Tässä on tviittiketju viidestä ruotsalaisesta yhtiöstä. Tviitti per yhtiö. 
https://twitter.com/InvestInAssets/status/1781624791637610973
9 tykkäystä
Tuo kuva kielekkeeltä alas syöksyvistä sopuleista on mielenkiintoinen kun ajattelee positiivisesti.Kuvaa kun ajattelee laajennettuna niin huomaa että suurin osa päätyy veteen ja osa saattaa menehtyä mutta suurin osa laumasta selviytyy ja ui edessä häämöttävälle mantereelle jonka loivalle rannalle on helppo nousta ja pian edessä kohoaa yltäkylläisesti ruokaa ja lisääntymismahdollisuuksia tarjoava paratiisi eikä seuraavaa jyrkännettä näy horisontissa.Tulevaisuus näyttää valoisalta jäljelle jääneiden osalta eikä seuraavaa pudotusta näy,nautitaan paratiisista niin kauan kuin taas voidaan.
17 tykkäystä
Kumpi sitten on sopulimaista toimintaa kontrata markkinaa reunapörssin valeöljy-yhtiössä vai treidata markkinan mukana flavor of the month yhtiöitä ja indeksejä.
5 tykkäystä
Sisältövaroitus: pitkähkö aiempiin keskuteluihin linkittymätön teksti
Tämä kirjoitus liittyy yleiseen pohdintaan shipping-alasta ja siihen sijoittamisesta. Siksi en löytänyt tarpeeksi yksilöivää ketjua ja vuodatan tänne. Aiemmin yhden yhteisen shipping-ketjun perustamista pohdittiin, mutta taitaa edelleen olla hajallaan dry bulk ja öljytankkeripuolen välillä & myös jotain yhtiökohtaista kuten GLNG & Aspo (ESL). Pahoittelen siis tapaani käyttää kahvihuonetta välillä julkisena (sijoitus)päiväkirjana.
Oma sijoitustarina shippingissä:
Koronan alussa innostuin tutustumaan alaan ja luonnollisesti ennen kuin ymmärsin yhtään mitään, sijoitin twitter-heittojen perusteella itselle kohtalaisen merkityksellisen potin. Osuivat tauluihin niin, että irtauduin niistä aikanaan 0-tuotolla. Mutta ilman tuota sijoituspäätöstä en olisi sijoittanut seuraaviin, joista taas jäin vähän voitolle. Tuottomielessä ihan siedettävä lopputulos. Mutta riskikorjattuna 
Seurasin sijoitusaikana shippingiin linkittyvää twitteriä, luin alaan liittyvää analyysiä, kuuntelin paneeleita ja katsoin videomateriaaleja, luin jopa jotain alaan liittyvää kirjallisuutta.
Alasta tekemiäni huomioita:
Ensimmäinen alaan liittyvä yleispiirre on hurja syklisyys ja sitä myöten iso volatiliteetti. Alallahan on monenlaista toimintaa jossa jokainen ala elää omaa syklin vaihettaan: kuivarahti (esim. rautamalmi, viljat), öljy (raakana tai jalostettuna), nesteytetyt kaasut, kontit, yms. Kaksinumeroisia prosenttimuutoksia nähdään myöskin päivinä, joina ei varsinaisesti tapahdu mitään isoa. Kohtalainen koko markkinan muutos heijastuu silti kertoimen kanssa alan yhtiöihin.
Rahtihinnat ja sitä myöten tuloksentekomahdollisuudet linkittyvät vahvasti
1.makrotalouteen (kysynnän kehitys, raaka-aineiden hinnat, isoimpien talouksien elvytys jne.),
2. globaaleihin suhteisiin ja kriiseihin (kulkureittien turvallisuus, polttoainehintojen muutokset sotien seurauksena, boikotit/kauppasulut),
3. säähän (mm. kuivuus Panamassa),
4. laivaston nykymäärään / romutuksiin / uusien alusten tilauskertymään suhteessa kysyntäennusteisiin sekä
5. muuhun enemmän tai vähemmän relevanttiin tietoon kuten lainsäädäntöympäristöön ja uusiin teknologioihin.
Mikä tahansa yksittäinen uutinen yllä listatuissa kohdissa saattaa saada markkinat vuotamaan verta tai täysin holtittoman euforiseen tilaan. Jännittävää seurattavaa siis. Itsellä oli eniten vaikeuksia ymmärtää uutisten vaikutusten mittakaava vaikka olisin tunnistanut vaikutuksen etumerkin. Yli- ja aliarvioin tapahtumia jatkuvasti.
