Itsehän sijoitan ydin- ja satelliittisalkkuajatuksella yli 80% ollessa kiinni ETF:ssä ja loput suorissa osakkeissa. Aika kylmää on ollut kyyti kaksi vuotta 
Laitetaan nyt vielä, että ETF:t ovat klassikko EUNL+IS3N+IUSN ja kuukausisäästö menee AINA osakepoiminnan edelle.
Moni lukee tuon viestin näin:
Eezy
QPR
Tecnotree
Kuuluisa Pohjolan Eka -laatuleiman saanut indeksien murskausstrategia.
Piti ihan hetken miettiä että mikä olis pahin mahollinen EQT-poiminta ja päädyin tähän lopputulokseen:
EcoUp
QPR
Trainer’s House
Olipas Tori.fi muuttunut huonoon suuntaan. No onneksi tulee sitä enää harvoin käytettyä, jos jotain positiivista niin ilmeisesti tulossa feedback käyttäjille niinkuin monissa paikoissa ollut jo todella kauan.
Ihan samaa ite kirosin 
Nettiauto/moto/varaosa kokeili vastaavaa uudistusta pari kolme vkoa sitten, ja äkkiä ammuttiin alas ja palasi ennalleen. Mikä ihme hinku on korjata semmosta mikä ei ole rikki
Pitää keksiä tekemistä että näyttää kiireiseltä ja tärkeältä.
On se hienoo kun varaosia koittaa uudesta Torista ettiä, niin alkaa akkojen käytettyjä rytkyjä paukkumaan hakutuloksiin. Omatkaan myytävät tuotteet ei enää saa yhtään klikkauksia hakukoneen ollessa täysin rikki.
Torista tosiaan tuli uudistuksen myötä melko sekava ja liian kuvapainotteinen ilmoituksiin, meni ihan kilpailijansa (huutajien) näköiseksi… Ei hyvä… muutamakin kauppa jäänyt vanhassa Torissa tekemättä, kun viesti-ominaisuus oli rikki, eikä mitään selitystä. Näppäilit pitkän viestin myyjälle ja lähettäessä vaan katosi. Miten ei vaan Suomeen saada Amazonia tai muuta järkevää kauppa-alustaa kehiin… voisin jopa maksaa kuukausimaksua toimivasta kauppa-alustasta…
Paljonko toimittajalla on kompetenssia kommentoida nykyistä koulutusta ja pisa-tuloksien laskun syytä?
Romahtaneesta osaamisesta syytetään tekoälyä ja helpotnopat.fi-nimistä verkkosivua.
On kyllä nopeaa tämä oppimistuloksien lasku kuin kaksi vuotta sitten erään anonyymin tekemä harrastesivusto on kannibalisoinut kaiken opetuksen tässä maassa!
” Huonosti suunnitellut pistetehtailun mahdollistavat opintojaksot eivät ole suomalaisen yhteiskunnan etu. Jos opiskelijat suorittavat tutkintonsa esimerkin kaltaisten opintojaksojen avulla, ei heillä ole valmistuessaan työelämän edellyttämiä valmiuksia tai korkeakoulututkinnon pätevyyttä”, Hallila päättelee.
Jos koko järjestelmä mahdollistaa tutkinnon naputtelun viikossa (ei mahdollista) niin kyllä siinä kohtaa oikea kysymys onko tätä tutkintoa järkevää edes ylläpitää?
Suurempi kysymys on, miksi tutkintoon on liitetty niin paljon turhaa pakollista tuubaa?
Näistä on jokaisen opiskelijan suoritettava neljä ja jokaisen naputteluun menee parista tunnista vajaaseen kahdeksaan, mielelläni naputtelisin vartissa pois jos se olisi mahdollista. 
