En muista kirjailijaa, mutta kirja nimeltä Pääoma avaa taseen saloja vähän outofthebox näkökulmasta. Tai jotain sinnepäin
Autotallista saattaisi sihijuomaa löytyä, mutta oli helpompi pyytää ystävä kylään “pienellä vinkillä varustettuna”.
Juurikki pyrkii aktiivisesti irti varastoinnista. Veikko Huovisen Hamsterit on silti kyllä hyvä kirja, joskin vain lämminhenkisenä varoituksena.
1 tykkäys
Jos kaikki ynnää yhteen, niin luvuksi tulee yli sata. Muita tapoja en keksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että 3 on samaan aikaan 3 tai enemmän sekä 1 tai enemmän😁
Pistin tällä kerralla kyllä vähän sotkuisesti nuo lukemat, enkä mennyt tutusti portaittain alemmas käyden kaikki kategoriat läpi. Ajattelin, että parempi keskittyä vain olennaisempiin.
Ja se, että 81% on tehnyt joko voittoa tai pientä tappiota on tällaisena vuonna kyllä meiltä hieno saavutus💪
(Itse tosin heikensin ryhmän keskiarvoa heikolla suorituksella)
5 tykkäystä
Laita toki ryhmittely esille siten, että lopputulemaksi tulee 100 %. Kiitos.
1 tykkäys
En mä tiedä, onko se tarpeen. Jos vaikka luetellaan, että 70 %:ia kansalaisista puhuu saksaa, 40 %:ia ruotsia ja 25 %:ia kiinaa, niin en näe siinä ongelmaa. Jos nyt moni muu kokee tuon listaustavan häiritseväksi, niin palaan vanhaan malliin, mutta tähän mennessä ei ole tullut muita valituksia.
15 tykkäystä
Joskin suosittelisin Herralle nyt Xhamsteria.
12 tykkäystä
Pieni- ja keskituloiset ovat nettosaajia. Ylimmät tulodesiilit ja yritykset maksavat viulut.
Jos kaikki kulut pitäisi maksaa itse, niin meistä jokainen olisi valtiolle jonkun miljoona euroa velkaa, kun neuvola, varhaiskasvatus, peruskoulu, lukio ja yliopisto on käyty läpi (sis. terveydenhuolto, maanpuolustus, poliisi, infra jne.). Suurin osa ihmisistä ei tuota velkaa saisi koskaan maksettua yhteiskunnalle takaisin. Kaiken lisäksi eläkeläisinä siirrymme jälleen saamapuolelle. Silti: Ansiotulojen verotusta sopisi mielestäni keventää roimasti priorisoimalla kohteita, mihin rahaa käytetään.
9 tykkäystä
Olen tästä kyllä samaa mieltä, mutta silti pakko kommentoida nettosaaja/nettomaksaja erottelua, joka mielestäni yksinkertaistaa liikaa. Se jättää huomiotta nimittäin suuren hyödyn/säästön, jonka nettomaksajat saavat.
Maksamalla riittävästi nimittäin ehkäistään määrällisen enemmistön intoa toteuttaa kommunistinen vallankumous ja pyyhkäistä koko yksityisomaisuus kerralla uusiin taskuihin. Tai pienemmässä mittakaavassa ehkäisee intoa rikolliseen toimintaan kuten vaikka kidnappauksiin tai kotien ryöstelyyn.
Huomattavan kalliiksi tulisi tällaisiin riskeihin varautuminenkin ja niiden pienentäminen on ihan hyvä etu.
8 tykkäystä
Juuri näin. Minä olen siis kyllä vankkumaton hyvinvointivaltion kannattaja enkä haaveile mistään veroparatiiseista. Minusta on loistavaa että meillä on järjestelmä, jossa yhteistuumin kustannetaan tällaisia luettelemiasi palveluita. Ja on musta oikein, että varakkaat maksaa suhteessakin enemmän.
Kuitenkin, onhan tää meidän himmeli ihan liian raskas nykyisin väestönrakenteeseen suhteutettuna. Aivan liian moni on nettosaajana, se on helvetin surullista. Krooninen alijäämä on valtiolla niin suuri, että me ei sitä kurota umpeen verottamalla ne vähäiset nettomaksajat kuiviin.
