Oon huomannut, että harvemmin voi laittaa liikaa ruuveja. Pitänee paikkansa myös punkun kanssa.
Semi-aktiivisen ja aktiivisen rajalla riippuen, miten herra lehtori olisi tentin arvioinut. Hieman hävettää, että näinkin aktiivisesti käyttää harmaata massaansa foorumipo***n muistamiseen.
E: Muutoksen jälkeen aktiivisen ja ammattilaisen rajalla
Kuvassa aktiivinen Hapzu taistelee Suomipörssin pohjavirtausta vastaan.
Hyvää lauantaita kaikille aktiivisuustasosta riippumatta
(Saatan kyllä kirjoitella tänne vielä yöllä jotain, kaapissa on pari olutta ja vähän viskiä, modet huom.)
Edit:aktiivisuustaso korjattu
Aika pahoja! Yksi meni väärin kun Modulight ei tullut mieleen.
Tuo pistehaarukointi on ehkä liian tiukka etenkin aktiivin alarajan 16 p osalta. Lisäksi nimen pitäisi ehkä olla aktiivinen veteraani tai muuta, koska vaikka olisi ollut viimeiset pari vuotta hyvinkin aktiivinen, moni historiakysymys voi olla paha. Säädän jossain vaiheessa palautteiden perusteella.
Edit: säädetty. @Virtuaali ja @Hapzu aktiiveja päivitetyssä haarukoinnissa:
0-4 p: Ei ole käynyt juuri lainkaan.
4,5-8 p: Satunnainen kävijä viime vuosina.
8,5-12 p: Semiaktiivinen.
12,5-16 p: Aktiivi.
16,5-20 p: Pro.
“Epäonneksi kävi kuitenkin niin, että sain silloiselta firman CFO:lta melko negatiiviseksi tulkitsemaani tietoa saman päivän aikana. Tietoa, joka ei ollut yleisesti markkinoilla tiedossa tai mielestäni osakkeen hinnassa”
En tiedä/muista tästä tapauksesta sen enempää kuin nämä tämän hetken kirjoitukset, mutta onko CFO tehnyt tässä sisäpiiritiedon levittämistä tai hyödyntäjältä sisäpiiritiedon lainvastaista hyödyntämistä?
Onko CFO niin iso herra, että kuuluu sisäpiiriin?
Varmaankin vastaava tieto julkistettiin yleisesti pian tuon saannin jälkeen, koska seuraajat eivät ehtineet myydä.
CFO varmasti kuuluu sisäpiiriin eikä saisi (ja siis tuskin onkaan) sisäpiiritietoa levittää, eikä sen kuullut saisi sitä käyttää hyödykseen.
Tieto on ehkä mielummin ollut tyyliin: Rekkojen silmätunnistuskameroiden jälkiasennusmarkkinoiden koko ei olekaan 1500MSEK (eli vanha kunnon TAM) ja SEYEn osuus 70% vuonna 2024 vaan CFOn mielestä TAM 200MSEK ja SEYE osuus mahdollisimman korkea. Jolloin foorumin excelit olisi menneet uusiksi vaikkei mitään sisäpiiri tietoa ollutkaan.
Ja voi olla että timontti on jälkikäteen laajemmallakkin yleisölle kertonut mitä tuolloin selvisi, sitä voi varmaan SEYEn ketjusta tai Xstä käydä vakoilemassa.
Kape Aihinen sanoi jotenkin, että kokkaaminen on oikeasti siivoamista. Että kun kokataan, siivotaan samalla, jolloin keittiö ei ole juuri missään kohtaa sen näköinen että siellä olisi ruokaa tehty. Siitä tunnistaa hyvän kokin.