Tässä on kanssa jokaisella pakollinen opintokokonaisuus josta voisi suoraan heittää jorpakkoon 2/3 kursseista, kaikenkaikkiaan näihin jokaisella pakollisiin opintoihin on ympätty 84 opintopistettä joka kelpaa kelalle 1,5 vuoden opintosuoritteeksi. Tähän kun lisää että ensimmäiseksi työharjoitteluksi kelpaa käytännössä työ kuin työ ja siitä saa vielä 15 opintopistettä niin ollaankin jo tutkinnon puolivälissä ilman, että on opittu käytännössä mitään työelämään valmistavia taitoja.
”Korkeakouluissa tekoälyä on pidetty hyödyllisenä apuvälineenä, joka auttaa tehtävien ideoinnissa ja palautteen saamisessa. Käytännössä tekoälylle on kuitenkin ulkoistettu kokonaan kirjoittaminen, jäsentäminen ja kirjojen tiivistäminen”, arvioi Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian lehtori Rasmus Mannerström.
Tämäkin tekoälyn demosointi laittaa kyseenalaistamaan käyttääkö lehtori itse ollenkaan tekoälyä? Tekoälyn käyttämä kieli on niin palikkamaista, että sillä ei kyllä mitään pitkiä tarinoita kirjoiteta ja jäsennellä sellaista tekstiä joka menisi mistään suodattimisesta läpi natiiville. Mitä kirjojen tiivistämiseen tulee niin siihenhän tekoäly on kuin juuri tehty ja se on sitä kuuluisaa työn tehostamista.
Hänen mukaansa syvällinen oppiminen uhkaa korvautua pinnallisella sisällön tuottamisella. Tutkinnon merkitys vähenee ja henkilön asiantuntijuus hämärtyy.
Tähän suuntaanhan koululaitosta on kehitetty vuosikausia opintokokonaisuuksia tiivistämällä ja opettajien resursseja per oppilas karsimalla. Mitä isompi monivalinnoilla tehty nettitoteutus sen parempi ja koulu kiittää kun entistä suurempia korkeakoulutettuja saadaan kortistoon.
HALLITUS PÄÄTTI lukiokoulutuksen uudistamisesta keväällä 2017. Päätös kattoi koulutuksen tavoitteiden, sisällön ja ylioppilastutkinnon uudistamisen.
– Päätöksen seurauksena myös lukion opetussuunnitelman perusteet tuli uudistaa, vaikka edellistenkin perusteiden toimeenpano oli kesken, Lehtonen muistuttaa.
Haastatellut rehtorit toivoivat oppiaineiden sisältötavoitteisiin väljempää kuvausta ja lisää pelivaraa lukioille ja opettajille.
Rehtorit arvostelivat myös eri sisältöjen opetuksen aikataulun tarkkuutta. [Heistä vaikutti, että minuuttiaikataulu oli opettajien palkkausperusteita, ei oppimista, varten.]](Tutkittu juttu: Lukiouudistus teki Suomesta satojen erilaisten lukioiden maan • Opettaja.fi)
”Työnantajat eivät pysty arvioimaan ja vertailemaan työnhakijoiden tietoja ja taitoja luotettavasti, jos osan tutkinnot on tehty pitkälti tekoälyn avulla”, Mannerström sanoo.
Kuinka moni oikeasti on joutunut käymään läpi mistä hänen opintonsa aikanaan koostuivat ellet ole hakeutumassa julkiselle.
Satakunnan ammattikorkeakoulussa matemaattisia aineita opettava Marika Toivola sanoo, että ongelman juurisyyt olivat nähtävissä jo yli kymmenen vuotta sitten, jolloin hän opetti lukiossa.
Romahtaneesta osaamisesta syytetään tekoälyä ja helpotnopat.fi-nimistä verkkosivua.
Toivola palauttaisi läsnäolotentit insinööriopintoihin. Nykyinen monimuotokoulutus mahdollistaa opintojen suorittamisen täysin etänä.
