Kauppalehdessä kommentoitu Helsingin pörssin kaupankäynnin hiljentymistä. Löytyisikö jostain tämä sama tilasto pidemmältä ajalta? Vaikkapa 30 vuodelta.
Koko kommentti maksu muurin takana Helsingin pörssin kaupankäynti on hiljentymässä – Monelle pörssihuumassa listautuneelle osakkeelle ei löydy enää vaihtajia | Kauppalehti
Edit: Huomatkaa kausivaihtelu. Elokuussa aina hiljaista.
Helsingin Sanomat on haastatellut Yhdysvaltain ulkoministeriön talouskasvusta, ympäristöstä ja energiasta vastaavaa alivaltiosihteeriä Jose W. Fernandeziä mm. Suomen ja Usan yhteistyömahdollisuuksista, Kiinasta jne. Ei maksumuuria.
FERNANDEZ kertoo Suomessa havainneensa monissa tapaamisissa, kuinka aito halu viranomaisilla ja yrityksillä on kehittää esimerkiksi nopeaa 6g-verkkoa ja amerikkalaisten suosimaa avointa O-RAN-mobiiliverkkoa.
Onko Suomen Nato-jäsenyys muuttanut Suomen ja Yhdysvaltain välisiä kauppasuhteita?
”Ainakin se on lisännyt Suomen näkyvyyttä, varsinkin Washingtonissa”, Fernandez vastaa.
”Ja siitä näkyvyydestä on ainoastaan hyötyä, koska se valottaa sellaisia teknologisia saavutuksia, joista saatte olla ylpeitä.”
Eikai nämä kantamat vieläkin tipu näin paljon? Vai voiko näihin arvioihin luottaa?
Ja tuo arvio vielä miedossa -10C pakkasessa.
Ei kokemusta, mutta kun olen lukenut artikkeleita sähköautoista niin kyllä ne vain kylmällä tarhtoo tippua aika paljon.
Eipä tuollainen oikein olisi mahdollista ainakaan itselle. Kävin eilen noin 80-90km päässä kotoa pienellä työreissulla, jonka matkan varrella ei ole yhden yhtä latausasemaa. Eipä tuollaista pientä matkaa uskaltaisi talvella lähteä tekemään, ainakaan tuolla autolla.
Suinkaan jokainen firma ei ole “luuserifirma” ja luulen kaiken kukkuraksi että Mikko tietää aika tarkasti mitä tekee ja miksi tekee. 
Kun taas moni keskihinnan alentaja ei tiedä.
Ambea avasi pörssiin hinnalla 72.45SEK 03/2017 ja sen päätöskurssi eilen oli 36.34. ATH on 94.15 muutama kuukausi pörssiin tulon jälkeen, 06/2017. Fundamielessä kannattavuuden kanssa haasteita ja nyt kysymyksenä, saako vietyä inflaation ja nousseiden korkojen vaikutukset myyntihintoihinsa, jossa toisena osapuolena kunnalliset/valtiolliset toimijat. “Prove me wrong”.
naama virneellä tein kommentin ja toivotaan, että Mikko tietää, mitä tekee. Ihan hyvät perustelut oli kirjoittanut, itse en niitä osta ja toki voin olla väärässäEi ole Harviakaan mielestäni luuserifirma mutta kyllä sen keskihintaa alentamalla sai rahaa hukattua 
Siksi pidän erikoisena keskittyä ‘luusereihin’ mitä tulee keskihinnan alentamiseen. Saa sillä tuhoa aikaan hyvienkin firmojen kanssa jos valuaatio ja oletukset ovat korkealla.
En haluaisi että kukaan meistä aloittelijoista ripustelee seinälleen ‘losers average losers’ kylttejä ja sen jälkeen rientää alentamaan keskihintaa jossain ev/s 10 firmassa ‘koska se on niin laadukas’. 
Tottakai arvonmäärityksen pieleenmeno on myös riski. Mutta hyvillä firmoilla on sentään mahdollisuus palautua, joskus pitkän aikavälin kanssa. Harvia kävi kyllä kunnon kuplassa joten tätä saanee odottaa tovin.
“Luuserit” eivät palaudu ja siksi ne tulevat superkalliiksi: pääoma on menetetty pysyvästi.
Voi niihin luottaa ja niitä voi hyödyntää vertailussa, mutta muuta virkaa niillä ei oikein ole.
Jos autonvalmistajat itsekin toteavat, ettei näitä toimintamatkoja saavuteta oikeasti, niin siitä voi vetää jotain johtopäätöksiä.
Euroopassa kaikkien sähköautojen toimintamatka testataan standardisoituja mittareita käyttäen. Worldwide Harmonized Light Vehicle Test Procedure (WLTP) -testimenetelmässä auton toimintamatka mitataan 46.5 km/h keskinopeudella kesälämpötiloissa 100 prosentin varaustasosta 0 prosenttiin. Vaikka sertifioitua WLTP-toimintamatkaa ei ole aina todellisuudessa mahdollista saavuttaa, se auttaa vertailemaan eri sähköautomerkkejä ja -malleja.
