Huonoon ajoitukseen yhdistyi tyhmä pää. Sain täysin ilman omaa ansiota hyvää nousua jonkun aikaa perstuntumatreidailuilla. Nälkä kasvoi syödessä, riskinotto ja panoskoko lisääntyivät ja vauhtisokeus iski.
Typeriä virheitä ja sitten päälle kusetusmarkkinat ja kriisit, saatana.
Nuorena kaikki pääoma on inhimillistä pääomaa jota on vaikea kapitalisoida paitsi vivuttamalla. Näen, että kun sijoittaa lainalla niin tuo vain tulevaisuuden kassavirrat(palkat) tähän päivää käytettäväksi ja pörssi kun pitkässä juoksussa tuppaa mennä ylöspäin, niin eihän tässä ole kuin voitettavaa.
En vivuttaisi portfoliota joka koostuu vain osakepoiminnoista tai ainakaan pölhexin smallcap yhtöistä. Low beta/min vol/faktori etf yms mielestäni voi aika huollella vivuttaa.
Voi mennä toki, mutta kunhan on maltillinen velkasuhde (<50%) niin se velka ei pelota koska tietää että sen voi maksaa helposti pois.
Jos kaikki sijoitukset olisivat puhtaasti velaksi, niin ostaisin pari extra pakettia rennietä. Mutta se oli siis tuon videon pointti, että uskaltaako lähteä puhtaasti velkasijoittamalla keräämään varallisuutta.
niinhän se menee että kunhan arvostuskertoimet ovat maltilliset ja riski pieni niin pitkässä juoksussa on vaikea hävitä, ellei myy osaketta välissä. Koronasta opittiin että digitaalinen liiketoiminta on turvallista ja kestää kriisit, joten esim. Sampo olisi hyvä lainasijoitus.
Pankit olisivat toinen johon sijoittaisin lainarahalla, ne ovat turvallinen sijoitus pohjoismaissa. Riskisemmät sijoitukset hoidan omasta pussista.
Itse odotan vielä lainapäätöstä Nordnetilta. Jos opiskelujen jälkeen löytyy töitä niin pakko myöntää että houkuttelisi 100% tai yli lainoitusaste.
Katson tuon kirjan läpi, kiitos suosituksesta!
Varoituksen sana vanhalta ukolta. Pankkien bisnes perustuu velkavipuun, melko suureen vieläpä. Vivun vivuttaminen voi toimia, mutta sitten on parasta todella tietää mitä tekee.
Erikoinen sattuma että tuulettomilla paukkupakkasilla aina lahoaa vähintään pari voimalaa. Joku mutteri murtunut Olkiluodossa tai joku kaapeli on just sillon pakko vaihtaa uuteen. Kuinka voi olla
Jos huoltovarmuus on oikeasti sähkön osalta tätä luokkaa Suomessa niin tarttis varmaan alkaa tekemään jotain ettei sähkönhinta heittele kuin kryptojen kurssit.
Kaikissa sijoitusoppaissa opetetaan jakamaan velka hyvään ja huonoon. Hyvä velka tuo tuloja ja huono velka syö niitä. Hyvää velkaa ovat asunto- ja sijoituslainat, huonoa luottokortti-, osamaksu- ja kulutusluottovelka.
Mielestäni silti olennaista on velan hallittu käyttö sijoituksissa (myös turvallisina pidetyissä asuntosijoituksissa) ja sitten tuo mainittu riskinsietokyky on jokaisella yksilöllinen. Joillekin ei vain velka ollenkaan sovi, vaan ahdistaa koko ajan ja se tulee uniin. Jotkut kykenevät huoletta ottamaan suuria summia velkaa omiin tuloihinsa nähden. Esimerkiksi vuositulojen verran tai yli. Varallisuudellakin on aika iso merkitys yhtälössä.
Maltillinen velkavipu kyllä auttaa suuresti vaurastumisessa yli ajan. Oikein käytettynä velkavipu on hyvä työkalu. Harva esimerkiksi sijoittaa asuntoihin ilman velkavipua.
Aivan ensiksi, anteeksi että tuon tämän kysymyksen kahvihuoneeseen, kuuluisi oikeasti historia-ketjuun, mutta kysyn nyt kuitenkin. Muistaako kukaan miten tämä alunperin toteutettiin? Olisin voinut vannoa, että avoir fiscal tuli siinä samassa yhteydessä kun pääoma- ja ansiotuloverotus eriytettiin 1993. Minulla oli tuohon aikaan sen verran vaatimaton salkku, etteivät osingot yltäneet verotettavaan rajaan asti, joten oma kokemus on tainnut jäädä saamatta. (foorumin nuorisolle kerrotakoon, että kauan sitten osinkoja verotettiin normaalin tuloverotuksen yhteydessä, mutta siinä oli vähennys, eli aivan vähäisistä osingoista ei joutunut verolle pannuksi)
Jaa-a. En epäile, etteikö Pohjoismaissa olisi erinomaisia pankkeja, mutta kuten viime keväänä päästiin todistamaan, niin yksi ikävä seikka tuolla sektorilla on - yhden ongelmat heijastuvat äkkiä muihinkin. Epäluottamus on myrkkyä liiketoiminnan perustuessa vipuun, ja jos tuota pakettia vivuttaa vielä itse sijoittaessa lisää, niin siinä voidaan olla turvallisuudesta kaukana. Vakuutusyhtiöidenkin kohdalla on vähän siinä ja tässä, että lähtisinkö vivuttamaan.
Puhut näköjään markkinariskistä. Kyllähän ne Nordeat ja muut paremmat pankit lyhyellä tähtäimellä seilaa markkinasentimentin mukana, mutta mikäli salkku ei ole vakuutena niin hyviä ostopaikkojahan nuo vain ovat
Liekö mitään sen tylsempää ja vakaampaa kuin jokin vahinkovakuuttaja ihan näin esimerkkinä
Eilisen iltapäivän jälkeen on hyvin huomannut keillä tuttavapiirissä on pörssisähkö, kaikki presidentistä naapurin mummoon ovat syyllisiä tämän päivän hintapiikkiin eikä pörssisähkön ottajan riskienhallinnassa ole mitään vikaa, eikö ihmiset oikeasti tajua että pörssisähkö ei ole aina halpaa ja heitot voi olla suuriakin?
Samaa itkua järjestelmän vioista ei jostais syystä ollut kun hinta oli puoli euroa negatiivinen…