En ollut töissä, mutta useat kaverit olivat Huaweilla aikoinaan. Kaikki kovia tekijöitä, mutta loistavista palkoista huolimatta eivät kestäneet työkulttuuria kuin hetken.
4 tykkäystä
Luottokorttivelat kasvat hurjaa vauhtia, alla on tviitti siihen liittyen:
@Juha_Kinnunen on tehnyt jälleen kattavan tuloskausiyhteenvedon, vain premiumisteille. 
Helsingin pörssin Q4-tuloskauden anti jäi selvästi odotuksistamme rohkaisevan Q3:n jälkeen. Merkittävillä säästötoimilla saatiin kompensoitua kysynnän lasku, mutta negatiivinen tulosvipu söi toiveet merkittävistä tulosparannuksista. Vuoden 2024 tuloskasvuennusteet laskivat yhtiöiden odottaman käänteen parempaan siirryttyä näkymissä loppuvuoden puolelle. Tukea pörssille antavat maltilliset arvostukset, jotka asettavat riman jo varsin alas. Pitkäjänteiselle osakepoimijalle Helsingin pörssi tarjoaa edelleen mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
EDIT:
Tämä lyhyempi kommentti tuloskaudesta näkyy kaikille:
8 tykkäystä
Olisikohan nyt oikein. Valoa ja Aurinkoa Helsinkiin sijoittaville 🫶🏻
8 tykkäystä
Juu noihan tuo menee, kun tehdään töitä hartiavoimin ja parannetaan tuottavuutta investoinneilla.
Suomessa ajatellan että työttömältä pitää saada 50e/kk pois ja sillä ongelmamme ratkeavat.
Wahlroos on jo ajat sitten ollut sitä mieltä, ettei Suomen 15vuoden nollakasvun juurisyy ole sosiaaliturvassa.
6 tykkäystä
Palkkataso on tainnut myös nousta vuodesta 2008, joten käppyrä näyttää todellista dramaattisemmalta.
4 tykkäystä
Kyllä myös Amerikkalaiset kamppailevat jokapäivä maksujen kanssa, maksut viivästyy ja kun rahat ei riitä käytetään kaikenlaisia Buy now pay later sovelluksia mm asumisvuokrien maksuun.
2 tykkäystä
Hesarin pääkirjoituksesta.(maksumuurin takana) Usan ja EU’n eroista:
Yksityisen sektorin tuottavuus on polkenut paikoillaan vuoden 2007 jälkeen. Suomi jää kaiken aikaa jälkeen niistä maista, joissa tuottavuus kasvaa hyvää vauhtia. Yksi tällaisista maista on Yhdysvallat.
Vertailu Yhdysvaltoihin kertoo, että Suomi ei ole yksin. Euroopan tuottavuuskasvu on paljon hitaampaa kuin Yhdysvalloilla, joka nyt koronaviruspandemian jälkeen ottaa spurttia. Yhdysvaltojen kilpailukyky käy tuottavuuden kasvun vuoksi ylivertaiseksi, jos tuloksia vertaa Eurooppaan.
Euroopan unionin tilastoija Eurostat kertoi viime viikolla, että työtuntien mukaan laskettu tuottavuus laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä euroalueella 1,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Yhdysvalloissa samassa ajassa tuottavuus kasvoi 2,6 prosenttia. Eurostatin mukaan euroalueen tuottavuuskasvu on heilunut vuosikausia yhden prosentin tienoilla – se on ollut siis heikkoa.
Vielä muutama vuosi sitten EU:ta markkinoitiin sääntelyn suurvaltana. Ajatus meni siten, että EU luo eri elämänalueille, tuotteille ja palveluille standardeja, joita muiden isojen talousmahtien ja niiden yritysten on noudatettava, jos ne haluavat käydä kauppaa Euroopan ja toistensa kanssa.
Viime vuosina tämä ajatus on paljastunut harhaiseksi. Jos vertauskuvan ottaa jalkapallo-ottelusta, tilanne on se, että Yhdysvallat tuo mannerten väliseen matsiin huippujoukkueen Applesta Teslan kautta Alphabetiin. Eurooppa tuo kentälle monta erotuomaria.
