edellisvuodesta, ja EPS on yli viisinkertaistunut vuodesta 2014. Tasaista tikkausta kohti koillista monilla eri mittareilla.
Linkkaan tämän viestini F-Secure liittyen vajaan vuoden takaa. Mielestäni edelleen ajankohtainen ja tarina on edennyt hieman omaan silmään mielenkiintoisen yrityskaupan myötä avaten Jenkkimarkkinan Ei tämä tosin foorumiaktiivisuuden perusteella oikein näytä kiinnostavan ihmisiä.
Pidän ensi viikolla jonkun ihme ESG-esityksen ja voisin kysyä täältä vähän miten kanssasijoittajat miettivät ESG:tä/vastuullisuutta esityksen pohjaksi.
Esityksen idea on siis tuoda valoa siihen, miten (jos ollenkaan) yksityissijoittajat miettivät vastuullisuutta.
Kiitos vastauksista! =)
Valitse siis yksi tai monta kohtaa joista olet samaa mieltä.
ESG vaikuttaa jollain tavalla sijoituspäätöksiini
Olen lukenut kannesta kanteen jonkun pörssiyhtiön ESG-raportin
Vastuullisuus on tärkein sijoituskriteerini
Tiedän, mikä on taksonomia
Minua kiinnostaa vastuullisuus sijoittamisessa
Käytän merkittävästi sijoittamiseen tarkoitettua aikaa vastuullisuuskysymysten selvittämiseen
Minua kiinnostaa vastuullisuus, mutta en jaksa tehdä asian eteen mitään
ESGn ongelma on miten se on toteutettu. Samaan soppaan on työnnetty monta eri asiaa joista osa on ihan “common sense”-tason juttuja, osa menee vähän yli viherpiiperöinnin puolelle ja osa on sitten vasemmisto-identiteettipoliittista hörhöilyä jonka mukaan joka firman hallinnossa ja työntekijöissä pitää olla sopiva sekametelisoppa värejä, uskontoja ja sukupuolisuuntauksia, jolla ei oikeasti pitäisi olla mitään väliä vaan yrityksen pitäisi palkata ihmisiä heidän osaamisensa perusteella.
Ja kaiken huippuna nämä pisteytyssysteemit ja ESG-leimat perustuvat hyvinkin epäselviin kriteereihin jossa sotketaan täysin toisiinsa liittymättömiä asioita yhden leiman alle. Sademetsän voi lanata jos on tarpeeksi diversiteettiä henkilöstössä…
Niin kauan kuin ESGn alla ajetaan poliittisia agendoja ja yhteenlinkitetään toisiinsa liittymättömiä juttuja, katson yrityksien ESG-sekoilun olevan lähinnä sijoitushalukkuutta laskeva tekijä (yritys tuhlaa aikaa ja resursseja irrelevantteihin asioihin)
Voi kun joku voisi tehdä sellaisen puhtaan ympäristömerkin johon ei ole sotkettu vasemmiston poliittisia agendoja ja jossa, hieman kärjistäen, planeetan paskomisesta saatuja miinuspisteitä ei voikaan kuolettaa sateenkaarilippua heiluttamalla…
Järjestelmän näkökulmasta nopeusrajoitukset ovat vähän samanlaisia kuin alkoholin lainsäädäntö. Rajoituksilla ei ole juurikaan merkitystä, eikä varsinkaan hyötyä, tavalliselle järkevällä ihmiselle. Tiukat rajoitukset vaikeuttavat elämää ja aiheuttavat turhaa harmia. Tästä huolimatta jos nopeusrajoituksia nostetaan tai alkoholin sääntelyä lievennetään kuolee lisää ihmisiä. Tämän takia järjestelmällä on motiivi kiristää noita rajoituksia niin paljon kuin mahdollista. Vaikka se usein johtaakin absurdeihin sääntöihin.
Laskevien nopeusrajoitusten takana aikana jolloin uudet autotkin jo osaavat jarruttaa itsenäisesti ennen törmäystä saattaa olla myös päästöjen rajoittaminen, jotta saavutetaan pienen mutta suurten etäisyyksien suomen osalta ensimmäisenä EU lle luvatut rajat.
Tiedän, että ainakin parissa tapauksessa yksittäisen ihmisen soitto Poliisille on johtanut nopeusrajoituksen laskemiseen ihan kohtalaisen kokoisellakin tiellä, vaikka ko. tien ylityksessä kävelijöillä on silta/tunneli ja käytössä on jalka/pyörätie. En pidä sitä kovinkaan viisaana touhuna.