”Nykyisinhän emme tiedä, kuka tentit ja harjoituskokeet oikeasti tekee, opiskelija, tekoäly vai joku muu.”
Tämäkin opettajan vaatimus tuntuu erikoiselta, mikäli koulu haluaa läsnäolotentit se on tehtävissä ihan opettajan ja rehtorin yhteisellä päätöksellä. Ei tähän tarvita mitään lakimuutosta, mikäli monimuoto-opiskelija ei pääse koeaikaan kyseistä tenttiä tekemään niin, EXAM-tenttejä vain tekemään.
Campus Onlinessa on insinööritutkintojen pakolliset matematiikan ja fysiikan kurssit. Niihin ei sisälly minkäänlaista koetta osaamisen mittaamiseksi.
”Tämä on melkoinen houkutus niille, joilla matemaattinen osaaminen on jäänyt alakoulun tasolle ja matemaattinen identiteetti on jäänyt kehittymättä. Tällaiset opiskelijat eivät miellä matematiikkaa itselleen merkitykselliseksi, eivätkä näe sitä välttämättömänä insinöörin työssä menestymiselle”, Toivola valottaa.
Miksi kukaan matemaattisesti lahjaton ylipäänsä hakeutuu insinööriksi? 
Mikäli matemaattinen osaaminen on jäänyt alakoulun tasolle, miten sillä on ollut mahdollista luistella vielä kaksi seuraavaakin koulutustasoa läpi kirjotuksineen tai pääsykokeineen?
Kaikenkaikkiaan on upeaa kuinka paljon asiavirheitä tähän tekstiin mahtuu, voisi melkein kyseenalaistaa miten toimittaja on ylipäätänsä saanut itselleen maisterintutkinnon kasaan kultaisella kasarilla, sillonhan kaikki oli vielä kunnollista. 
Moikka, pahoittelut että vastaukseni kesti. Puhun vain omasta puolestani, mutta kyllä minäkin verotusta palkkaneuvotteluissa mietin, ja mikä se kokonaishyöty mahdollisesta korotuksesta lopulta on. Olen 14 vuotta työskennellyt Inderesillä ja se on kyllä opettanut yrittäjämäistä asennetta, joten olen tottunut ottamaan myös yrityksen näkökulman huomioon. Eli verojen ja kulujen osuus vaikuttaa sopivasti päätöksentekoon 
Ja siitä olen täysin samaa mieltä @KalleH :n kanssa, että muu kompensaatio (mm. lounasetu, liikuntaedut, työsuhdefillari) on hyvä lisä palkkaan.
Mulla homma ainakin on niin, että olen teknisesti isossa palkkakuopassa suhteessa siihen mitä voisin työnantajilta pyytää, mutta en suostu tekemään lisää/vaativampia töitä niin kauan kuin työn haittaverotus tarkoittaa että työstressi ja vastuu kasvaa huomattavasti, kun taas palkkahyödystä puolet menee valtiolle. Nykyverotuksella optimaalista olisi vähentää työntekoa koska nettotulot tippuvat vain 50%, mutta lisääntyneen vapaa-ajan saa verottomana ja tavoitteena onkin siirtyä kolmipäiväiseen työviikkoon seuraavan 10 vuoden sisällä, elleivät kriisit ja kusetusmarkkinat tuhoa salkkua
En ymmärrä miksi työssä pitää olla noin suuri haittavero, kun pitäisi olla teknisesti aika helppoa verottaa työn sijaan kulutusta ja turvata köyhälistön ostovoima tulosiirroilla. Kun kerran valtio indikoi verotuksella että töitä pitäisi tehdä vähemmän, niin me homo economicukset emme voi kuin totella ja vähentää työntekoa 
Itse ehdotan, että Osinkopuolueen pääsihteerille hankitaan työsuhdesähköpyörä, jotta hän pääsee takaisin toimistolle tavallisen työssäkäyvän pariin, eikä hän näin ollen erkaannu tavallisesta jäsenistöstä valkoisessa Westendin sokeripalatalossaan.
