Juurikin tämä ilmiö tekee suomalaisista osuuskunnista YKSISARVISIA eli sijoittamalla niiden osuuspääomaan kymmenkertaistaa sijoituksensa arvon.
Yleensä sijoituksen arvon kymmenkertaistuminen tapahtuu jo sijoitushetkellä, kun pääsee omistamaan jo kertynyttä pääomaa. Vuosittaiset voitonpalautukset (usein 15 - 30 %) sekä jäsenalennukset, bonukset ym. tulevat vielä kaupan päälle.
Sammosta saanut tänä vuonna vissiin 2,65€ osinkoa, mutta jos splitattaisiin neljään osaan, niin osinko tippuisi alle euroon. Ei siis yllätä, että osinkojen päälle ymmärtävä ei lämpene ajatukselle splittaamisesta, kun osinko pienenee.
Mitäs he**ettiä minä juuri luin 
There are two kind of people. Those that love dividends and those who understand them.
Ei tosiaankaan makseta kirjoittelusta eikä raha itsessään motivoi minua muutenkaan, joten turha olisi edes yrittää tarjota 
En ole kategorisesti karhuilua vastaan ja voin suoraan hyväksyä sen argumentin, että jotain mahdollisesti menee vielä yllättävällä tavalla rikki korkojen liiallisen vauhdikkaan kiristämisen seurauksena ja talous romahtaa. Alkuvuodesta olin aika vahvasti karhuna ja hävisin paljon rahaa, mutta muutin kesällä mieleni, kun todellisuus ei jostain syystä näyttänyt tottelevan lähtöoletuksiani. Nykyään olen Euroopan osalta vahvasti sonnina, vaikka Yhdysvalloissa tuo kurssitaso näyttääkin suuryrityksen osalta olevan suhteellisesti liian korkealta. Pienet yhtiöt ovat sielläkin hyvin edullisia.
Olet oikeassa että nykyinen länsimaisten yhteiskuntien velkaantumistahti on kestämätön ja Yhdysvalloissa joudutaan tekemään rajuja toimenpiteitä jossain vaiheessa. Se hetki ei kuitenkaan väistämättä ole tänään, huomenna tai ensi vuonnakaan. Valtiot voivat velkaantua vuosikymmeniä kunnes kamelin selkä väistämättä katkeaa ja on hankalaa ja epäluotettavaa vetää pitkäkestoisista trendeistä lyhyen aikavälin ennusteita.
Tällä hetkellä ennusteet taantumasta ovat hyvinkin lieviä ja olemme matkalla kohti ns. pehmeää laskua talouden osalta. Inflaatiopeikkoa ollaan saamassa kuriin ja keskuspankit voivat taas siirtää rahapolitiikkaa elvyttävämpään suuntaan. Fiskaalitaloudessa liikkumavara on kapeampi, mutta emme vieläkään ole saaneet täyttä vaikutusta koronan alla liikkee laitetusta valtavasta rahamassasta, joten lisäelvytykselle tuskin on näillä lähtötiedoilla tarvetta.
Pörssikurssit vaikuttavat Euroopan reunamarkkinoilla olevan suorastaan halpoja, kun sijoittajien riskinottohalukkuus on laskenut ja raha siirtynyt Jenkkeihin ja Daxiin. Jos ei tässä punalappumarkkinassa löydä ostettavaa, niin ei sitä tule ikinä nousumarkkinassakaan löytämään kun näkymät paranevat ja kertoimet nousevat. Mistä tämä yltiöpessimistisyys siis kumpuaa? Nyt on aivan fantastinen hetki ostaa Suomesta pienosakkeita halvalla, kuten tuottoindeksin kehityksestäkin näkee 
Kryptosta ollaan varmaankin samaa mieltä 
Vanhin kommentti julkista velkaantumista ja sen kestävyyttä koskien mitä itse olen nähnyt löytyy Adam Smithin Wealth of Nationista. 1776 ilmestyneessä teoksessa Adam ihmetteli Iso-Britannian velkaantumista, mutta huomautti myös miten läpi 1700-luvun odotukset kestämättömän velkaantumisen kostautumisesta eivät ole käyneet toteen.
Kyllä joskus se raja tulee vastaan, mutta ilmeisesti briteissä tätä rajaa on nyt arvailtu 300 vuotta. 
Toisen velka on myös toisen varallisuutta, joten jos valittaa liikavelkaantumisesta valittaa liiasta varallisuudesta. 
Ehkäpä sitä velkakapasiteettia löytyy kuitenkin yllättävän paljon maapallolta…
Nyt Suomen pienpanimot kilvan ostamaan Humulus lupulus -humalalajiketta, niin saadaan pian ostaa terveyskaljaa. Oluen tuotemerkki voisi olla vaikka Humalainen Susi, sillä lupulus ja lupus kuulostavat lähes samalta. Sanan ‘humalainen’ voi tulkita kahdella tavalla: humala-kasvin makuinen (kitkerä) tai alkoholin vaikutuksen alainen.