Tää oli mun osalta tämän viikonlopun politiikkapläjäys, syvemmälle tähän suohon en enää lähde 
32 tykkäystä
Mielenmaisemani jostain 2005 lähtien. Vuosituhannen vaihde oli ehkä viimeistä aikaa kun ymmärsin mistään mitään, tosin sekin saattoi olla dunninger-kruger.
18 tykkäystä
Tässä on Pekan mainio ja opettavainen tviittiketju ROIC:ista. 
5 tykkäystä
Höpö höpö. Jos mitataan voiton tai tappion tekemistä, mitataan yhtä ja samaa asiaa, ei useita eri asioita. Kysymystä ja vastausvaihtoehtoja tuntematta, kun kukaan ei ole niitä kertonut, lienee oikeus päätellä, että lainatusta kohdasta (alla) voidaan päätellä (vastaus alla).
“
7 %:ia tehnyt yli 20% tuottoa
46 %:ia tehnyt tuottoa
23 %:ia tehnyt alle 5% tappiota
35%:ia tehnyt alle 10% tappiota
7 %:ia tehnyt yli 30% tappiota”
Tuottoa on siis tehnyt yhteensä 46 %-yksikköä, joista yli 7 %-yksikköä on yli 20 % tuottoa tehneitä. Logiikka on, että jos olet tehnyt tuottoa, kuulut yli 20 % tuottoa tehneenäkin porukkaan 46 %-yksikköä, jotka ovat tehneet voittoa. Silloin voittoa tehneiden prosenttiosuus ei ole 46 % + 7 %-yksikköä, vaan 46 %-yksikköä, jottei samoja vastaajia laskettaisi kahta kertaa. Kai tästä ollaan samaa mielä?
Jos näin on, niin tuleekin iso ongelma, sillä jos vastaavalla logiikalla vähintään 35 %-yksikköä on tehnyt alle 10 % tappiota, niin silloin alle 5 % tappiota tehneiden tulisi kuulua samaan porukkaan. Ei sovi vähintään 5 % tappiota tehneiden joukkoon 35 % tappiota tehneiden porukka, vaan menee miinuksen puolelle 5 - 10 % tehneiden määrä. Hei haloo, eikö joukko-oppia opeteta enää alakoulussa eli entisessä peruskoulun ala-asteella?
Jos taas tämä prosenttiosuuksien sisäkkäisyys ei olekaan kyseessä, on tuoton tekijöitä 7 %-yksikköä + 46 %-yksikköä eli yhteensä 53 %-yksikköä. Vastaavasti tappiota tehneistä tulee suurempi porukka 23 %-yksikköä + 35 %-yksikköä + 7 %-yksikköä = 65 %-yksikköä. Hieno homma joo.
Tuottoa tehneiden 53 %-yksikköä + tappiota tehneiden 65 %-yksikköä tekee yhteensä 118 %-yksikköä. Ei toimi.
Johtopäätös on, että tilastoon ei ole luottamista, tai tilaston esittämiseen tai tulkintaan ei ole luottamista. Onko kyse tulkitsijan virheestä vai huuhaa-tason lainatusta tilastosta, jääköön itse kunkin mietittäväksi.
Ihan sama Juurikille. Se vaan ihmetyttää, miten yllä on tykkäykset menneet. Heiskasen tieteenvastainen silmänkääntötrikki saa kymmenkertaisesti enemmän tykkäyksiä, kuin lähdekriittinen viesti. Saa kyllä miettimään, miksi heitellä helmiä mihin sattuu. AI niin, eihän tykkäystä anneta viestille, vaan viestin lähettäjälle.
Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen sai silloista Neuvostoliiton johtajaa saunottaessa haasteen hiihtokisaan. Tietysti Kekkonen voitti ja Pietarin trullitehtaan edeltäjä kertoi, että meidän suuren valtakuntamme suuri johtajamme saavutti kunnikkaan hopeamitalin, kun taas pienen naapurimaamme päämies Kekkonen jäi toiseksi viimeiseksi. Että sellaista tilastotulkintavääristelyä jo aikanaankin, muttei mielellään Inderesin foorumilla, kiitos.