Euroopan heikko tuottavuus ei ole ohimenevä vaihe vaan rakenteellinen ongelma, jota kansalliset poliittiset linjaukset eivät ratko vaan jopa pahentavat. EU:n päättäjät sitoutuivat jo kaksikymmentä vuotta sitten siihen, että unionista tulee maailman kilpailukykyisin alue vuonna 2010. Silloin vannottiin tiivistyvän yhteistyön ja yhteistyön tuomien synergiaetujen nimeen.
Sitten HS’n koluminista
THE WASHINGTON POST puuttui samaan asiaan helmikuussa. Lehti selvitti, mitä amerikkalaiset ajattelevat keskiluokasta. Yhdeksän kymmenestä näki, että keskiluokassa ihmisellä on pysyvä työ, sairausvakuutus ja eläke. Arkiset laskut hoituvat, rahaa voi säästää, ja hädän tullen voi irrottaa tuhat dollaria ottamatta velkaa. Oli kuitenkin hätkähdyttävää, että vain joka kolmas amerikkalainen täyttää nämä kohtuulliset kriteerit ja yltää keskiluokkaiseen elämään.
Stanfordin ja Harvardin yliopistojen tutkijat laskivat taannoin taloustieteilijä Raj Chettyn johdolla, kuinka nousu keskiluokkaan on vaikeutunut. Kun vuonna 1940 syntyneistä amerikkalaista 90 prosenttia ansaitsi 30-vuotiaana enemmän kuin vanhempansa, 1980-luvulla syntyneiden keskuudessa vanhempiaan paremmin tienaavia oli 50 prosenttia. Vaikka talous kasvaa, kasvun hedelmät kasautuvat entistä harvemmille eivätkä leviä yhteiskunnassa laajasti. Tuloerot ovat länsimaiden suurimpia
3 tykkäystä
Olen huomannut eroja Tradingview ja IB kursseissa vaikka molemmissa on ostetut reaaliaikaiset kurssit. Joskus jotain ongelmatapausta selviteltiin jossa stopin olisi pitänyt laueta TV datan mukaan mutta IB:n kautta tehtynä se ei toteutunutkaan (TV näytti jonkun hintapiikin mitä ei IB:ssä ollut). En muista tarkkaa selitystä mutta liittyi jotenkin osakevälittäjiin ja siihen minkä palveluntarjoajien kautta tarjoukset menee perille, ja niissä voi olla eroja. Ja, voiko olla että joku on tehnyt jonkun isomman fill or kill tarjouksen joka on “syönyt” kaikki sun tarjousta vastaavat + halvemmat laput tms.?
…kunhan ääneen mietin tyhmiä…
2 tykkäystä
Osinko on pahinta huumetta. YIT oli ihan pakko toisella kädellä maksaa osinkoja sijoittajien taskuun, mutta nyt toinen käsi käy viemässä rahaa sijoittajan taskusta yhtiölle kun rahaa ei ole:
YIT Oyj:n hallitus on 27.9.2023 päättänyt osingon toisen erän täsmäytyspäivän ja maksupäivän. Osinko, 0,09 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajille, jotka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 3.10.2023 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Toisen osinkoerän maksupäivä on 11.10.2023.
Sisäpiiritieto 12.3.2024
YIT Oyj on toteuttanut merkittävän rahoitusjärjestelyn, sisältäen uutta pääomaa ja parannuksia nykyisiin lainaehtoihin, johtaen kokonaisuudessaan yhtiön likviditeetin paranemiseen yli 100 miljoonalla eurolla.
Yhteensä 69,5 miljoonan euron suuruinen oman pääoman järjestely koostuu:yhtiön 20 960 000 uuden osakkeen (33,5 miljoonan euron) suunnatusta osakeannista pääasiassa yhtiön osakkeita jo omistaville institutionaalisille ja ammattimaisille sijoittajille, ja
36 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2029 erääntyvän senioriehtoisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta eräille suurimmista suomalaisista institutionaalisista sijoittajista 8 %:n vuotuisella kuponkikorolla ja 2,25 euron osakekohtaisella alkuperäisellä vaihtohinnalla.
8% kuponkikorko VVK!!!