Kyseessä on ihan perushumala, tuttu vuosituhansien takaa, ei mikään pitkälle jalostettu lajike. Viruksia torjuvan vaikuttavan aineen, xanthohumolin (C21H22O5), pitoisuus eri lajikkeissa varmaankin vaihtelee. Tuskin ovat sentään osanneet jalostaa pitoisuutta nollaan.
Voisiko STM ystävällisesti valmistella ja Suomen eduskunta päättää, että kaikissa oluissa on jatkossa ilmoitettava paitsi alkoholiprosentti, myös xanthohumoliprosentti tai -promille. Osalle suomalaisista 0,00 % voi olla myyntivaltti, jollekin toiselle mahdollisimman suuri luku. Entä voisiko paljon xanthohumolia sisältävien terveysoluiden alkoholiveroa laskea?
Hop hop pienpanimot! Luulisi susikaljan myyvän hyvin niin kauan, kunnes S- ja K-ketjut tuovat markkinoille Xtra-, Kotimaista- tms. halppisversiot.
Ja sitten lounaalle testaamaan, voiko sen xanthohumolin maistaa ihan rantaterassin tuoppioluesta. 
Tuossahan kävi niinkin onnellisesti, että väestönkasvu hoiti velkaongelmat, kun absoluuttinen velkasumma on kasvavan väkiluvun ja pysyvän talouskasvun maailmassa aina vain väliaikainen ongelma:
Olemme kuitenkin meidän elämän aikana mahdollisesti siirtymässä sellaiseen malliin, missä velka kasvaa automaattisesti joka vuosi koska maksajien määrä on pysyvässä laskutrendissä. Jos tänään otetaan velkaeuro, niin sitä maksamassa on 10 vuoden päässä Suomessa entistä vähemmän ihmisiä eli velka per tuottava kansalainen kasvaa jatkuvasti. Mitä pidempään velka on maksamatta, sen suuremmaksi ongelmaksi se paisuu ceteris paribus. Ehkä sitten keksitään joku MMT-tekniikka millä tämäkin ongelma ratkaistaan rahapolitiikalla. Jää nähtäväksi. En kuitenkaan uskaltaisi pörssiromahdusta ennustaa tämän pohjalta, kun ihmisillä on tapana keksiä luovia ratkaisuja ongelmaan kuin ongelmaan
Jep. Ja ihan oikea ilmaisu velkaa per tuottava kansalainen, koska velassa on kyse sen kantokapasiteetista. Ei julkista velkaa makseta takaisin, vaan se rullataan aina.
Tuo kasvava velka on tietysti kääntöpuoli heikosta talouskasvusta. Säästämme edelleen paljon, ja jos yksi säästää on toisen velkaannuttava. Toisen meno on toisen tuloa, ja jos yksi kuluttaa vähemmän kuin tienaa eikä kukaan kata erotusta velalla lähtee talous purkautumaan kuin villapusero.
Velkamäärän kasvu voi siis olla osin syytä löysistä poliitikoista. Mutta se voi olla myös osin painetta esimerkiksi taloudellisen eriarvoisuuden kasvusta, kun pieni eliitti säästää liikaa. Ei siis välttämättä Suomessa, mutta etenkin maailmalla. 
Lisäys: Tämä voi kuulostaa epäintuitiiviselta, koska ketään ei käsittääkseni pakoteta ottamaan velkaa pistooli ohimolla. Mutta systeemitasolla tällaisia pakotteita syntyy väkisin, jos tarpeeksi iso ryhmä toimijoita säästää liikaa syystä tai toisesta. Kuten pahuksen saksalaiset tai kiinalaiset, tuo maailmantalouden Axis of Evil!
Käytännön tasolla esimerkiksi asuminen länsimaissa tarkoittaa velan ottoa. Omistusasunnon hankinnassa tai vuokralla asuessa vuokranantajan velanottamisen kautta. Velkaantuminen ei toki tapahdu uhaten vaan yhteiskunnan rakenteiden kautta esimerkiksi ihmisten pakkautuminen metropoleihin myös suomessa töiden, koulutuksen ja palveluiden perässä.
Onko sinulla tai muilla tietoa miten Ruotsissa vallallaan oleva malli erittäin pitkistä asuntolainoista ja hintojen noususta on syntynyt? Pohdin että olemmeko kuinka kaukana Suomen kohdalla tai muissa länsimaissa vastaavasta kehityksestä kaupungistumisen kiihtyessä edelleen?
Pohdin siis tässä oletusta että velan määrä ei lähtökohtaisesti voi vähentyä vaan se tulee kasvamaan, minkälaisia rakenteita sen ympärille alkaa globaalisti muodostua.
