Inderesin kahvihuone (Osa 7)

Aina on nopeusrajoitukset ja verot väärin suunnattuja.Kannattaa käydä kysymässä vaikka joltain neliraajahalvaantuneelta entiseltä kaaharilta että kannattiko.

Eksponentiaalisella kasvulla muuttujan x suhteen tarkoitetaan käytöstä ~e^x.
Kasvu ~x^2 on neliöllistä. Yleisesti kasvu ~x^n on potenssilaki. Eksponentiaalinen kasvu on nopeampaa kuin mikään potenssilain mukainen kasvu, eli kaikilla n e^x/x^n → ääretön kun x-> ääretön.

Olen huomannut että ihmiset melko usein puhuvat eksponentiaalisesta kasvusta kun tarkoittavat mitä tahansa lineaarista nopeampaa kasvua, mikä on yksikäsitteisesti väärin.

18 tykkäystä

Ainakin Helsingissä 30km on erittäin perusteltu kaikkialla missä suojatiellä ei ole liikennevaloja. Tässä ihan oikeaa tietoakin mutuilun sijaan: 30 km/h kannattaa - Liikenneturva

1 tykkäys

Hyvä harjoitus. Listaan muutaman pienillä perusteluilla:

  • Orion. Nubeqa täällä keihäänkärkenä, Easyhaler-tuoteperhe myös mukavasti kasvuajurina.
  • Scanfil. Hajautunut asiaksportfolio, hyvät kasvuajurit monessa segmentissä. Pitkä ja hyvä track tasaisesta kasvusta.
  • Terveystalo. Firma on perustettu 2001 ja kun katsoo nykylukuja niin hieno kasvutarina. Markkina on defensiivinen ja inflaation myötä jo kasvaa. Hyvä kassavirta!

Liiketoiminnan riskiprofiili kaikissa mielestäni aika matala eikä esim. Scanfilia ja Terveystaloa ole hinnallakaan pilattu. Orion on taas aina kallis, mutta kun lääkealalla pääset Orioninkin kaltaiseen markkina-asemaan niin onhan toi ihan törkeen idioottivarmaa ja defensiivistä bisnestä et sikäli vaikea nähdä et noi valuaatiokertoimet ois kestämättömät / joskus myöhemmin firmaa kovin eri tavalla hinnoiteltaisiin. Uudelle toimarille myös peukku.

14 tykkäystä

Tällä kertaa toisin? :thinking:

16 tykkäystä

Lapissa tänään kesäkuun aluksi -7 astetta pakkasta.

Niinkuin minun salkussakin.

23 tykkäystä

Joo ei oo kesäfiilis ku salkussa pakkasta päivästä toiseen. Ehkä joskus sitten.

5 tykkäystä

Voi tapahtua ihan minä vuosikymmenenä vaan. :grin:

Noo, saapahan lisäillä laskeviin kursseihin…

Jes. :bearded_person:

1 tykkäys

Loppu vaihtoehdot kesken …tuleeko vielä part.2? :wink:

1 tykkäys

Yle Ulkolinja: Halvan rahan ansa. Katselusuositus, toisaalta tiiviisti makroa seuraaville ei välttämättä hirveästi uutta.

6 tykkäystä

Aukeni itselle tämän myötä vielä paremmin etenkin se kuinka lampaita keskuspankissa on oltu samoin kuin poliitikotkin ymmärtämättömiä.

2 tykkäystä

Opintolainan nostaminen sijoittamista varten (kesäkuukaudet) mahdollista. Lainalle ei muuta tarvetta. Nostaisitko opintolainaa (n. 4% korolla) sijoittamista varten nyt?

  • Kyllä
  • En

0 äänestäjää

Jos näyttää siltä, että opintolainan hyvitys tulee kohdallasi onnistumaan niin kyllä ehdottomasti :sunglasses:

34 tykkäystä

Kun ottaa huomioon vielä sen, että opintolainan korot pääomitetaan, niin se 40 %'n hyvitys koskee pääoman lisäksi myös opintojen aikaisia korkoja. Mun mielestä saa olla aikamoinen pölvästi jos ei tuota käytä hyväksi.

9 tykkäystä

Vedetäänpä ylinopeuskysely vielä yhteen.