Harvoin täällä Suomessa pystytään ajamaan tasaisesti 45 km/h Kalifornian lämpötiloissa ja kun huomioidaan, että sähköautojen lataustasoksi suositellaan normaalissa ajossa max 80% , niin todellinen toimintasäde jotain ihan muuta kuin vertailuarvo, varsinkin talvella. Täyteen lataaminen 100% tasolle on suositeltavaa vain pitkiä matkoja varten.
30-40% voi laskea pois WLTP arvosta, kun pakkanen siellä -10C ja enemmän luokkaa. Useita talvitestejä tehty Norjassa. Teslalla on ihan ylivoimainen sähköinen voimalinja muihin valmistajiin nähden ja kulutus (kw/h) on lähimpänä sitä mitä ilmoitettu. Harmi vaan että Tesloissa olisi muuten paljon parannettavaa. Paljon korjaisi jo sekin, että ovissa olisi normaalit karmit ikkunoiden yllä 
Onhan näitä todellisia toimintamatkoja mitattu myös Suomessa.
Onko muilla ongelmia aamuraportin Inderesyhteisö- kyselyn täyttämisessä?
Eka sivun sai täytettyä, toinen sivu on “kuollut”, ei reagoi mihinkään.
Edit. lähti toimimaan& poistettu turha ping
Yu ei taida käsittääkseni olla enää näiden osalta oikea henkilö, kun on siirtynyt AGM-puolelle?
Näitä teknisiä ongelmia kannattaa ehkä postata Inderes.fi sisältöketjuun, niin oikeat henkilöt bongaavat:
Inderes.fi-sisällön kehitysideat
Tämä uutinen toistuu mielestäni aina, kun kruunu on halpa. Joskin ei tuo “less hostile” kovin paljoa lupaakaan.
Olen vankkumaton EU:n ja euron kannattaja, mutta sen sanon, että Ruotsi selviytyy talouden tiukoista paikoista kadehdittavan hyvin kruununsa avulla. Ei muuta kuin annetaan valuutan devalvoitua aina, kun taloutta pitää kiristää. Kansa ei ehdi edes itkemään – ja yhteiskunnan ja ulkomaankauppaa käyvien yritysten ongelmat korjaantuvat kuin itsestään. Todella ison kaulan ovat vetäneet Suomeen taloudessa ja tässä on varmuudella yksi iso syy.
Youtuben automaattinen toisto toi vastaan tämän videon neljän vuoden takaa. Hyvin pitää tarinassa ja pääosin ruoskitaan PE ja VC firmoja. Esittää myös hypoteesin, että nämä alternatiiveihin siirtyneet varat voivat vähentää IPO:ja ja erityisesti kasvuyhtiöiden osalta. Lopussa myös ajaton viisaus diskonttokorosta.
Tässä on Henri Heikinheimon kirjoitus hajauttamisesta.
”Hajauttaminen on sijoitusmarkkinoiden ainoa ilmainen lounas”, ”Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin”, ”Hajauttaminen laskee sijoitussalkkusi riskiä.” Näitä lauseita kuulee sijoitusmaailmassa toisteltavan usein kuulijoiden nyökkäillessä. Osaatko arvata, miten hyvin suomalaisten sijoitukset on hajautettu?
Uskomatonta kyllä, mutta Aalto yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan 46 prosenttia suomalaisista osakesijoittajista omistaa vain yhtä osaketta ja 16 prosenttia vain kahta osaketta. Miltä oman sijoitussalkkusi hajautus näyttää?
Mielenkiintoista! Mutulla kuitenkin sanoisin, että nuo jotka omistaa 1-2 osaketta eivät laske itseään oikein osakesijoittajiksi, vaan ovat jotain kautta päätyneet omistajiksi. Kysely foorumin väelle. Älä vastaa, jos et koe itseäsi suoriin osakkeisiin sijoittavaksi sijoittajaksi.
Montaako eri yhtiötä sinulla on salkuissasi yhteensä suorina sijoituksina?
0 äänestäjää
Pitääpä itsekin laskeskella…
EDIT: Huomasin, että en tehnyt mitään ylivuotoluokkaa, joten jos jollain sattuu olemaan yli 100 kohdeyhtiötä, niin vastatkaa vaikka tuo 51-100. Lisäksi: Miten helkkarissa pysytte kärryillä niin monesta…?
Eikai sitä s&p500 indeksiä voi ostaa kuin ostamalla ne 500 yhtiötä 
Ps. Russelissa onkin sitten enemmän tekemistä
E: Vastataan nyt jotain järkevääkin. Varmaan tuo suuri määrä vain 1 tai 2 yhtiön omistajista johtuu ainakin osittain puhelinosakkeiden siirtymisestä ao-järjestelmään
Miten saadaan Carasentin hintadata google sheetsiin?
Tämä ei toiminut, vaan kaivaa väärän firman datan
=GOOGLEFINANCE(“CARA”,“price”)
Edit. Käytin ennen yahoofinancea, mutta se alkoi jostain syystä toimimaan väärin noin viikko sitten. Liekö muilla ollut vastaavaa ongelmaa.