Moikka Foorumi! 
Julkaisin juuri historian ensimmäisen intohimoprojektini eli Inderesin Kirjakerhon jakson! Kyseessä on uusi konsepti, jossa jokaisessa jaksossa käydään läpi jotakin sijoituskirjaa ja lukukokemusta sen ympärillä. Pyrkimyksenä on, että saan jokaiseen jaksoon jonkun Inderesiläisen kaveriksi juttelemaan kirjasta kanssani, mutta voi olla, että joskus saatte tyytyä vain kuuntelemaan minua. Videokonseptin tavoitteena on toimia viihdykkeenä sijoittamisesta ja sijoituskirjallisuudesta kiinnostuneille. Ajatuksena on, että te katsojat olette kaikki Kirjakerhon jäseniä, joten kommentoikaa ihmeessä omia kokemuksianne käsiteltävistä kirjoista ja esittäkää toiveita jaksoaiheista! 
Ensimmäisessä jaksossa käsittelemme @Atte_Riikola :n kanssa Terry Smithin teosta Investing for Growth! Kirja nousi itsellä heittämällä sijoituskirjojen top 3:seen ja suosittelen sitä hyvillä mielin kaikille, jotka eivät ole sitä vielä lukeneet! Iso suositus myös mm. YouTubesta löytyviin Fundsmithin Annual Shareholder’s Meeting-videoihin, joiden kautta ensimmäiseksi tutustuin Terry Smithiin ja Fundsmithiin! Smithillä on mahtavan sarkastinen ja suorapuheinen puhe-ja kirjoitustyyli, joka sai ainakin minut heti koukkuun ko. videoihin ja hänen kirjoituksiinsa. Smithin suorapuheisuus ja sarkastisuus muistuttavat minua jo valitettavasti edesmenneestä legendaarisesta lempisijoitusgurustani Charlie Mungerista ja molempien gurujen sijoitusstrategiassakin on paljon yhteneväisyyksiä. Molemmat ovat laatusijoittamisen puolestapuhujia!
Jakso on reilu 54 min pitkä ja se sisältää videokonseptin, kirjan ja kirjailijan esittelyn, sekä minun ja Aten keskusteluosuuden! Nauttikaa! 
Sehän tuli suoraan lapaan, kun olenkin etsinyt kirjoja kasvusijoittamisesta. Oletan, että kirja koskee nimen perusteella sitä
Muitakin aiheeseen liittyviä suosituksia otan vastaan
Nurinkurisena maana suomalainen videopeleissä esiintyvä musiikkiartisti taas joutuu tavoittelemaan kasvua musiikkipalveluista
Muutama kaapeli taas mennyt poikki…
HEX alkaa pikkuhiljaa kaatamaan Magnificent7-joukkoa?
Jos valitsemme aikajänteen oikein, voimme havaita miten HEX on kirittänyt jo Teslan ohi sitten syksyn -23. Myös Apple on alkanut taipumaan hikisenä, kun HEX hengittää niskaan:
Kolmen vuoden säteellä Applen kaula on pidempi, mutta Tesla jäisi jälkeen jos huomioitaisiin HEXin salainen ase, eli osingot.
Lisäys: osingottomalla Googlella ei ole mahdollisuuksiakaan kilpailla Hesulin kanssa, kun aikajänne on sopiva eli viimeiset 6kk. Samalla aikajänteellä myös sekä Apple että Tesla suorastaan romahtavat Hesulin paineen alla.
Lisäys 2: Hesuli jaksoi pitkään painaa Amazonia, mutta nyt kun kiikarissa on Applen, Googlen ja Teslan liiskaus niin Amazonin tuotto on päässyt ylittämään Hesulin parin vuoden tauon jälkeen:
Juha lyö All-in NYT maaliskuun osingonmaksajiin