Aihe herätti vilkasta keskustelua, mikä ei tullut yllätyksenä. Vastaajien määrän lisääntyessä lopputulos muovautui kuitenkin varsin uskottavaksi. Hiljattain uutisissa oli juttu, jonka mukaan Suomessa noudatetaan nopeusrajoituksia heikosti verrattuna muihin Euroopan maihin. Linkkaisin uutisen, jos olisin sen tähän paikkaan löytänyt / linkkaan sen tähän myöhemmin, jos löydän.

En ota kantaa siihen, miksi näin on, mutta Euroopan kovimmat sakkorangaistukset ylinopeuksista, liikennekameroiden jatkuva lisääminen ja pyöräilynopeuksiin alennetut taajamarajoitukset eivät tunnu tehoavan suomalaisautoilijaan. Taajamien autoilua seuratessa nopeusrajoitusten alentaminen roiskimalla niitä sinne tänne näyttää pikemminkin lisänneen ylinopeutta ajavien määrää ja ehkä samalla vähentäneen kunnioitusta nopeusrajoituksia kohtaan.


“En aja ylinopeutta” – 29% vastanneista.

  • 10% vastaajista ei aja koskaan ylinopeutta. Tämä on joko itsepetos tai valhe. Väite voi mahdollisesti pitää paikkansa, jos kortti on saatu viikko sitten. Jokainen autoilija tai moottoripyöräilijä on ajanut ylinopeutta ainakin vahingossa.
  • 19% kertoo ajavansa ylinopeutta ainoastaan vahingossa. Kyselyssä ei selviä se, millä frekvenssillä näitä vahinkoja vastanneille sattuu. Liikennevirtaa myötäillen mahdollisuuksia ylinopeuksille on päivittäin.

“Ajan ylinopeutta” – 71% vastanneista.

  • 23% kertoo ylinopeuden liittyvän kiireiseen elämään. Tämä saattaa olla liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein vaarallisin autoilijaryhmä, sillä kiire ajaa isoihin riskeihin ja suuriin ylinopeuksiin. Ainakin stadissa kaikilla on aina kiire. Keskustassakin pitää opetella uusi kävelyrytmi, että näyttäisi siltä, että on johonkin kiire.
  • 33% kertoo ajavansa ylinopeutta melkein aina. Tähän ryhmään asettui kolmannes vastaajista ja isommassa otoksessa prosentit voisivat hyvin olla samat. Vastaus kertonee rehellisyydestä ja todennäköisesti vain siitä, että autolla ajetaan liikennevirtaa myötäillen. Se ei tarkoita sitä, että tietyömailla ei osattaisi hidastaa tai pihakaduilla hiljentää. Kyseessä lienee se jengi, joka osaa tarkastaa nopeutensa kehäteiden kameratolppien kohdalla.
  • 15% kertoo ajavansa aina ylinopeutta. Kyseessä ei välttämättä ole ns. kaaharit, jotka ovat usein vain “kiiireisiä”. Ylinopeuden myöntäminen tuskin on koko tälle vastaajajoukolle elämäntapa tai kapinointia autoilijoiden sortoa vastaan. Se voi olla myös realismia ja rehellisyyttä. Monien vastaajien päivittäisellä työmatkalla ajetaan aina pientä ylinopeutta muun liikennevirran mukana. Nämä vastaajat ainakin sen myöntävät tai tiedostavat.

Edit. Mainitsemani uutinen →

9 tykkäystä

Suuri tekijä on varmaan se, että päämotarit ovat ihan turhaan 100 km/h kesällä. Ts. rajoitukset ovat aika alimitoitetut nykyautoille. Niillä voisi kokeilla jopa ulkomailta tutumpia kaistakohtaisia rajoituksia, jossa esim. vasen kaista 160, keskikaista 120 ja oikea kaista 100.

12 tykkäystä

160 taitaa olla vähän liikaa, mutta 140 olisi jo huima parannus. Muuttuvia nopeusrajoituksia voisi myös hyödyntää paremmin ja rajoittaa nopeuksia tarvittaessa. Oma huomio on, että muuttuvat nopeusrajoitukset eivät juuri koskaan muutu – ehkä korkeintaan rankkasateessa, jolloin ei muutenkaan ajeta edes nopeusrajoitusten sallimaa nopeutta.