Osinkoja ei voi järjellä ymmärtää 
78 tykkäystä
En omista yittiä todellakaan, mutta kävin katsomassa avauksen niin +11% 
Sellaista
11 tykkäystä
En tiedä, onko tämän kirjoituksen paikka nyt täällä kahvihuoneessa, sillä sen sisältö ei kyllä ole kepeimmästä päästä. Sivuaa kirjallisuutta, mutta ei kuitenkaan ole kirjakatsaus, sivuaa Venäjä-ketjun teemoja, mutta ei liity kuitenkaan mihinkään ajankohtaiseen tai varsinaisesti politiikkaankaan. Lähinnä tarjoaa katsauksen omaan pohdintaani sodan vaikutuksista tällaiseen yksittäiseen henkilöön. On myös vaikuttanut omiin mielialoihin myös sijoittamisen ja sen koetun mielekkyyden suhteen. Saa vapaasti siirtää muhin ketjuihin tai jopa poistaa, jos koetaan että tämä ei ole oikea foorumi tälle.
Sotaisia ajatuksia
Luin talviloman aikana kaksi sotaan liittyvää kirjaa: Aleksi Suomesta sekä Länsirintamalta ei mitään uutta. Kirjojen kirjoittamisen välillä on kulunut lähes 100 vuotta, mutta siinä mielessä niiden käsittelemä sodat (Ukrainan sota & 1. maailmansota) ovat samanlaisia, että molemmissa on selkeitä rintamalinjoja ja tykistöllä iso merkitys. Tätä voisi pitää sivujuonteena, mutta juuri tämä seikka avasi silmäni näkemään sodan kauheuden uudesta, henkilökohtaisemmasta näkökulmasta. Palataan tähän myöhemmin.
Hieman taustaa: Ennen kutsuntoja tai varusmiespalvelusta en juuri vaivannut mieltäni sotaan ja sen oikeutukseen liittyvillä teemoilla. Sinänsä Suomen itsenäisyys tuntui kuitenkin tärkeältä asialta. Halusin selvitä omasta armeija-ajasta helpolla ja hoitaa velvollisuuden pois alta. Jätin pienen mahdollisuuden pidemmälle palvelukselle, mutta alokasaika jo paljasti sen, etten kokenut palvelusta 12 kk viipymisen arvoiseksi. Hoidin hommat niin, että selvisin 6 kk palveluksella. Muutamia vuosia varusmiespalveluksen jälkeen nousivat moraaliset ja omaan kyvykkyyteen liittyvät kysymykset vahvemmin esiin. Kävin henkistä kamppailua nimenomaan siitä näkökulmasta, että pystyisinkö tappamaan toisen ihmisen puolustaessa maatani. Ja toisaalta jos pystyisin, millaiset jäljet se jättäisi loppuelämäksi minuun. Pohdin, olenko enemmän vain muiden tiellä ja haittana rintamalla, jos en kykenisikään toimimaan tilanteissa niiden vaatimalla tavalla. Tässä yhteydessä tutkin aika tarkastikin reservistä eroamista. Päädyin kuitenkin pohdinnoissani siihen, että minulle vapaa ja itsenäinen Suomi on niin merkityksellinen, että olisin valmis ylittämään omat rajani sen puolustamiseksi. Tiedän, että kokemukset tappamisesta jättäisivät jälkensä, mutta selviäisin ehkä tuon taakan kanssa, vaikka vaikeaa se varmasti olisi.
Kaksi vuotta sitten syttynyt Ukrainan sota nosti taas nämä ajatukset pintaan. Nyt koin, että minulla on vielä enemmän puolustettavaa, kun perheessämme on lapsiakin. Mutta sama oman kyvykkyyden kyseenalaistaminen nousi silloin esiin. Nyt kuitenkin hypoteettisesta tilanteesta joutua sotaan oli kuitenkin tullut jo ihan oikeasti mahdollinen asia. Se teki pohdinnoista entistä henkilökohtaisempaa. Mietin myös millainen isä lapsilleni rintamalta palaa, jos sodasta ylipäätään selviää hengissä. Tarinat henkisesti rikki menneistä veteraaneista ovat tuttuja myös Suomessa. Näitä arpia ovat kantaneet myös seuraavat polvet. Sota ei tee kenellekään hyvää. Mutta silti: Suomi nojaa nykyiselläänkin tavallisten miesten ja naisten puolustustahtoon. Oma osansa tässä on jokaisella. Siis myös minulla, en aio paeta tätä vastuuta, vaikka sen hinta olisi sietämätön.
