@Antti_Jarvenpaa ja @Marianne_Palmu , puhuitte Talouden jäljillä videolla että marginaalivero oli puhuttanut toimistolla palkkakeskusteluiden yhteydessä.
Jakson aiheeseen liittyen, se paperimies saattaa yrittää saada maksimi palkankorotukset välittämättä paljonko se yritykselle kustantaa, kun vastapää osaa ottaa sen huomioon.
Menestyvä yrittäjä taas pystyy säätämään enemmän tai vähemmän optimaaliseksi sekä omat että yrityksen verot ja kulut.
Teillä moni työntekijä on myös omistajana, joten vaikuttaako ajatteluunne myös vaikka tälläinen: “kannattaako meiän nyt nostaa nettopalkkaa 100 rahalla, kun yritykselle se maksaa 300 rahaa. Ehkä me nostetaan nettopalkkaa vain 50 rahalla - vaikka varaa luultavasti olisi myös tuohon 100 rahan korotukseen”.
Eli vaikuttaako vaikka verojen ja kulujen osuus päätöksentekoon “enemmän kuin sen pitäisi”, olettaen että yrityksen marginaalit antaisi periksi hieman isompiinkin korotuksiin vai osaako työntekijät olla tarpeeksi röyhkeitä ja nostaa palkkaa niin paljon kuin vaikka tavoitemarginaali antaa periksi?
Saattaa olla ilkeä kysymys, eikä mitään eksaktia vastausta ole pakko antaa vaan voi myös pallotella asian ympärillä. Lähinnä kiinnostaa miten jos mitenkään nuo vaikuttaa päätöksentekoon eikä välttämättä se mikä päätös lopulta oli.
Toki voin puhua vain omasta puolestani, mutta yrittämäinen asenne ja yrityksen tilanteen huomioon ottaminen huokuu vahvasti kollegoissa ja niissä palkkakeskusteluissa, joissa itse olen ollut mukana v. 2019 lähtien. Palkoista neuvotellaan aina tiimin kesken ja ne ovat avoimia. Enkä koe, että liikkeellä olisi koskaan oltu kaikki tai ei mitään -asenteella hakemassa maksimikorotuksia.
Pidän henkilökohtaisesti esim. itseohjautuvuutta, joustavuutta ja sopivaa vapautta työssä suuressa arvossa Inderesillä työskentelyssä. Sen arvon pistäminen euroiksi on vaikeaa, mutta iso ekstra se on henkisesti.
Työntekijöitä kannattaa myös kompensoida muutenkin kun jäykällä kuukausipalkalla.
Meillä on töissä kuukausipalkan lisäksi osakepalkkiot, osingot ja bonukset jotka saa mahdollisesti suoraan henkilöstörahastoon. Näin työntekijälle on enemmän keinoja oman verotuksen säätöön ja vain osa palkasta menee tuolla korkeimmalla marginaaliverolla.
Täytyy kyllä sanoa, että tämän vuoden puolella omaa salkkua on kannatellut jenkkiyhtiöt. Onneksi on tullut hieman lisättyä sinne painoa viimeisen parin vuoden aikana. Hesan yhtiöitä tuntuu kannattelevan lähinnä osingot. Tässä viime viikon kyselyn tulokset. Enemmistö äänestäjistä uskoo, että seuraava OMXHPI ATH tulee vasta vuoden 2026 jälkeen. Kuitenkin 2025 sai myös ihan hyvin kannatusta ja äänestäjien oukossa mm. Verneri ja P1.
En tiedä tutkimuksen korrelaation ja kausaliteetin erottelusta. Joskus on tullut vastaan näkemys että parisuhteiden yleinen haaste on kulttuurillinen tapa metsästää significant otheria jonka ominaisuudet täydentävät omia puutteita ja haaveita. Kun molemmat tekevät saman, yhtälö on haastava. Tässä yhteenvedossahan nämä kriteerit ladataan valmiiksi toisen harteille, ja oma henkevyys ja rahankäyttö sivuutetaan suoraan. Vaikka rationaalisesti niihinhän voi paljon helpommin vaikuttaa kuin puolison.
Kelasin että toi target 148-149 saavutettaisi jossain 6-9kk… mennyt jotain viikko. Jenkkimarkkinat on ihan hulluja. Ja tottakai olin ostanu vaa jollain 1200e enkä uskaltanu tankata välissä…
$ALB (litium)
p.s. Onko jotain Discord-yhteisöä tms missä voisi myös jakaa omia havaintoja / näkemyksiä ja keskustella nopetempoisemmin? (Laita vaikka viestiä <3)
Tuntunut pidemmän aikaa että menee vähän tsättäilyksi kun oon tottunut enemmän sellaiseen aktiivisempaan kommunikaatioon.
Kun te @Sijoittaja-alokas ja @Roni_Peuranheimo taistelette kumpi saa sen keksipurkin nostettua takaisin ylähyllylle, nauttikaa viikonlopusta kun isot pojat pullistelee! Huippu kontenttia, kyllä ihminen on vain outo otus.
Kemiaa pidettiin ainakin joskus ns. valmistavana lääkikseen (sekä myös proviisorin koulutusohjelmaan.) Eli jos ei päästy sinne lääkikseen sisään, haettiin vauhtia kemmalta. Lääkiksen hakijoista suurin osa on naisia. Tämä nyt ainakin yhtenä tekijänä tuli mieleen.
Tähän voisin kyllä sanoa sen verran, että juuri jonkun aikaa sitten Qt laski tavoitteita, jotka vaikuttivat johdon palkitsemiseen. En nyt tarkalleen muista mitä siellä laskettiin, mutta sen johdosta johto pääsi nauttimaan maksimipalkkioita taas.
Kyllähän palkkiot ja kannustimet kuuluu kapitalismiin, mutta ei kai yritysten siltikään kannata kaikkea johdolle antaa. Varsinkaan, kun johto ei saa jotain valuuttaongelmia kuntoon. Kyllä johtoa kuuluu hyvästä työstä palkita, mutta en kyllä Padmalle noita summia maksaisi viime vuosilta.
Ongelmallista jos johto ja pääomistajat ovat samoja henkilöitä. Siinä on omistajalla kiusaus ylipalkita johtoa. Ja se on pois muilta omistajilta.
Toki tuollainen kotiinpäinvetokin kuuluu kapitalismiin. Piensijoittaja voi sitten itse valita pistääkö rahansa putkaan jossa pääomistaja veivaa itselleen vielä omistusosuuttaan suuremman osan tuloksesta.
Myin Nokian osakkeet pois 2000-luvun alussa hintaan 47 €. Hinta kohosi vähän ajan päästä yli 60 €. Harmitti liian aikainen myynti. Ei harmita enää. En ole sen jälkeen koskenut ko. osakkeeseen.
:
dippais nyt huolella takas pohjaan nii kehtais ostella.
Kyllä johtoa kuuluu hyvästä työstä palkita, mutta en kyllä Padmalle noita summia maksaisi viime vuosilta.