Shippingissä ei oikeasti kannata noudattaa osta ja unohda -strategiaa. Enemmän sääntönä kuin poikkeuksena parhaimmatkin yhtiöt joutuvat hakemaan anneilla ja muilla rahoitusjärjestelyillä rahoitusta dilutoiden nykyomistajien osakeomistuksia jossain vaiheessa toimintaansa. Juuri silloin kun rahaa tahkotaan eniten ja tulevaisuus näyttää ruusuiselta niin ennusteiden kuin osakehintojen valossa, pitäisi malttaa myydä, mutta ei välttämättä kaikkea sillä nousu voi jatkua yli järjettömyyden rajan. Vastaavasti juuri kun on aneltu anneissa rahaa ja toivottoman tilanteen keskellä yhtiöt myyvät laivojaan romumetalliksi, olisi pystyttävä ostamaan. Klassista syklisijoittamista siis.
Tämä kaikki seuranta vaatii valtavasti aikaa. Toisaalta osa yhtiöiden osakkeiden hintakehitykseen vaikuttavasta datasta on korkeiden maksumuurien takana piilossa. Ainakin omaan silmään näyttää, että moni alan sisällä oleva haluaa suojata tietyn ajankohtaistiedon rajatun piirin saataville. Piensijoittajana olen auttamattomasti altavastaajana, kun ei kannata maksaa tietopalveluille nelinumeroisia lukemia vuodessa. Eikä pelkkä raakadata edes auttaisi. Ammattilaiset ovat vuosia rakentaneet makromallejaan, jolla pystyvät ennakoimaan kohtalaisella tarkkuudella rahtihintojen suuntaa. Piensijoittajana tämä informaatiovaje taas pitää kompensoida uutisvirran jatkuvalla seuraamisella ja etsimällä ytimessä olevien tarjoamia tiedonmurusia. Ala on myös siitä “hauska” että jokainen mahdollinen musta tai harmaa joutsen aiheuttaa alalle isoja voittoja tai tappioita. Pitää tunnistaa heti omista yhtiöistä, että kumpia, jotta ehdit reagoimaan ensimmäisten joukossa. Huomasin, että aikaikkuna oli monesti auki noin 1 päivän, mutta joskus toki puhuttiin myös tunneista.
Alalla on myös valtavasti aivan kamalaa hallintoa ja suhmurointia. Yhtiökohtaisen historian ja johdon aiemman toiminnan kaivuu ei ole ehkä millään alalla niin tärkeää kuin shippingissä.
Yhteenvetona:
Perheen, työn, muiden vastuiden ja harrastusten vaatima ja ansaitsema aika ja muut aikasyöpöt & toisaalta muun elämän tarpeeksi suuri stressisyys vaikuttivat itsellä siihen että jättäydyin pois tuosta.
Nuorelle ihmiselle, jolla on riskinkantokykyä, aikaa seurantaan & työkaluja esimerkiksi omien toimintamallien ja mittarien rakentamiseen, shipping tarjoaa huikeita mahdollisuuksia. Samalla siinä saa poltettua tehokkaasti omat näpit, mikäli ei tiedä mitä tekee tai tekee sen mitä tekee puolivillaisesti. Itse en enää löydä itseäni tuosta maailmasta. Ehkä palaan sijoituksineni alalle joskus taas, kun on enemmän aikaa ja maailma on ollut pitkään rauhallisempi ja uutisia kiinnostaa taas ahmia.
36 tykkäystä
Henri Elo on koonnut Esa Juntusen ajatuksia, Esan pitämän esitelmän pohjalta. Osin tuttu asiaa, jos Esan blogia on seurannut ja kirjaa lukenut, mutta aika paljon taas tuli tässä jutussa hyvää asiaa, mitä ei ole tullut niin pohdittua.
Alaotsikot:
- Psykologia ja fundamentit
- Juntusen oma salkku
Kiintoisa termejä esityksessä olivat ankkurointivaikutus, heittoputkivinouma ja vahvistusharha. Ensin mainittu tarkoittaa, että sijoittajalla on taipumus ankkuroida lukuja epärationaalisesti mielessään, toisin sanoen esimerkiksi jämähtää ajatukseen, että jokin tietty pörssikurssi on tietystä osakkeesta halpa tai kallis.
Heittoputkivinouma tarkoittaa sijoittajan uskovan sokeasti jonkin tietyn trendin, esimerkiksi nousevan tai laskevan pörssikurssin, jatkuvan loputtomasti. Vahvistusharha on varmasti kaikille tuttu. Pyrimme etsimään omille näkemyksille vahvistavia signaaleja ja perusteluita sekä vähättelemään vasta-argumentteja. Tätä jos jotakin näkee sijoittamisen keskustelupalstoilla!
12 tykkäystä
Ol3 taas ongelmia… Huolto venyy🤣
9 tykkäystä
Loistavaa, että viat ja puutteet huomataan. Olisi katastrofi meille kaikille, jos ne jäisivät piiloon.
