Ainoat velat jotka minulla on ollut, ovat asuntovelat.
Ne olivat fiksuja velkoja, koska ne velat tulivat omaisuudeksi, jotka jollain tavalla tekevät pätäkkää.
Pörssiosakkeisiin en uskalla ottaa velkaa kun en osaa sitä velkaa sijoittaa tarpeeksi fiksusti.
Mutta laittoi kyllä mietityttämään… 
Mielestäni Norjassa ei ole tarkoituskaan päästä asuntolainasta eroon. Maksavattens korot ja vastikkeet. Kait jotkut kykenevät pienentämään lainaakin.
Kerrotko kenen omaisuutta eläkerahastot sitten ovat, jos eivät valtion. Kenellä muulla mukamas on hallintaoikeus eläkerahastoihin ja valta päättää millä tavalla ja kuinka paljon sieltä siirretään eläkkeensaajien omaisuudeksi? Omaisuuden voi jakaa perillisille tai vaikka lahjoitaa toiselle, mutta etuoikeuksia joita ei itse omista sen sijaan ei voi.
Tilasin perheen naisille joululahjat Marimekolta ja siellä olikin yllättävän hyvät tarjoukset menossa. Vinkkinä jos joku muukin on myöhään liikkeellä hameväen lahjojen kanssa. 
Tämä on keskimäärin totta. Tunnen oikein hyvin kauppiaita, jotkut jopa ihan ystäviäkin. Ihan kuten muussakin yrittäjyydessä, erot yrityksen menestymisessä ovat isoja. Siellä on kovalla työllä ja jonkinlaisella järjenkäytöllä, mutta myös hyvällä tuurilla saatavissa oikein hyviä tuottoja. Alueelliset erot voivat olla valtavia ihan jo saman kaupungin sisälläkin. Nöyrät ja työteliäät ovat tuttavistani ehkäpä menestyneet parhaiten, kun kyseessä nykyajan nuoremman polven kauppiaat. Mutta vielä löytyy niitäkin, joille tärkein tuntuu olevan iso ja kallis auto pihassa. Toisaalta viimeiset vuodet ovat opettaneet nöyryyttä kohtalaisen hyvin näillekin.
Minulla on lisäksi pikkaisen univelkaa ja massiivinen kunniavelka, jota en osaa rahalla mitata. Kunniavelka on mittaamaton… vai onko? - Sotaveteraanit.fi
Ne rahastothan ovat vastaavaa eläkejärjestelmässä, jossa tulevat eläkevastuut ovat vastattavaa. Valtio ei voi ottaa varoja niistä budjetin tilkkeeksi. Kieltämättä omistusoikeus on hieman hämärähkö, joka osaltaan selittänee varsin vaatimattomat sijoitustuotot.
Valtio itse päättää paljonko rahastoihin laitetaan rahaa, miten niitä käytetään ja paljonko sieltä maksetaan ulos. Toki instituutiot ovat estämässä ettei muutosvauhti voi olla liian nopea, mutta kyllä valtio voi käytännössä mielivaltaisesti nostaa tai laskea eläkeikää, eläkkeen määrää tai eläkemaksuja, sekä päättää miten rahoja käytetään. Kyllä tuo täyttää jo omistamisen määritelmän 
Mikäli eläkemaksut menisivät henkilökohtaiselle eläketilille tai maksettuisiin eläkkeisiin olisi hallintaoikeus ja ne voisi jakaa vaikkapa perintönä kuoleman jälkeen, niin silloin kyse olisi yksityisomaisuudesta eikä valtion omaisuudesta.
SM-Liigan tulevaisuus näyttäisi olevan siis hyvissä käsissä. Toivottavasti uusi urheilujohtaja ei ole kamalasti ehtinyt lähettää firman rahoja nigerialaisprinsseille: Liiga
Urheilujohtaja
Jussi Markkanen
jussi.markkanen (at) liiga.fi
Hetken jo luulin olevani politiikkaketjussa 
Ostaisin itsekin jos olisi ylimääräistä kassaa tai yritys sopisi strategiaan.
Olen työterveysasiakkaan puolella mukana työterveyskuvioissa. Terveystalolla ilmeisesti pulaa resursseista, mutta ajavat juuri aika kovia hinnankorotuksia ensi vuodelle. Tähän liittyen toivat meille työkalupakissa vinon pinon toimia, joilla voitaisi vähentää työntekijöidemme lääkärikäyntejä jotta hinnankorotusten vaikutus yrityksellemme eliminoituisi vähempien lääkärikäyntien osaltaan vähentäessä kustannuksia.