Kolmas kaista olisi sinänsä perusteltu monelle moottoritielle. Kaikki, jotka ovat ajaneet ruuhka-aikoina esim. Helsinkiin tai Helsingistä maaseudulle tuntevat ilmiön, jossa oikea kaista on puolityhjä muutamia raskaampia ajoneuvoja lukuun ottamatta ja kaikki ajavat moottoritien vasenta kaistaa – siis ohituskaistaa. Ehkä kolmas kaista auttaisi tähän ongelmaan.

5 tykkäystä

Alla on @Passi:in mielenkiintoinen tviittiketju yhtiöistä, jotka selvisivät kohtalaisen hyvin finanssikriisistä. :slight_smile: :point_down:

12 tykkäystä

Täytyy kommentoida nopeusrajoituksista sen verran, että työmatkalla on pätkä 50 km/h nopeusrajoitusta. Kokemuksesta on tullut huomattua, että siinä väki ajaa pääsääntöisesti n. 60-65 km/h. Tässä pätkällä on muutamat liikennevalot ja erityisesti yhden kohdalla ihmiset usein ajavat reippaasti ylinopeutta. Miksi?

Koska niiden ajastus on pielessä. Eli niitä edeltää pitkä suora. Näet about 400m päästä jo valot. Niissä on esitunnistus about 300 m ennen valoja, eli ne saa hyvän ennakkovaroituksen lähestyvästä liikenteestä. Jos muuta risteävää (tms. valojen logiikkaan vaikuttavaa liikennettä) ei ole, ne toimivat seuraavasti:

  1. Esitunnistus huomaa lähestyvän auton. Valot vaihtuvat nopsaan vihreäksi. Auto on about 250m päässä. 50km/h nopeudella tämä matka taittuu 18 sekunnissa.

  2. Valot pysyvät vihreinä n. 12s, jonka jälkeen vaihtuu keltaiseksi. Matkaa on taittunut n. 168m ja auto on tässä vaiheessa n. 82m päässä valoista. Valot ovat vaihtuneet punaiseksi tästä n. 4s kuluttua. Auto olisi n. 26m päässä valoista (olettaen ettei hidasta). → Auto pysähtyy valoihin vaikka mitään risteävää liikennettä ei olisi.

  3. Auto odottaa uudestaan vihreitä valoja tyhjällä tiellä.

Reittiä vakituisesti autoilevat tietävät tämän. Jos nopeutta kasvattaa hieman, voi tilanteessa päästä valoista läpi hyvin vielä keltaisella. On toki väärin, että autoilija valojen ajastuksesta johtuen kiihdyttää nopeutta, mutta autoilija reagoi annettuihin insentiiveihin. Useimmilla lievä ylinopeus vs. turha punaisilla odotteleminen kääntyy siihen ylinopeuden puoleen parempana vaihtoehtona.

En puolustele ylinopeutta ajavia, mutta totean, että väärin ajastetut valot voivat olla viime kädessä turvallisuusriski, kun autoilijalle annetaan insentiivi nopeusrajoituksen rikkomiseen. Oikein ajastetut valot lisäävät insentiiviä ajaa rajoitusten mukaisesti ja lisäävät näin liikenneturvallisuutta.

Ihmisten käyttäytymistä tutkivat voivat allekirjoittaa tämän. Ihmisen saa hyvin helposti rikkomaan lakia/sääntöjä, kun insentiivi on sopiva.

Käsi ylös,
Kuinka moni on kävellyt kadun yli punaisia päin, kun valot eivät vaihdu ja autoja ei näy missään?

  • Olen usein kävellyt punaisia päin, kun näen selvästi että lähestyvää liikennettä ei ole
  • En koskaan kävele punaisia päin, vaikka katu olisi täysin tyhjä autoista

0 äänestäjää

Disclaimer: Tämä ei ole puolustuspuhe ylinopeuden puolesta, vaan tuon esille vain omia havaintojani ihmisen käyttäytymisestä tietyissä tilanteissa.

6 tykkäystä

Kyllä nopeuksia tulisi laskea, jos halutaan liikenteen päästöjä alas.
Luvataan sen olevan “väliaikaista”, ja palautetaan nopeudet kunhan liikenne on saatu päästöttömäksi.

6 tykkäystä