Joskus pidän virheellisesti itseäni jonkinlaisena eräjormana, kun pienellä metsäkaistaleella kykeken kulkemaan kauhean montaa kertaa eksymättä ja teen vielä nuotion. Mutta oikeasti harjaantunut luonnossa kulkija osaisi pitää tavaroistaan huolta myös kotio päästyään. Löysin omat vaelluskamppeet muutaman viikon kuluttua retkestä ja kun avasin repun, pölypilvimäinen banaanikärpäsparvi pöllähti ulos. Savun hälvennettyä huomasin repun pohjalla banaaninkuoren, joka oli täynnä eläviä/kuolleita toukkia (oikeastaan niitä oli vähän joka puolella repussa). Haju oli kammottava. Kiikutin repun äkkiä parvekkeelle häpeämään, ja, juuri hetki sitten ryhdyin tuumasta toimeen pelastamaan repun sisältöä, mitä pelastettavissa oli. Desinfioin kaikki esineet ja irtotavarat ja huuhtelin, haju ei juuri kadonnut. Haju oli tunkeutunut myös minigrip pussien läpi olleisiin, kuivana pidettäviin tavaroihin (sytkärit, laastarit jne). Kaikki mikä voi ruostua, oli ruostunut. Monitoimipihdeistä oli maali rapissut. No, heitin kamat uudestaan parvekkeelle pakkaseen mitä en hävittänyt, kai ne tokenee.
Tulee taas arvostettua omien tavaroiden huolehtimisesta, ja muoviosista. Muovi ei sentäs ruostu.
Takaisin metsään ja nuotio pystyyn. Kokkailet ja jalluteen nautit. Metalliesineet tulella voit samalla desinfioida. Repun kun annat olla lystin ajan nuotion pielessä, tuoksuu se pian taas kotoisan savuiselta, kuten jormailuvälineiden kuuluu.
Tässä on tviittiketju viidestä ruotsalaisesta yhtiöstä. Tviitti per yhtiö.
https://twitter.com/InvestInAssets/status/1781624791637610973
Tuo kuva kielekkeeltä alas syöksyvistä sopuleista on mielenkiintoinen kun ajattelee positiivisesti.Kuvaa kun ajattelee laajennettuna niin huomaa että suurin osa päätyy veteen ja osa saattaa menehtyä mutta suurin osa laumasta selviytyy ja ui edessä häämöttävälle mantereelle jonka loivalle rannalle on helppo nousta ja pian edessä kohoaa yltäkylläisesti ruokaa ja lisääntymismahdollisuuksia tarjoava paratiisi eikä seuraavaa jyrkännettä näy horisontissa.Tulevaisuus näyttää valoisalta jäljelle jääneiden osalta eikä seuraavaa pudotusta näy,nautitaan paratiisista niin kauan kuin taas voidaan.
Kumpi sitten on sopulimaista toimintaa kontrata markkinaa reunapörssin valeöljy-yhtiössä vai treidata markkinan mukana flavor of the month yhtiöitä ja indeksejä.
Sisältövaroitus: pitkähkö aiempiin keskuteluihin linkittymätön teksti
Tämä kirjoitus liittyy yleiseen pohdintaan shipping-alasta ja siihen sijoittamisesta. Siksi en löytänyt tarpeeksi yksilöivää ketjua ja vuodatan tänne. Aiemmin yhden yhteisen shipping-ketjun perustamista pohdittiin, mutta taitaa edelleen olla hajallaan dry bulk ja öljytankkeripuolen välillä & myös jotain yhtiökohtaista kuten GLNG & Aspo (ESL). Pahoittelen siis tapaani käyttää kahvihuonetta välillä julkisena (sijoitus)päiväkirjana.
Oma sijoitustarina shippingissä:
Koronan alussa innostuin tutustumaan alaan ja luonnollisesti ennen kuin ymmärsin yhtään mitään, sijoitin twitter-heittojen perusteella itselle kohtalaisen merkityksellisen potin. Osuivat tauluihin niin, että irtauduin niistä aikanaan 0-tuotolla. Mutta ilman tuota sijoituspäätöstä en olisi sijoittanut seuraaviin, joista taas jäin vähän voitolle. Tuottomielessä ihan siedettävä lopputulos. Mutta riskikorjattuna
Seurasin sijoitusaikana shippingiin linkittyvää twitteriä, luin alaan liittyvää analyysiä, kuuntelin paneeleita ja katsoin videomateriaaleja, luin jopa jotain alaan liittyvää kirjallisuutta.