Jos Terveystalo tässä onnistuu laajemmassa mittakaavassa, tarkoittaa se nousevaa liikevaihtoa samoilla resursseilla kun meiltä vapautuvat lääkäriajat voi myydä muille yrityksille ja tämän lisäksi saavat meiltä noin sama määrä rahaa vuodessa. Varsin nerokasta liiketoimintaa omaan silmään “win-win”, joka sitten lopulta näkynee Terveystalon kannattavuudessa?
Olen aina tykännyt tukea omia positioitani - maalla, merellä ja ilmassa.
Esimerkiksi silloin kun Raision osake oli kova pelipaperi vetelin leivälle tuuman kerrokset Benecolia. Toki leivän molemmille puolille. Ensin äänekkäästi (ja menestyksellä) vaadittuani sitä tarjolle työpaikan lounasravintolaan.
Uraani on haastavampi tukiostettava tavalliselle tallaajalle.
Mietin mahdollisia tukemistapoja tämä uudenkarhea geigermittari kourassani.
Inderesin analyytikolla tuli kiire muuttaa suositusta Harviassa, jotta mallisalkun kanssa päästiin veivaamaan. Viime vuonna Harvia silti maistui kurssin ollessa 38€:n tasolla. Tämäkö on sitä pitkäjänteistä sijoittamista, johon Inderes kannustaa?
Reveniota lisättiin korkeilla arvostuskertoimilla, vaikka kasvu on tyrehtynyt. “Väliaikainen heikkous” on toistaiseksi sanahelinää vailla konkreettisia näyttöjä.
Miksi Qt:n osta-suositusta ei muutettu, vaikka kurssi käväisi tavoitehinnan yläpuolella? Asiasta myös kysyttiin foorumilla, eikä analyytikko vaivautunut edes vastaamaan.
Ottaako kukaan vastuuta hirvittävällä tavalla epäonnistuneista ennusteista ja suosituksista Duellin ja muiden pienyhtiöiden kohdalla?
Jos Kempower ei vieläkään maistu mallisalkulle, voi siitä vetää johtopäätöksen, ettei Inderesillä luoteta edes omiin ennusteisiin. Durhamin tuotantolaitoksen ylösajokin on mitä ilmeisimmin onnistunut aikataulussa.
Muuten, tähän mennessä OP:n analyytikko on onnistunut lähes täydellisesti Kempowerin kohdalla, eikä ennusteita ole muutettu vähän väliä kurssiheilunnan takia (olen ollut alusta lähtien Kempowerin mikrosijoittaja, joten on tullut seurattua tiiviisti). Sama analyytikko on pitänyt myös kiinni näkemyksestään Nesteen osakkeen kohdalla, vaikka kurssi otti pahasti osumaa aiemmin tänä vuonna. Viimeisin osavuosikatsaus antoi lisää aihetta optimismille. Inderesillä on sen sijaan taipumus veivailla ennusteita kurssiheilunnan mukana.
Kesko-ketjussa oli keskustelua omaplussaeduista, joista jokaisen Kesko-sijoittajan tulisi olla tietoinen. Keskustelu kuitenkin poistettiin yhden sarkastisen viestin perusteella. Onneksi Keskon edustaja ehti kuitenkin huomata keskustelun, kuten ketjusta on luettavissa.
Tässä vähän rakentavaa palautetta rehdiltä tuulipukusijoittajalta, joka ei kuvittelekaan olevansa mikään sijoittamisen huippuasiantuntija. Jokainen vastaa omista sijoituspäätöksistään, mutta kannattaa silti pitää mielessä, että Inderesin toiminnalla on iso vaikutus tuhansien piensijoittajien sijoituspäätöksiin. Luottamus on heikentynyt kahden vuoden aikana.
Mitä nää on ja mistä niitä saa?
Hyvä se on suitsia esimerkiksi Keskon yhtiöketjua, jos viestit massautuu apin ympärille tai missä kaupassa sattuu itse käymään milloinkin riippuen missä itse sattuu asumaan. Ei liity varsinaisesti enää sijoituscaseen suoraan ja pitemmän päälle sellaista ketjua ei tule enää seurattua.
