Eilen illalla kun kömmin sänkyyn täysin valmiina sukeltamaan ihaniin uniin pois tästä maailman pahuudesta, rupesin vain hetkeksi aikaa taistelemaan unta vastaan ja kelamaan kaikenlaista syntyjä syviä, aivan liian suuria asioita. Esim se, että on sekin yleensäkin ihme, miten (siis miten, minkä tekijöiden johdosta) koko elämä tänne maapallolle onkaan muodostunut. Pelkästään se, että kotiplaneettamme on täsmälleen sopivalla etäisyydellä Auringosta (elämänvyöhyke vai mikä lie), jotta täällä voi edes jonkinasteista älyllistä elämää muodostua, on sekin sinällään aika uniikki kuvio kyllä, vaikkei tosin varmastikaan ainoa koko universumissa.
Mutta sitten meillä on Kuu. Kuu! Sehän saa aikaan vuoroveden. Vain, tai ilmeisesti, vuoroveden ansiosta aluksi vain merenpohjassa esiintynyt elämä on päässyt, tai pakotettu pääsemään, kuivalle maalle, jossa sitten evoluutio on jatkanut kehitystään. Jos ei olisi Kuuta, emme olisi tässä, olisimme kaikki tukevasti merenpohjassa elelemässä. Tai sitten möyrisimme vielä matosina maan päällä, saahan Aurinkokin pienehkön vuoroveden aikaiseksi. Mutta, Kuu! Onko sekään oikeasti vain huvikseen ilmestynyt tuonne taivaalle, kaikesta maapallon romusta? Epäilen.
Ja sitten Jupiter tuolla taivalla kirkkaana, miksi sekin on siellä? Jostain luin joskus, että Jupiter on jotenkin osasyy siihen, miksi esim hyvin vesipitoisia komeettoja on iskeytynyt aikojen alussa Maahan, josta olemme osin saaneet juomavetemme ja merialtaat täyteen vettä. Kun sen Jupiterin vetovoima on niin voimakas, se keräilee kaikenlaisia komeettoja tuolta kiertoradoiltaan ja sinkoilee niitä toisiin suuntiin, ja tänne meillekin ohjaillut niitä sitten. Tosiaalta, ehkä vähän paradoksisen teorian mukaan, Jupiter on tehokas blokkaamaan potentiaalisesti meille vaarallisia asteroideja kauas avaruuteen ja ottamaan vastaan niitä. Luin Wikipediasta nyt aamusella, että arvioiden mukaan ilman Jupiteria Maahan iskeytyisi kilometrin läpimittainen asteroidi keskimäärin 50 vuoden välein. Samaa mietin Jupiterista kuin Kuusta, silläkin jokin rooli. Se on sattuman kautta tai jonkin asian määräyksestä vain syntynyt tuonne kauemmaksi aurinkokuntaan ja se vaikuttaa meidän elämään enemmän kuin arvaammekaan. Kun näette Jupiterin taivaalla, olkaa joskus kiitollisia sille.
Ja se, että meidän tellus on juuri oikean kokoinen ja ilmakehä sisältää oikean määrän kaikkea kaasuja. Jos esim Maa olisi vähän isompi, silloinhan se imisi kaikenlaisia meteroriitteja enemmän itseensä jne. Samoten jos ilmakehä olisi jotenkin erilainen, vaikka paljon tiheämpi jolloin ääni ei kulje niin hyvin, meidän korvamme pitäisi olla sitä mukaan paljon isommat, kuin Dumbolla. Ja niin edelleen.
Kaikin puolin, vaikeaa kuvitella että tämä kaikki on vain sattumaa. Miksi näin on päässyt käymään, kaikki nämä meihin vaikuttavat asiat ovat vain olemassa. Monien lukuisten tapausten kautta lopulta ihminen tullut maan päälle eikä ole vieläkään tuhonnut itseään Kuuban kriisin tms seurauksena. Aikajana vain kulkee eteenpäin ja atomit törmäilevät sattumalta toisiinsa yli aikojen, ja sitten vain syntyy tällaista. Asioille ei voi laskea todennäköisyyttä. Ajat sunnuntaina klo 09:15 suojatien yli ja juuri samalla hetkellä joku ihminen Tokiossa painaa hissinappia. Tätäkään tilannetta ei olisi tapahtunut ilman Jupiteria tai sitä, että joku vain keksi sen auton millä ajoit ja senkin ihmisen piti syntyä ennen sitä jne. Pelkkää kaaosmaista aikajanaa, mutta onko joillakin asioilla silti jokin syvällinen tarkoitus?
Ja jossain tässä kohtaa alkoi ajatus mennä yli äyriäiden ja hötöksi, ja luovutin sitten unelle.