Alasta tekemiäni huomioita:
Ensimmäinen alaan liittyvä yleispiirre on hurja syklisyys ja sitä myöten iso volatiliteetti. Alallahan on monenlaista toimintaa jossa jokainen ala elää omaa syklin vaihettaan: kuivarahti (esim. rautamalmi, viljat), öljy (raakana tai jalostettuna), nesteytetyt kaasut, kontit, yms. Kaksinumeroisia prosenttimuutoksia nähdään myöskin päivinä, joina ei varsinaisesti tapahdu mitään isoa. Kohtalainen koko markkinan muutos heijastuu silti kertoimen kanssa alan yhtiöihin.
Rahtihinnat ja sitä myöten tuloksentekomahdollisuudet linkittyvät vahvasti
1.makrotalouteen (kysynnän kehitys, raaka-aineiden hinnat, isoimpien talouksien elvytys jne.),
2. globaaleihin suhteisiin ja kriiseihin (kulkureittien turvallisuus, polttoainehintojen muutokset sotien seurauksena, boikotit/kauppasulut),
3. säähän (mm. kuivuus Panamassa),
4. laivaston nykymäärään / romutuksiin / uusien alusten tilauskertymään suhteessa kysyntäennusteisiin sekä
5. muuhun enemmän tai vähemmän relevanttiin tietoon kuten lainsäädäntöympäristöön ja uusiin teknologioihin.
Mikä tahansa yksittäinen uutinen yllä listatuissa kohdissa saattaa saada markkinat vuotamaan verta tai täysin holtittoman euforiseen tilaan. Jännittävää seurattavaa siis. Itsellä oli eniten vaikeuksia ymmärtää uutisten vaikutusten mittakaava vaikka olisin tunnistanut vaikutuksen etumerkin. Yli- ja aliarvioin tapahtumia jatkuvasti.
Shippingissä ei oikeasti kannata noudattaa osta ja unohda -strategiaa. Enemmän sääntönä kuin poikkeuksena parhaimmatkin yhtiöt joutuvat hakemaan anneilla ja muilla rahoitusjärjestelyillä rahoitusta dilutoiden nykyomistajien osakeomistuksia jossain vaiheessa toimintaansa. Juuri silloin kun rahaa tahkotaan eniten ja tulevaisuus näyttää ruusuiselta niin ennusteiden kuin osakehintojen valossa, pitäisi malttaa myydä, mutta ei välttämättä kaikkea sillä nousu voi jatkua yli järjettömyyden rajan. Vastaavasti juuri kun on aneltu anneissa rahaa ja toivottoman tilanteen keskellä yhtiöt myyvät laivojaan romumetalliksi, olisi pystyttävä ostamaan. Klassista syklisijoittamista siis.
Tämä kaikki seuranta vaatii valtavasti aikaa. Toisaalta osa yhtiöiden osakkeiden hintakehitykseen vaikuttavasta datasta on korkeiden maksumuurien takana piilossa. Ainakin omaan silmään näyttää, että moni alan sisällä oleva haluaa suojata tietyn ajankohtaistiedon rajatun piirin saataville. Piensijoittajana olen auttamattomasti altavastaajana, kun ei kannata maksaa tietopalveluille nelinumeroisia lukemia vuodessa. Eikä pelkkä raakadata edes auttaisi. Ammattilaiset ovat vuosia rakentaneet makromallejaan, jolla pystyvät ennakoimaan kohtalaisella tarkkuudella rahtihintojen suuntaa. Piensijoittajana tämä informaatiovaje taas pitää kompensoida uutisvirran jatkuvalla seuraamisella ja etsimällä ytimessä olevien tarjoamia tiedonmurusia. Ala on myös siitä “hauska” että jokainen mahdollinen musta tai harmaa joutsen aiheuttaa alalle isoja voittoja tai tappioita. Pitää tunnistaa heti omista yhtiöistä, että kumpia, jotta ehdit reagoimaan ensimmäisten joukossa. Huomasin, että aikaikkuna oli monesti auki noin 1 päivän, mutta joskus toki puhuttiin myös tunneista.