9 tykkäystä
Epäilen, että toi Ylen juttu veronmaksun riemusta on ihan puppua. Enemmistö ihmisistä on palkansaajia ja palkansaajalle verot tarkoittavat rahaa, jota he eivät koskaan näe, se on palkasta puuttuva osa. Maksetaanpa palkat ulos bruttona pari vuotta ja aletaan periä veroja laskulla. Kohta tutkimuksen prosentit on aivan toiset, vaikka veroprosentti ja sen käyttökohteet ovat pysyneet ennallaan. Toki nykyinen systeemi on parempi, jos epäilee ihmisten maksuhalukkuutta.
17 tykkäystä
Eikös noi prosentit ihan hyvin näin täsmää?
20%: 7%
0% - 20%: 46%-7%=39%
-5% - -0,001%: 23%
-10% - -5.001%: 35% - 23%= 12%
-30% - -10.001%: 100% - 46% - 23% - 12% - 7% = 12%
<-30%: 7%
7% + 39% + 23% + 12% + 12% + 7% = 100%
En kyllä muista kävinkö joukko-oppia ala-asteella. Enpä tainnut käydä.
8 tykkäystä
Hupitason tilastosta on kyse, mutta kyllä nuo prosentit on silti ihan oikein.
Jos mitataan salkun tulosta, mitataan vain yhtä asiaa (voi olla negatiivinen tai positiivinen). Jos mitataan voittoa tai tappiota, kyseessä on kaksi eri asiaa. Ei salkku voi olla samaan aikaan sekä voitollinen että tappiollinen, vaan se on jompaa kumpaa. Tuskin me olemme tästä eri mieltä? Ei ole olemassa negatiivista voittoa, vaan silloin kyse on tappiosta?
Ei opeteta. Eikä mulle taidettu opettaa yläasteella tai lukion lyhyessä matikassakaan😅
Voit kuitenkin luottaa, että nuo lukemat ovat oikein. Asia ei ole sen monimutkaisempi kuin jakolasku ja sen minäkin sentään osaan.
(No okei, laskin nekin laskimella.)
7 tykkäystä
Utah Jazz: Roundball Roundup: Lauri Markkanen’s leadership style
2 tykkäystä
Yhteiskuntasopimus (ennenkuin Juha Sipilä popularisoi sitä työmarkkinoihin) on lähtökohta että ihmisten on annettava yhteiskunnalle ja päinvastoin reilusti. Koska syntymäpaikkaansa ei voi itse valita eikä valtion etu ole millään tavalla että syntymän jälkeen yhteiskunnan osana olosta tai yhteiskunnan olemassaolosta ruvetaan kränäämään.
Yhteiskunnan vaihtoehto on kuitenkin luonnontila. Rousseausta ja Hobbesista (ja ok Platon) myöhempiinkin ajattelijoihin tästä löytyy paljon hienoja näkemyksiä vero- ja työttömyysprosentteja laajemmin. Alue ei ole itselle tavattoman tuttu mutta ilolla jonkun asioihin vihkiintyneen ajatuksia kahvihuoneessa lukisi!
Meillä on täällä kuitenkin ihan näppituntumaa sekä tuoreesta itsenäistymisestä että eturivin paikat valtion kaatumisen ihmettelyyn leveältä rajanäytöltä. Ehkä se osaltaan saa suomalaisista osan maksamaan veroja ja osan pohtimaan valtion ja kansalaisten toimintaa keskivertotelluslaista enemmän. Maahan muuttaminen toki mennee politiikkaketjuraskaaksi.
Pakko kuitata tähän, että olet kyllä sieltä pahimmasta päästä oleva nettosaaja.
Pelkästään vientiä harjoittavissa yhtiöissä ollaan oikeasti nettomaksajia. Kaikki muut on torakoita. 
7 tykkäystä
Nettosaaja on se, joka elämänsä aikana saa enemmän etuuksia yms. valtiolta kun maksaa veroja.
Minun koulutus on tietysti valtiolta eräänlainen investointi, jonka ROIC on erittäin korkea ja maksaa itsensä takaisin tosi nopeasti. Älä huoli, ei mun kauaa tarvi työelämässä jatkaa niin maksajia ollaan ja isosti👍
16 tykkäystä