Mulla on ollu pitkään ihan tatuointi-ideakin, jossa pääosassa Suomen leijona ja japanilainen lohikäärme taistelee siluettina jotenkin komiasti keskenään ihan friendly matchiä, kuvastaen pitkälti meikäläisen suomalaisuutta ja rakkautta Japania kohtaan, ei olisi mikään extempore-tatuointi siispä. 
Kaikesta huolimatta, vaikka olisinkin 99,99% varma, että haluaisin sen, niin se epäilevä 0,01% estää. On helpompi olla ottamatta, kuin katua myöhemmin millään tasolla. Tällaiset videot vain vahvistaa sitä, etten ota. Hetkenhän se tatuointi on hieno, sitten oma kroppa hyökkää vastaan ja käy “syömään” sitä, jättäen jälkeensä jotain, joka viimeistään kaduttaisi itseäni ainakin.
Eli, koko elämäni elelen ilman tatuointeja, eipä tule ongelmia Japanissakaan missään vaiheessa, kun siellä aktiivisesti vierailen, vaikka sielläkin päin tatuointeihin aletaan jo suhtautumaan myönteisemmin. 
Tatuointirahat pörssiin!
Joo tiedän lupus on susi. Mutta minulle riittävän lähellä varmuuden vuoksi nauttia yksi tai kaksi
Mallisalkun hoitajat käyvät tekemisiään kattavasti läpi videoilla ja raporteilla, joten he varmasti ottavat kantaa Harvian ostoihin ja myynteihin ennen pitkää. On kuitenkin meille itsestään selvää, että mallisalkun liikkeet on alisteisia analyysille, eikä toisinpäin. Analyytikolla on kannustimet olla oikeassa ja se ohjaa suosituksia ja näkemyksiä.
Analyysissä, kun puhuttiin väliaikaisesta heikkoudesta, kirjoitettiin samalla, että odotetaan tuloksen kääntyvän kasvuun jälleen ensi vuonna ja tätä myös ennusteissa odotetaan. Siten näen ihan luonnollisena, että tässä kohtaa konkreettisia näyttöjä ei vielä ole.
Mihin ajankohtaan tässä viittaat? Nähdäkseni kurssi ei ole käynyt hiljattain tavoitehinnan yläpuolella, enkä tämmöistä kysymystä nyt löytänyt tuoreeltaan Qt:n ketjusta. Yleisellä tasolla sanottakoon, että näkemyksiä ei päivitetä jatkuvasti eli jos on tuore päivitys ja tavoitehinta/suositus on ristiriidassa tai kurssi käväisee tavoitehinnan yläpuolella niin se ei välttämättä johda välittömään päivitykseen. Tätä on kommentoitu mm. täällä Q&A:ssa
Tätä olen kyllä pyrkinyt tekemään kirjallisesti täällä foorumilla ja videoilla. Miten näet, että tästä voisi ottaa enemmän vastuuta?
Nesteen suositus oli alkuvuodesta vähennä, jonka jälkeen käänsin sen lisää-puolelle osakkeen oltua mielestäni houkuttelevasti hinnoiteltu kurssilaskun jälkeen. Tämä tapahtui liian aikaisin, sillä jouduin sen jälkeen vielä laskemaan ennusteitani. Toisaalta sen jälkeen osake on ollut entistäkin edullisempi kurssilaskun jatkuttua, joten pidän “näkemyksestä kiinni pitämistä” varsin loogisena. Ennusteet ei liiku kurssin myötä, mutta suositukset kylläkin, mikä on mielestäni loogista.
Moderaattorit voivat ottaa kantaa ketjuihin liittyviin keskusteluihin ja mahdollisiin viestien poistamisiin.
Tällainen vastaava viesti putkahtaa jonnekin päin foorumia muutaman kuukauden välein, joten mennään aika vakiovastauksilla:
Minulla ei ole pääsyä uusimpiin raportteihin, mutta viimeinen Laaja raportti näyttää, että tähän asti Mallisalkku olisi voinut myydä Harviaa 10.2 - 29.5.23 kolmen vuoden ajanjaksolla. Voisiko kuitenkin olla, että ensin Rauli päätyi negatiiviseen suositukseen, ja vasta sen jälkeen Mallisalkkutiimi keventämään? Lisäksi kannattaa katsoa mallisalkkukatsaus, tai ainakin linkkaamastani kohdasta sellainen 2,5minuuttia eteenpäin, jossa aika suoraan sanotaan, että halutaan lisätä käteistä.