Luin siis talvilomalla kaksi alussa mainitsemaani kirjaa. Suosittelen niiden lukemista ihan kaikille. Molemmissa käsitellään sodan vaikutusta yksilöön sekä hänen ajatuksiinsa ja henkiseen kyvykkyyteen. Sota ei jää taakse, kun lähtee lomalle kotiin tai päättää palveluksensa. Sota seuraa ajatuksissa ja kehon reaktioissa. Yksi osa tätä on aisteihin ja hermostoon tallentuva tieto ja jatkuva varuillaanolo turvallisessakin ympäristössä. Duodecim-lehdessä puhutaan järkytyksen lukkiutumisesta: ”Traumaperäinen stressihäiriö kehittyy pitkittyneenä vasteena kokemukseen, johon liittyy kuoleman uhka tai loukkaantuminen taikka vakava oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen. Oireyhtymässä erotellaan kolme oireiden pääryhmää: ahdistavat traumaattisen tapahtuman toistumisen kokemukset, elämänlaatua heikentävä välttämiskäyttäytyminen ja tunnereaktioiden turtuminen sekä unihäiriöinä ja ahdistusoireina ilmenevä vireyden voimistuminen.” Lähde: https://www.duodecimlehti.fi/duo91827
Oli sotilas kuinka hyvä tai henkisesti valmis tahansa, jatkuva uhan alla oleminen, kykenemättömyys vaikuttaa mihinkään keskellä rajua tykistökeskitystä tai sydänystävien kuoleman näkeminen läheltä vaikuttavat koko loppuelämän. On kaikkineen hyvä tiedostaa, että (Egotripin sanoin) ”on olemassa asioita, niin kipeitä ja vaikeita, ettei niistä puhumalla selviä”.
Oma ajatukseni siirtyikin kirjojen kertomusten myötä tuosta tappamisen näkökulmasta siihen, että vaikka en kohtaisi ensimmäistäkään tappamistilannetta, palaisi rintamalta rikottu mies kotiin. Olenko valmis säpsähtelemään, pelkäämään, kärsimään masennuksesta, unettomuudesta tai kamalista painajaisista elämäni loppuun asti? En tiedä. Toisaalta ei ole ihmisarvoista elää alistettuna ja tukahdutettuna vieraan vallan alla, joten toivon päättäjille viisautta luoda sellaiset pidäkkeet sodalle, ettei minun tai lasteni tarvitse ikinä saada selville vastausta tuohon kysymykseen, mutta saamme silti nauttia itsenäisyydestä hamaan tulevaisuuteen.
16 tykkäystä
Et ymmärrä osinkoja ollenkaan vai YIT:n tapauksessa?
5 tykkäystä
Hesulin kehitys on ollut niin heikkoa, että Nordnetin oli pakkoraossa muuttaa käyttöliittymäänsä:
Aikasempi Tuotto-välilehti on muuttunut…
…Kehitykseksi!
63 tykkäystä
No sinänsä en ymmärrä niitä ollenkaan, mutta erityisesti YIT:n tapauksessa osinkojen maksu osoitti äärimmäistä typeryyttä. Helsingin pörssi mörnii pohjamudissa joten nyt olisi täydellinen hetki lopettaa osinkojen maksu ja siirtyä ostamaan omia osakkeita ja luoda valtavasti omistaja-arvoa, mutta:
49 tykkäystä
Muttakun Nokia osti omia osakkeita 20 vuotta sitten ja huonosti meni!!
33 tykkäystä
Kylläpäs outoa keskustelua. Mikäli yhtiö tarvitsee akuutisti kassaa niin ei silloin pitäisi osinkoa maksella saati sitten ostaa omia osakkeita
Antien järjestäminen on suht arvokasta puuhaa. Pankkiiriliike kiittää jos ei mitään muuta
10 tykkäystä
Brisbanessa ei kryptot jätä rauhaan edes kadulla kävellessä.
Tuossa alla oli krypto-kahvila, eli onhan tuosta näytöstä sitten helppo tarkistaa, että montako kuppia sillä bitcoinilla saikaan 
6 tykkäystä
Joo sitähän minäkin mietin. Ylimmässä johdossa kuitenkin myös länkkäreitä, mutta kyllä sitä varmaan kaikkea tulisi eteen. Onneksi ei ole ihan ajankohtainen homma kuitenkaan.
Enkä siis sinne muuttaisi vaan eiköhän Euroopan myyntiä voisi hoitaa Suomesta käsin. Katsellaan nyt tuleeko edes oikeaa tarjousta.
2 tykkäystä