Kommenttikentät on aina parasta.
1 tykkäys
Onkohan mikään sensaatiolehti tehnyt tänään otsikkoa tyyliin ”Nalle jätti Sammon, osake -6% syöksyssä” ja tietenkin mainitsematta osingon irtoamista.
5 tykkäystä
Jahas, perjantai … eipä ole juuri mitään huvittanut sijoittamisen saralla tehdä ellei Wahlroosin haastattelun katsomista lasketa. No vähän Lapwallia mietitty ja laskeskeltu ja muutamaa laskelmaa jo omistuksessa olevista päivitelty. Jotenkin kesävaihde jo päällä.
Se mihin on jaksettu käyttää aikaa on tietenkin internetistä löytyvät hauskat kuvat 
Hauskaa viikonloppua kaikille 
14 tykkäystä
Japanissa on myös kätevä hyödyntää maksametabolia-arbitraasia, koska jotkut bisnesideat eivät ota huomioon gaijineiden kykyä sietää alkoholia. Olimme kerran karaokemestassa, joka maksoi henkilöltä 20e/h (jonka tinkasimme 17e/h). Diiliin kuului loputtomat ilmaiset juomat melko kattavasta listasta oluita, drinkkejä ja highballseja. Jälkeenpäin voidaan katsoa että lankesimme arvoansaan.
23 tykkäystä
Käärijä saanee ihan kohtalaiset korvaukset jo Spotifyn kautta. Jutussa ei ole maksumuuria.
Mikäli on uskominen Ditto Music -sivuston julkaiseman laskurin lukuja, 40 miljoonaa striimausta toisi rojalteja 174 800 dollaria eli noin 162 083 euroa.
17 tykkäystä
Kiitos!
Tässä Osakassa nyt. Tästä on helppo tehdä lyhyempiä reissuja Kiotoon, Himejiin taikka Naraan. Toki tuolla Shinkansen suurnopeusjunalla on aika nopeasti missä vaan. Maksiminopeus 320kmh matkustusajossa.
Aikaisemmin olen käynyt Tokiossa jossa 2vk vierähti käytännössä yhden kaupunginosan (Shinjuku) tutkimiseen 
. Molemmista kaupungeista tykkään todella paljon. Siinä on vain vähän erilaista suurkaupungin tuntua, kun paljaalla silmällä ei kaupungin loppua näy tornista tähystäessä. Vaikka minulla on 20/20 (ulko)näkö 
Jos arvostaa hyvää ruokaa niin Japani on erittäin hyvä kohde. Heti Singaporen jälkeen top 2 omalla listalla.
Japaniin kannattaa varata aikaa koska tehtävää ja näkemistä on paljon.
20 tykkäystä
Joo nuo striimauspalkkiot on kohtalaisen pieniä ja jakaantuu vielä tekijätiimin kesken siihen nähden, että esimerkiksi Tehosekotin saattoi tienata yhdeltä keikaltaan 100k€.
Nuo striimausrahat eivät vielä tainneet jonkun jutun mukaan näkyä Käärijän tilillä, eikä Euroviisuista itsestään vielä tullut mitään. Pirun hyvää näkyvyyttä artistille, joka ei ollut vielä kenellekään tuttu. Totesi, että nyt pitäisi manageri palkata ja lähteä kiertämään.
Mutta eipä tuo mikään raha tule helposti. Kyllä Teharitkin aika pirusti teki hommia mitättömällä korvauksella ihan vain tehdäkseen comebackin vuosien jälkeen.
Oi aikoja, voi tapoja!
Nyt vain hyödyntämään kaikki julkisuus ja uudet ihmissuhteet. Aika hyvältä tuo meno on näyttänyt.
7 tykkäystä
Näkee tosin striimien mahdottomuuden artisteille. Jos ennen vanhaan levy myi 40 miljoonaa kpl, oli se jo miljonäärikerho ja maailmankiertue. Siihen nähden 162k miinus verot on vähän eri dekaadilla 
5 tykkäystä
Eihän stremausta voi verrata levyn ostamiseen. Sitä pitää verrata radiosoittoon ja siitä saataviin korvauksiin.
Vai muistako kuinka vielä parikymmentä vuotta sitten levyt myivät useita miljardeja kappaleita?
9 tykkäystä
Se levyyn myyminenkin vaati aika paljon työtä. Nykyään kappale voi lähteä viraaliksi kohtuullisen helposti ja Spotifykin on vain yksi kanava, joka tulee maksamaan Käärijälle.