Itselläni on myös omalle asunnolle n.400metrin pätkä 30 km/h rajoitus ja tarkkana pitää olla, jotta sen saa pidettyä, 40km/h on heti helpompi.
Tuolla tien pätkällä sille on kyllä täydet perusteet, mutta sitä ei silti tosiaankaan noudateta.
Poliisit tekisi mieli pyytää, vaikka pidänkin tätä sakkkojen tuloperusteista systeemiä melkoisen epätasa-arvoisena.
Niin, jos sillä ei ole ajallista merkitystä, miksi kyse on merkityksellisestä asiasta?
Itse ajoin nuorempana liki säännönmukaisesti ylinopeutta ja muutenkin vilkasta kaistanvaihtoa jne. Jossain vaiheessa aloin miettiä analyyttisesti:
A) saavutettavaa hyötyä
B) lisääntyneitä riskejä
Ja totesin ettei tuossa ylinopeuden ajamisessa ole mitään järkeä (sijoittamistermein riski-tuotto suhde on melko surkea). Kyse oli kohdallani puhtaasti egosta ja siitä kun pääsi yli elämä tuli itse asiassa paljon paremmaksi (kiireen tunne, stressi jne. vähenivät).
Sitten toki on erikseen nuo kilometrejä kestävät nopeusrajoitukset ilman että yhtään työntekijää näkyvillä ja muu liikenne ei välitä rajoituksista (rekka takana). Olisi suotavaa että noihin liittyvää logiikkaa mietittäisiin paremmin.
BTW. osittain sama ilmiö esiintyy myös jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä. Välillä suorastaan kauhistuttaa välinpitämättömyys säännöistä osan kevyenliikenteenkin kulkijoiden osalta.
Edit: @Badwithmoney ja @Lars74; Jep vakionopeussäädin ja erityisesti adaptiivinen sellainen auttaa tuossa muun liikenteen touhuista välittämisessä.
Tässä vähän paistaa sellainen asetelma, että ESG-hommat olisivat aikalailla 1:1 vastuullisuuden kanssa. Itse vastasin “Minua kiinnostaa vastuullisuus sijoittamisessa” “Tiedän, mikä on taksonomia”, sekä “ESG on mielestäni yhdentekevää ajanhukkaa”. Yhtenäistä ESG-standardia ei ole ja siltä osin kuin niitä löytyy, ne kilpailevat yritysten, ei kuluttajien suosiosta. Jokainen voi arvailla millä meriiteillä siinä kilpailussa pärjää.
Kuinkakohan paljon ylinopeuteen jne vaikuttaa vakinopeudensäätimet tai tarkemmin niiden puute? Viimeiset 10 vuotta jokaisesta omasta autosta sellainen on löytynyt ja mikä on ihanampaa kuin moottoritiellä laittaa vakkari päälle ja huristella tasaista tahtia kuunnellen äänikirjoja. Mutta, eteen sattuukin autoilija, jonka kaasujalan tahtiin auto seilaa kaikkea 115 - 125 km/h välillä. Noh, mikä ratkaisuksi → ohitus, jonka jälkeen nautinnollinen matkanteko voi taas jatkua. Pidän vakkarilla ajamisesta myös kehäteillä ja maanteillä. Mahdollisuuksien mukaan myös kaupunkialueilla - käytännössä aina kun vain mahdollista. Yhdellä napin painalluksella pois ja päälle, jolloin auto kiihdyttää itsenäisesti takaisin asetettuun nopeuteen. Tätä voisi ajatella myös niin päin, että hirveästi kognitiivista kapasiteettia tuhlautuu siihen, kun yrittää pitää nopeuden manuaalisesti jossain tietyssä tasossa.
Adaptiivinen vakkari toimii. Vielä parempi: asetan usein oman vakkarin johonkin 105-110km/h nopeuteen 120km/h motarilla. Antaa muiden stressata ohitteluista. Äänikirjojen kanssa ei pieni matka-ajan pidennyskään haittaa.
On tuo NN puolella ainakin viime vuodesta jo ollut. Jos rahasto on voitolla, siitä menee verot maksuun vaihdossa, eli ei ole ilmainen lounas verotuksen kannalta valitettavasti.
. Surunvalittelut 
Ei tämä tosin foorumiaktiivisuuden perusteella oikein näytä kiinnostavan ihmisiä.
Steffan oli siis aiemmin Efectellä operatiivinen johtaja