Alalla on myös valtavasti aivan kamalaa hallintoa ja suhmurointia. Yhtiökohtaisen historian ja johdon aiemman toiminnan kaivuu ei ole ehkä millään alalla niin tärkeää kuin shippingissä.
Yhteenvetona:
Perheen, työn, muiden vastuiden ja harrastusten vaatima ja ansaitsema aika ja muut aikasyöpöt & toisaalta muun elämän tarpeeksi suuri stressisyys vaikuttivat itsellä siihen että jättäydyin pois tuosta.
Nuorelle ihmiselle, jolla on riskinkantokykyä, aikaa seurantaan & työkaluja esimerkiksi omien toimintamallien ja mittarien rakentamiseen, shipping tarjoaa huikeita mahdollisuuksia. Samalla siinä saa poltettua tehokkaasti omat näpit, mikäli ei tiedä mitä tekee tai tekee sen mitä tekee puolivillaisesti. Itse en enää löydä itseäni tuosta maailmasta. Ehkä palaan sijoituksineni alalle joskus taas, kun on enemmän aikaa ja maailma on ollut pitkään rauhallisempi ja uutisia kiinnostaa taas ahmia.
Henri Elo on koonnut Esa Juntusen ajatuksia, Esan pitämän esitelmän pohjalta. Osin tuttu asiaa, jos Esan blogia on seurannut ja kirjaa lukenut, mutta aika paljon taas tuli tässä jutussa hyvää asiaa, mitä ei ole tullut niin pohdittua.
Alaotsikot:
- Psykologia ja fundamentit
- Juntusen oma salkku
Kiintoisa termejä esityksessä olivat ankkurointivaikutus, heittoputkivinouma ja vahvistusharha. Ensin mainittu tarkoittaa, että sijoittajalla on taipumus ankkuroida lukuja epärationaalisesti mielessään, toisin sanoen esimerkiksi jämähtää ajatukseen, että jokin tietty pörssikurssi on tietystä osakkeesta halpa tai kallis.
Heittoputkivinouma tarkoittaa sijoittajan uskovan sokeasti jonkin tietyn trendin, esimerkiksi nousevan tai laskevan pörssikurssin, jatkuvan loputtomasti. Vahvistusharha on varmasti kaikille tuttu. Pyrimme etsimään omille näkemyksille vahvistavia signaaleja ja perusteluita sekä vähättelemään vasta-argumentteja. Tätä jos jotakin näkee sijoittamisen keskustelupalstoilla!
Ol3 taas ongelmia… Huolto venyy🤣
Loistavaa, että viat ja puutteet huomataan. Olisi katastrofi meille kaikille, jos ne jäisivät piiloon.
Retkeltä palatessa aina ensin varustehuolto, sitten vasta henkilökohtainen huolto. Motivoi laittamaan kamat kuntoon, kun pääsee vasta sen jälkeen itse suihkuun.
Puuh…vielä pitäis väkertää vähän tarjouslaskentaa… Toisaalta, ehkä poikaa ei haittaa jos iskä laittaa täällä omin päin muutaman palasen…
Ps. Ootteko huomannu ettei oo mitään ruokaa minkä kanssa Sandels ei kävisi?
Tämän foorumin kontekstissa ehdottomasti hesulisijoittajat ovat “sopulimaisempia”. Eihän täällä ainakaan aktiivisesti kerro treidaavan kuin muutama nimimerkki, ja kaikilla tuntuu olevan oma strategia (niinkuin kuuluu ollakin).
Loppupeleissä tulos ratkaisee, hilloa tänne on tultu tekemään. Ei ole olemassa sellaista kuin “väärin tienattu”.
On venynyt jo niin paljon että ovat venyttäneet jo alkamispäivääkin. Oli meinaan maaliskuun toinen kun alkoi