Kynnys kuunnella kappale Spotifyssa on huomattavasti matalampi kuin ostaa levy. Ennen muinoin harrastettiin myös piratismia ja kappaleiden nauhoittamista. Artisti ei saanut mitään.
Nykyään näkyvyyttä saa ilmaiseksikin. Sitä ei aina tarvitse ostaa.
Nykyään taidetaan myös keikoista maksaa vähän paremmin kuin aikaisemmin. Ainakin lippujen hinnat on nousseet. Toki ei kaikki voi tehdä Tehosekottimia.
Spotifyn nerokkuus oli siirtää fyysisen jakelun valta soittolistojen hallintaan. Samalla meni hirveästi kustannuksia pois matkalta äänityskopista Anttilan alelaariin.
Siitä paljonko musiikin kuuntelun kustannusten tehostuksesta valui musiikin tekijöiden laariin voi olla montaa mieltä. 
Jos lapselle opettaa brändiviestintää, voi tulla kohta menestyneempi muusikko kuin kitaransoitolla.
1 tykkäys
Ihan mielenkiintoista kuulla foorumilla kaikenlaisia mielipiteitä. Mielelläni kuulisin sinunkin ajatuksia lisää ja jos saa pyytää niin jos voisit jossain avata omaa sijoitus strategiaasi ja erityisesti sitä, että kuinka ajattelet hyötyä mahdollisesti laskumarkkinasta?
Vaikea sitä on verrata radiosoittoonkin. Radiosoitolla voi olla ääretön määrä kuulijoita. Kuulijaa kohden korvaus on pienempi mitä Spotifylla.
Spotifyta moititaan korvausten pienuudesta, mutta pitäisikin ymmärtää että Spotifyllä se sama potti jakautuu paljon useammalle artistille, koska kuuntelukerratkin jakauvat toisella tapaa. Radion soittolistalle jos pääsee ja soi ympäri vuoden 5x vuorokaudessa, tulee aika monta kuuntelukertaa.
Mä jotenkin väittäisin, että tasoitti kuluttajan ja asiakkaan suhdetta helpottaen mahdollisuutta luoda kuuntelijalle arvoa. Tehdä tarpeettomaksi piratismi.
Jos ajatellaan oman ajan kehityskaari, miten musiikin maksamisesta vältyttiin
- kirjastosta kasetin lainaaminen ja nauhottaminen
- radiosta tai televisiosta nauhoittaminen
- piraatti CD:n ostaminen Mustamäentorilta
- itse kappaleiden kopioiminen CD-levyiltä
- pitkä kehityskaari kappaleiden lataamisesta torrentteina omaan käyttöön
- tv-lupamaksun välttely (yleisradiokanavan rahoitus)
- vaihdat kanavaa radiossa, kun tulee mainoksia
Nykyaika
- maksat kuukausimaksua, etkä missään kohtaa omista kappaletta omaan käyttöösi
- joka kerta kun kuuntelet kappaletta, se tuottaa artistillesi jotain
Tämä on oikeasti se jännä, miten kuluttajat on siihen sopeutuneet, koska se on hinnoiteltu kohtuulliseksi ja helpotettu sen saatavuutta —> luotu asiakasarvoa
Joka kerta kun haluat kuunnella tietyn kappaleen, jollain tapaa maksat siitä. Se ei ole enää koskaan sun ”ikuisessa” käytössä. Et voi myydä sitä eteenpäin, eikä sen arvo voi nousta ajan kanssa.
Tää ei ikinä olisi ollut mahdollista ilman
- Digitaalista vallankumousta
- Laitteet
- Nopeammat nettiyhteydet
- Lainsäädäntöä koskien piratismia
- Maiden välinen sopiminen asioista
- Laajakaistaliittymiä koskevat velvoitteet
- Valvonta ja sanktiot
9 tykkäystä
Piratismi on aina ollut asiakaspalveluongelma. Jos piraatit tarjosivat parempaa palvelua ja vielä ylivertaisella hinta-laatusuhteella, se söi kysyntää laillisilta tarjoajilta. Spotify on musiikkipuolella se parempaa palvelua tarjoava ja hinta-laatusuhde on OK.