Harvian suosituksiin ja suositusmuutoksiin en osaa ottaa sen enempää kantaa, koska en itse yhtiötä seuraa, mutta tuon 38 euron oston jälkeen on nähtävästi lisätty myös huomattavasti alemmilta tasoilta. Tuosta 38€:n kurssin jälkeen ovat myös sentimentti ja maailmantilanne muuttuneet aika rajusti. Jopa yhtiöt muuttuvat tuollaisen hieman vajaa parin vuoden stintin aikana
En ainakaan löytänyt yhtiön materiaaleista mitään viitteitä pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Nordnet ja erityisesti Martin Paasi tuota mantraa hokevat.
Tämän onnistumisesta ei oikein kukaan osaa sanoa vielä mitään, mutta harvemmin niitä hyviä sijoituksia enää tehdään silloin kun kaikki muutkin näkevät yhtiön erinomaisuuden. Lisäksi ajoittaminen tuppaa olemaan pirun vaikeaa, vaikka me sijoittajat muuta kuvittelemmekin etenkin omalle kohdalle.
Käsittääkseni suosituksia ei muuteta tavoitehinnan muuttuessa ellei samalla tehdä myös analyysiä eli osareiden yhteydessä tai joskus erikoistilanteissa.
En nyt tiedä tarvitseeko tuossa välttämättä ottaa vastuuta, kun suositushistoria ja kurssi ovat molemmat julkisia. Ei se ainakaan minulle mitään lisäarvoa tuo. Toisaalta Harvian tapauksessahan näin kävi ja analyytikko vaihtui, joten siellä ainakin Thomas nosti käpälää ilmaan. Toisaalta jossain ketjussa todettiin analyysin tuottaneen alfaa pitkällä aikavälillä vaikka ero on toki kaventunut parin viime vuoden aikana.
Mallisalkulla taitaa olla muitakin sijoitusperusteita kuin ero tavoitehintaan. Muuten, 1,5 vuotta on aivan liian lyhyt aikaväli arvioida analyytikon onnistumista yhden yhtiön kohdalla. Sattuman merkitys on vielä aivan liian suuri. Tämän todistaa mm. meikäläisen osakepoiminta, joka tuotti 2020 satumaisesti, mutta sen jälkeen tullut tukkaan indekseiltä ihan säännönmukaisesti.
Miksi itsevarmuus tai päänsä pitäminen olisi pelkästään hyvä asia? Taitava sijoittaja osaa myös pyörtää aiemmat johtopäätöksensä, mikäli data osoittaa muuta. Itse en ole tässä kovinkaan hyvä. Omasta salkusta esimerkkinä Talenom, joka tuli salkkuun vitosella, mutta olisihan sitä siellä 15+ hinnoissa voinut kevennellä.
Ensiksi ihmettelet miksei QT:n suositusta muuteta kurssimuutoksen mukana ja nyt kritisoit ennusteiden muutoksia. Haluatko siis analyytikon reagoivan vai et?
Avaatko hieman tätä ajatusta? Vai saako sieltä omaplussaeduista osakkeitakin -30%? Jotenkin uskoisin väitteen “omaplussaeduista, joista jokaisen K-plussakortin haltijan tulisi olla tietoinen” Tuohan sijoittamisen kannalta yhtä relevanttia kuin peurakolareiden raportointi Sammon ketjussa.
Itseasiassa tässä ei ollut mitään rakentavaa, sillä rakentavan palautteen tulisi syyllistämisen ja salaliitoilla spekuloinnin sijaan etsiä epäkohtia ja parhaimmillaan tarjota niihin ratkaisuja. En osaa rehellisyyttäsi muuten arvioida, mutta ainakin itselleen sitä kannattaisi olla. Helpottaa sijoittajana kehittymistä
Tässä ollaan ensin asian ytimessä, mutta sitten takerrutaan lillukanvarsiin. Peesaaminen on jokaisen oma häpeä. Kaiken lisäksi Indereshän antaa vielä sijoittajille etumatkaa, koska analyysin julkaisun heillä on karessit sekä yksilöinä että mallisalkkuna. Kun lasketaan mukaan vielä kaupankäyntirajoitus suosituksia vastaan, niin mikään ei estä sinua ja minua poimimasta rusinoita pullasta.
Tässä sinulle muutama ratkaisu murheitasi helpottamaan:
