Olen tästä kyllä samaa mieltä, mutta silti pakko kommentoida nettosaaja/nettomaksaja erottelua, joka mielestäni yksinkertaistaa liikaa. Se jättää huomiotta nimittäin suuren hyödyn/säästön, jonka nettomaksajat saavat.
Maksamalla riittävästi nimittäin ehkäistään määrällisen enemmistön intoa toteuttaa kommunistinen vallankumous ja pyyhkäistä koko yksityisomaisuus kerralla uusiin taskuihin. Tai pienemmässä mittakaavassa ehkäisee intoa rikolliseen toimintaan kuten vaikka kidnappauksiin tai kotien ryöstelyyn.
Huomattavan kalliiksi tulisi tällaisiin riskeihin varautuminenkin ja niiden pienentäminen on ihan hyvä etu.
Juuri näin. Minä olen siis kyllä vankkumaton hyvinvointivaltion kannattaja enkä haaveile mistään veroparatiiseista. Minusta on loistavaa että meillä on järjestelmä, jossa yhteistuumin kustannetaan tällaisia luettelemiasi palveluita. Ja on musta oikein, että varakkaat maksaa suhteessakin enemmän.
Kuitenkin, onhan tää meidän himmeli ihan liian raskas nykyisin väestönrakenteeseen suhteutettuna. Aivan liian moni on nettosaajana, se on helvetin surullista. Krooninen alijäämä on valtiolla niin suuri, että me ei sitä kurota umpeen verottamalla ne vähäiset nettomaksajat kuiviin.
Tää oli mun osalta tämän viikonlopun politiikkapläjäys, syvemmälle tähän suohon en enää lähde
Mielenmaisemani jostain 2005 lähtien. Vuosituhannen vaihde oli ehkä viimeistä aikaa kun ymmärsin mistään mitään, tosin sekin saattoi olla dunninger-kruger.
Höpö höpö. Jos mitataan voiton tai tappion tekemistä, mitataan yhtä ja samaa asiaa, ei useita eri asioita. Kysymystä ja vastausvaihtoehtoja tuntematta, kun kukaan ei ole niitä kertonut, lienee oikeus päätellä, että lainatusta kohdasta (alla) voidaan päätellä (vastaus alla).
“7 %:ia tehnyt yli 20% tuottoa 46 %:ia tehnyt tuottoa 23 %:ia tehnyt alle 5% tappiota 35%:ia tehnyt alle 10% tappiota 7 %:ia tehnyt yli 30% tappiota”
Tuottoa on siis tehnyt yhteensä 46 %-yksikköä, joista yli 7 %-yksikköä on yli 20 % tuottoa tehneitä. Logiikka on, että jos olet tehnyt tuottoa, kuulut yli 20 % tuottoa tehneenäkin porukkaan 46 %-yksikköä, jotka ovat tehneet voittoa. Silloin voittoa tehneiden prosenttiosuus ei ole 46 % + 7 %-yksikköä, vaan 46 %-yksikköä, jottei samoja vastaajia laskettaisi kahta kertaa. Kai tästä ollaan samaa mielä?
Jos näin on, niin tuleekin iso ongelma, sillä jos vastaavalla logiikalla vähintään 35 %-yksikköä on tehnyt alle 10 % tappiota, niin silloin alle 5 % tappiota tehneiden tulisi kuulua samaan porukkaan. Ei sovi vähintään 5 % tappiota tehneiden joukkoon 35 % tappiota tehneiden porukka, vaan menee miinuksen puolelle 5 - 10 % tehneiden määrä. Hei haloo, eikö joukko-oppia opeteta enää alakoulussa eli entisessä peruskoulun ala-asteella?
Jos taas tämä prosenttiosuuksien sisäkkäisyys ei olekaan kyseessä, on tuoton tekijöitä 7 %-yksikköä + 46 %-yksikköä eli yhteensä 53 %-yksikköä. Vastaavasti tappiota tehneistä tulee suurempi porukka 23 %-yksikköä + 35 %-yksikköä + 7 %-yksikköä = 65 %-yksikköä. Hieno homma joo.
Tuottoa tehneiden 53 %-yksikköä + tappiota tehneiden 65 %-yksikköä tekee yhteensä 118 %-yksikköä. Ei toimi.
Johtopäätös on, että tilastoon ei ole luottamista, tai tilaston esittämiseen tai tulkintaan ei ole luottamista. Onko kyse tulkitsijan virheestä vai huuhaa-tason lainatusta tilastosta, jääköön itse kunkin mietittäväksi.
Ihan sama Juurikille. Se vaan ihmetyttää, miten yllä on tykkäykset menneet. Heiskasen tieteenvastainen silmänkääntötrikki saa kymmenkertaisesti enemmän tykkäyksiä, kuin lähdekriittinen viesti. Saa kyllä miettimään, miksi heitellä helmiä mihin sattuu. AI niin, eihän tykkäystä anneta viestille, vaan viestin lähettäjälle.
Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen sai silloista Neuvostoliiton johtajaa saunottaessa haasteen hiihtokisaan. Tietysti Kekkonen voitti ja Pietarin trullitehtaan edeltäjä kertoi, että meidän suuren valtakuntamme suuri johtajamme saavutti kunnikkaan hopeamitalin, kun taas pienen naapurimaamme päämies Kekkonen jäi toiseksi viimeiseksi. Että sellaista tilastotulkintavääristelyä jo aikanaankin, muttei mielellään Inderesin foorumilla, kiitos.
Epäilen, että toi Ylen juttu veronmaksun riemusta on ihan puppua. Enemmistö ihmisistä on palkansaajia ja palkansaajalle verot tarkoittavat rahaa, jota he eivät koskaan näe, se on palkasta puuttuva osa. Maksetaanpa palkat ulos bruttona pari vuotta ja aletaan periä veroja laskulla. Kohta tutkimuksen prosentit on aivan toiset, vaikka veroprosentti ja sen käyttökohteet ovat pysyneet ennallaan. Toki nykyinen systeemi on parempi, jos epäilee ihmisten maksuhalukkuutta.
Hupitason tilastosta on kyse, mutta kyllä nuo prosentit on silti ihan oikein.
Jos mitataan salkun tulosta, mitataan vain yhtä asiaa (voi olla negatiivinen tai positiivinen). Jos mitataan voittoa tai tappiota, kyseessä on kaksi eri asiaa. Ei salkku voi olla samaan aikaan sekä voitollinen että tappiollinen, vaan se on jompaa kumpaa. Tuskin me olemme tästä eri mieltä? Ei ole olemassa negatiivista voittoa, vaan silloin kyse on tappiosta?
Ei opeteta. Eikä mulle taidettu opettaa yläasteella tai lukion lyhyessä matikassakaan😅
Voit kuitenkin luottaa, että nuo lukemat ovat oikein. Asia ei ole sen monimutkaisempi kuin jakolasku ja sen minäkin sentään osaan.
Yhteiskuntasopimus (ennenkuin Juha Sipilä popularisoi sitä työmarkkinoihin) on lähtökohta että ihmisten on annettava yhteiskunnalle ja päinvastoin reilusti. Koska syntymäpaikkaansa ei voi itse valita eikä valtion etu ole millään tavalla että syntymän jälkeen yhteiskunnan osana olosta tai yhteiskunnan olemassaolosta ruvetaan kränäämään.
Yhteiskunnan vaihtoehto on kuitenkin luonnontila. Rousseausta ja Hobbesista (ja ok Platon) myöhempiinkin ajattelijoihin tästä löytyy paljon hienoja näkemyksiä vero- ja työttömyysprosentteja laajemmin. Alue ei ole itselle tavattoman tuttu mutta ilolla jonkun asioihin vihkiintyneen ajatuksia kahvihuoneessa lukisi!
Meillä on täällä kuitenkin ihan näppituntumaa sekä tuoreesta itsenäistymisestä että eturivin paikat valtion kaatumisen ihmettelyyn leveältä rajanäytöltä. Ehkä se osaltaan saa suomalaisista osan maksamaan veroja ja osan pohtimaan valtion ja kansalaisten toimintaa keskivertotelluslaista enemmän. Maahan muuttaminen toki mennee politiikkaketjuraskaaksi.
Nettosaaja on se, joka elämänsä aikana saa enemmän etuuksia yms. valtiolta kun maksaa veroja.
Minun koulutus on tietysti valtiolta eräänlainen investointi, jonka ROIC on erittäin korkea ja maksaa itsensä takaisin tosi nopeasti. Älä huoli, ei mun kauaa tarvi työelämässä jatkaa niin maksajia ollaan ja isosti👍
Ihmisillä on yleisesti harhakäsitys siitä, että elämänsä on siinä kuosissa mitä on, johtuen heidän omista valinnoistaan ja ehkä ponnisteluistaan. Kuitenkin suurin osa elämänkulusta johtuu muista asioista kuin omista valinnoista. Tästä syystä onkin järkeä tasata yhteiskunnan tilannetta järkevällä verotuksella.
Olen samaa mieltä, mutta eihän tämä nyt liity tähän keskusteluun. Jos kuitenkin viittaat minuun tässä (kontekstista saa tällaisen käsityksen), en käsitä mistä olet tällaisen käsityksen saanut. Minä en ainakaan ole saanut elämässä mitään valmiina, mutta silti tiedostan että sattumalla on ollut merkittävä rooli tähänkin nettomaksajan roolliin pääsemiseen.
Meidän paikkakunnan paikallinen @Ituhippinen (lukion fysiikan+matematiikan opettaja) on nähdäkseni äärettömän suuressa osassa allekirjoittaneen elämänpolkua. Hänen ansiosta pitkälti kiinnostuin syvästi luonnontieteistä ja enemmänkin opiskelusta, minusta tuli utelias. Toisaalta äidin kuolema ollessani nuori aikuinen, opetti vastoinkäymisistä selviämistä ja koenkin, että olen henkisesti tämänkin “ansiosta” äärettömän resilientti kaikenlaisille elämän vastoinkäymisille.
Olen muuten onneksi tätä lukionajan opettajaa osannut kiittää hänen työstään jälkikäteenkin. Että tsemppiä vain @Ituhippinen , teette aidosti tärkeää työtä, jonka arvoa ei tosiaankaan voi mitata vain verokertymällä
Tästä olen hyvin vahvasti eri mieltä. Suomessa jossa on ilmainen koulutus ja opiskelua aikaakin tuetaan joten lähes kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja päästä mielenkiintoisiin ja rahakkaisiin hommiin. Jos ei ole lukupäätä on Suomessa verrattain paljon hyvä palkkaisia duunari hommiakin.
Toiseen suuntaan omat päätökset on sitten paljon helpompia. Jos jäi yläasteen jälkeen juomaan kaljaa sohvalle ja katsomaan töllöä voi aivan varmasti omilla valinnoilaan pilata tulevaisuutensa.
Jos palkka tulee muilta veronmaksajilta, on silloinkin nettosaaja vaikkei se tulekaan tuen muodossa.
Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä. Monen nettosaajankin panos yhteiskunnalle helpottaa muita luomaan arvoa. Töitä on vaikea tehdä, jos kukaan ei siihen kouluta, rakenna teitä tai hoida terveysongelmia.
Minä olen taas päinvastainen tapaus. Olen nettomaksaja, joka kyllä tuo työllään rahaa ulkomailta Suomeen, mutta työpanoksellani ei ole mitään yhteiskunnallista arvoa, joka edistäisi maamme ja sen yksilöiden eloa
Jos perustaisin omaa valtiota, ottaisin sinne paljon mieluummin nettosaajat @Ituhippinen ja @JNivala kuin itseni.
Uusi aikakausi! Maksumuurin takana, alla referaattia.
Grahamin mukaan yhtiön kolmen edeltävän vuoden keskimääräisestä tuloksesta laskettu p/e-luku ei saisi olla yli 15. Osake ei myöskään saisi olla hinnoiteltu yli 1,5:n p/b-luvulla eli suhteessa yhtiön oman pääoman tasearvoon. Joustamista yksittäisen tunnusluvun maksimiarvosta voisi harkita, jos p/b- ja p/e-lukujen tulo eli niin sanottu Grahamin luku saisi korkeintaan arvon 22,5.
Marraskuun 2023 alussa Helsingin pörssin 25 suuryhtiön joukosta Cargotec, Fortum, Kojamo, Metsä Board, Nokia, Nokian Renkaat, Nordea, Outokumpu, SSAB, Stora Enso, Tietoevry ja UPM-Kymmene noteerataan alle 1,5:n p/b-luvulla. Myös Konecranes ja Valmet liikkuvat 1,5:n tuntumassa.
Alle 15 p/e-luvulla noteerataan Cargotec, Fortum, Huhtamäki, Kesko, Konecranes, Metso, Neste, Nokia, Nordea, Outokumpu, SSAB, Tietoevry ja Valmet. Tällöin tuloksena käytetään kolmen vuoden keskiarvon sijaan yksinkertaisemmin Inderesin kuluvan vuoden tulosennusteita ja SSAB:lla konsensusennustetta.
Grahamin luvulla, joka saadaan kertomalla p/b-luku p/e-luvulla, alle 22,5:n rajan noteerattiin marraskuun alussa Cargotec, Fortum, Konecranes, Nokia, Nokian Renkaat, Nordea, Outokumpu, SSAB, Tietoevry ja Valmet. Siis jopa 40 prosenttia OMXH25-yhtiöistä näyttäytyy Grahamin luvulla tutustumisen arvoisilta.
Kokonaisuutena OMXH25-yhtiöiden p/b-lukujen keskiarvo on nyt 1,5. Kuluvan vuoden p/e-lukujen keskiarvo on 12,1. Kokonaisuus on Grahamin luvulla hinnoiteltu keskimäärin 18,2:een. Siis tasolle, jolla Graham tutustuisi yhtiöihin tarkemmin mahdollisesti potentiaalisina ostokohteina.
Qt on OMXH25-yhtiöistä kallein, mutta yhtiön Grahamin luku on enää ”vain” 269.
7 %:ia tehnyt yli 20% tuottoa
23 %:ia tehnyt alle 5% tappiota
.