Vastaavasti aikana ennen Steamia PC oli jo julistettu kuolleeksi alustaksi jolle ei kannattanut julkaista pelejä kun kaikki piratisoitiin. Sitten ilmestyi tapa julkaista, jaella ja myydä pelejä jolla pystyi tarjoamaan tavaraa ennen kuin se oli joka piraatilla ja hinta-laatusuhde oli OK, varsinkin kun laskee mukaan alekampanjat ja säätämistä joutui sietämään paljon vähemmän varsinkin kun pelien paikkailutahti samalla kiihtyi joka on piraattiversioiden kanssa ylimääräistä säätöä. Ja yhtäkkiä PC muuttui “kuolleesta alustasta” hirveäksi rahasammoksi pelintekijöille…
Jokainen taho joka itkee alallaan piratismista voi katsoa vain peiliin ja alkaa miettimään miten tarjota sisältö nopeammin, joustavammin ja paremmalla hinta-laatusuhteella asiakkaille.
33 tykkäystä
Nimenomaan levymyynnin ja jakelun kautta musiikin tuottojen allokoinnissa levy-yhtiöillä ja jakelijoilla oli isosti valtaa. Nyt suositun soittolistan hallinnoija on kuninkaantekijä.
Toisena uutena ilmiönä musiikissa lyödään pääomaa töihin. Se toki ei rajoitu Spotifyyn tai striimaukseen.
Teosoikeuksien osto ja vanhojen biisinpalasten interpolointi tekijänoikeudet taseessa jauhaen on ilmiö joka kuuluu vaikka jos avaa vaikka NRJ:n.
Vanhat melodiat ja elementit vuosien takaa kiertävät uusissa biiseissä, joiden esittäjälle ei tarvitse maksaa kuten tutun menestysosan aikoinaan kehittäneelle.
Musiikin monetisaatio on vallankumouksessa.
Edit. Kuten @Jarnis viesti nosti esiin. Piratismi oli suuri ongelma nimenomaan fyysiselle jakelulle
1 tykkäys
…jossa usein ongelma oli se että kun biisi oli tuore niin jos levyä ei vielä edes saa kaupasta koska kiekkojen valmistus ja jakelu toivat viivettä ja julkaisut eivät suinkaan olleet maailmanlaajuisesti samaan aikaan, osin muinaisten organisaatiorakenteiden vuoksi, eikä toimivaa digitaalista kauppaa ollut. Vaihtoehdot olivat yrittää napata biisi radiosta, tai sitten seilata piraattilahteen. iTunes omalla tavallaan oli se ensimmäinen askel ja lienee edelleen merkittävä kanava. Spotify sitten siirsi musiikinkuuntelun nykyaikaan jossa maksetaan kuukausimaksua massiivisesta kirjastosta eikä tarvitse arpoa jokaisen tuotoksen kohdalla että viitsisikös tästä nyt maksaa vai ei.
4 tykkäystä
Niin meinaat, että ennen immateriaalioikeuksien omistajat määräsi, nyt määrää ne, jotka omistavat asiakkaat.
Sitähän on tosiaan vähän spekuloitu jo, että kun tuo striimauspalveluiden määrä on kasvanut niin paljon, ettei ole vain yhtä paikkaa, mihin raha kasaantuu. On teknologian elinkaarelle tyypillistä ja todennäköistä, että kohta nousee jostain uusi tapa kuunnella musiikkia tai elokuvia.
Tyytymättömiltä tosiaan immateriaalioikeuksien haltiat tuntuvat. Kaikista mieluiten Spotifykin syöttäisi kuuntelijalle omaa tekoälytuotantoaan ja podcasteja, joista ei royalteja tarvitse maksaa.
4 tykkäystä
Hämäriä muistoja 90-luvulta ja vuosituhannen vaihteesta että rahakin oli joskus laskettavaa valuuttaa odotusajan lisäksi. Mutta Apple ja piratismi taisivat siinä enemmän jakaa kuin tapella kakusta.
2 tykkäystä
Ennen iTunesia vaihtoehdot olivat “myöhässä saapuvat muovikiekot jotka pitää vielä erikseen ripata että voi kuunnella koneella tai mp3-soittimella” ja “piraattilahti”. Jos ei halunnut pulata kiekkojen kanssa ja MP3-soitin oli jo, vaihtoehdot olivat vähissä. Musiikkifirmoille sananmukaisesti raha ei kelvannut ellei suostunut kiekkoihin.
iTunes + iPod oli musiikin kuluttajille sen verran kova setti että siitä maksoi preemiota kun kaikki vain toimi ilman säätöä ja veivausta.
5 tykkäystä