Kyllä sitä velkaa nimenomaan otetaan pistooli ohimolla meidän yhteiskuntarakenteessamme. Jos et suostu ottamaan velkaa ja velkaan liittyvää maksuvelvollisuutta verojen muodossa, niin väkivaltamonopoli pistää sinut linnaan ja takavarikoi omaisuutesi. Neljän vuoden välein voit toki rajallisesti yrittää vaikuttaa asiaan, mutta yhteiskunnassamme on ensimmäistä kertaa historiassa tapahtumassa tilanne, missä lisävelanottajilla on enemmän valtaa, kuin niillä joiden harteille velanmaksu sysätään.
Ainakin omasta mielestä tämä tulee olemaan kaikista suurin haaste koko läntiselle demokratiajärjestykselle, että pystymmekö estämään enemmistöä kansalaisista äänestämästä demokraattisesti itsellensä rajattomasti etuja velan muodossa ja vähemmistönä toimivien veronmaksajien kustannuksella. Mieluiten myös ilman sitä, että luisumme itse diktatuuriin toimiessamme enemmistön tahdon vastaisesti.
Pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi että tämä meni poliittiseksi, mutta politiikkaa ja taloutta on kovin vaikea erottaa toisistansa 
Ikävä tulla huutelemaan väliin, mutta jos foorumilla on koripallon ystäviä, niin NBA League Pass olisi 50% alennuksessa. Koko loppukausi 50 euroa, kattaen kaikki pelit. Toimii esim. PS5:lla.
Voi kokeilla ilmaiseksi 7 päivän ajan.
Ongelmaksi velalliselle vai velkojalle?
Inflaatio tietysti on luontainen velkatason säätelijä. Lisäksi valuuttajärjestelmän vinoutumia on ennenkin hoidettu valtiotasolla. Nyt onkin mennyt jo useampi vuosikymmen, ettei ylivelkaantuneiden banaanivaltioiden velkoja ole suurelta osin pyyhkäisty pois, annettu anteeksi.
Silleenhän niistä valtionveloista pääsee, että ilmoittaa, että ei makseta. Ongelma siirtyy velkojalle. Siitä vaan markkinoille kokeilemaan, paljonko pitää antaa alennusta, että menee kaupaksi. Lopputulemaa kutsutaan velan markkinahinnaksi.
Myös valtiot voivat mennä vararikkoon. Suomi möi kaatuneen Neuvostoliiton saamiset 90 %:n alennuksella. Taisi Venäjä ostella ne halvalla pois, kun myöhemmin tuli ilmoitus, että Venäjä on maksanut kaikki Neuvostoliiton velat Suomelle.
Velkaongelma ei isosti koske Suomea. Suomen julkistalous on nettovelaton. Varoja on enemmän, kuin velkoja.
Meni vähän ohi aiheen, mutta se kuuluu kahvihuonekeskusteluihin.
Onko tietoa, että onko sijoitusvakuutuksen osakkeet samalla tavalla lainoitusarvoisia, kuin ne ovat arvo-osuustilillä.
Olen lukenut sen loppuun, lukeminen on paljon nopeampaa kuin kuuntelu.
Pelkäänkin tuottavuuden laskevan kun kaikki informaatio tuntuu siirtyvän podcasteihin ja videoihin 
I rest my case.
Miettikää minkä määrän tekstiä ehtii lukea yhdeksässä tunnissa.
Onko huomenna menossa isojakin laitoksia kiinni lakon takia, kun Fingrid näyttää aika synkkää tuotantoennustetta huomisen suhteen.
Ei tavallisen K-kauppiaan tulot missään miljoonaluokassa ole. Ja niissä tuloissa näkyy pääoman tuotto. Tavallisesti K-kauppias on Keskon vuokralainen, mutta hänellä on paljon rahaa kiinni kalusteissa ja varastossa. Sille pääomalle kuuluukin saada tuottoa, samoin kuin S-marketin vastaaville.
Hinnoittelussa suurin ero syntynee segmentoinnissa, ei niinkään yhtiömuodoissa. Ässät ovat vähän suppeamman valikoiman ja palvelun kauppoja.
@Verneri_Pulkkinen puhui hetki sitten Kamuxista kun nuorena otetusta tatuoinnista. Mutta oletteko koskaan miettinyt mitä kehossa tapahtuu kun pakaraan laittaa Harvia Forever tai Hyzon - no ragreats.
Mitä tarkoitat tällä? Valtion velka oli marraskuun lopulla 153 miljardia. https://www.valtionvelka.fi Tarkoitatko esimerkiksi valtion omistamia kiinteistöjä, suojeltuja metsiä jne?
Useimmissa maissa nettovelkaa on vähän, jos ollenkaan tältä kantilta katsottuna. Ongelma on, että julkista omaisuutta voi olla vaikea myydä tai siihen ollaan haluttomia: luonnonpuistot, kiinteistöt, infrastruktuuri yms.
Mutta hyvänä vastapainonahan ne toimii silti velalle.