6 tykkäystä
Retkeltä palatessa aina ensin varustehuolto, sitten vasta henkilökohtainen huolto. Motivoi laittamaan kamat kuntoon, kun pääsee vasta sen jälkeen itse suihkuun.
11 tykkäystä
Puuh…vielä pitäis väkertää vähän tarjouslaskentaa… Toisaalta, ehkä poikaa ei haittaa jos iskä laittaa täällä omin päin muutaman palasen…
Ps. Ootteko huomannu ettei oo mitään ruokaa minkä kanssa Sandels ei kävisi?
21 tykkäystä
Tämän foorumin kontekstissa ehdottomasti hesulisijoittajat ovat “sopulimaisempia”. Eihän täällä ainakaan aktiivisesti kerro treidaavan kuin muutama nimimerkki, ja kaikilla tuntuu olevan oma strategia (niinkuin kuuluu ollakin).
Loppupeleissä tulos ratkaisee, hilloa tänne on tultu tekemään. Ei ole olemassa sellaista kuin “väärin tienattu”.
8 tykkäystä
On venynyt jo niin paljon että ovat venyttäneet jo alkamispäivääkin. Oli meinaan maaliskuun toinen kun alkoi 
2 tykkäystä
Ihminen on vahvasti laumaeläin eikä laumakäyttäymistä voi välttää muuten kuin eristäytymällä, valistamalla itseään tai olemalla vahvasti poikkeuksellinen luonne. Tätä laumakäyttäytymistä näkee kaikilla elämän osa-alueilla ja se on oikeastaan järkyttävää miten vahvoja niistä ilmiöistä muodostuu.
Esimerkiksi jokainen kohtaamani sopuli väittää kivenkovaan että hiilarit ovat ihmiselle huono juttu ja pitäisi syödä enemmän protskuja. Samaan aikaan jos katsotaan vaikkapa FinRavinto 2017 -tutkimusta, niin suomalaisten pitäisi kasvattaa hiilareiden syöntiä runsaasti ja vähentää protskujen ja erityisesti punaisen lihan syöntiä.
Mikäli altistut jatkuvasti väitteelle että hiilarit, rokotteet ja nato-jäsenyys ovat huono homma, niin keskivertoihminen alkaa myötäillä laumaa ja todennäköisesti ottaa nämä mielipiteet tiedostamatta omakseen. Harva ihminen osaa oikeasti johtaa omat mielipiteensä faktoista ja syvistä totuuksista.
32 tykkäystä
Ei edes vaadi ruokaa, hyvä vaihtoehto vaikka grillatessa.
4 tykkäystä
Ovi sopulielämästä pois on mahdollista aukaista, jos tiedostaa ihmisen syvällä olevan sopulointitarpeen. Olipa kyseessä sijoittaminen tai mikä muu elämän osa-alue.
4 tykkäystä
Eiköhän hiilareita syödä aivan liikaa, kaikenlaista höttö paskaa siis. Marjoja, kasviksia ja hedelmiä pitäisi lisätä runsaasti ja oikea lihakaan tuskin ongelma on vaan prosessoidut tuotteet… leikkeleet,makkarat etc.
Noihin muihin väittämiin ei uskalla ottaa kantaa ettei joku eristäytynyt, itsensä valistanut tai muuten spesiaali tapaus tule pahoittamaan mieltänsä. 
20 tykkäystä
Tässä linkkaamassasi jutussahan ei edes sanota että pitäisi vähentää proteiinin syöntiä. 
Siellä sanotaan aiheesta näin
Proteiinin saanti on pääosin riittävää tai runsasta.
Sen sijaan sanotaan että punaista ja prosessoitua lihaa syödään liikaa.
Hiilareistakin sanotaan suoraan vain tämä.
Hiilihydraattien ja kuidun saanti on riittämätöntä yli 70 prosentilla aikuisista.
Eli ranskanleipää vaan lisää niin saadaan tarvittavat hiilarit. 
7 tykkäystä
Niin, siis käytännössä pitäisi vähentää proteiinipitoisia lihatuotteita ja korvata ne hiilaripitoisilla kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla. Tämä on henkisesti monelle vaikea paikka, koska liha maistuu hyvältä ja siksi on helppo keksiä tapoja kusettaa itseään, että lihasta saatavat protskut (ja rasva) onkin hyvä juttu, jotta ei tarvitsisi syödä lanttua, kaalia yms. kasviksia
@Rokka ja @Denny vois vilkaista tätä kuvaa. Hiilareita ei todellakaan syödä Suomessa riittävästi!
Suomessa on valtavasti ihmisiä jotka eivät suostu syömään edes lämmintä ruokaa ilman lihaa. Niin hulluksi ja epäterveelliseksi on tämä 2000-luvun länsimainen ruokavalio mennyt.
22 tykkäystä
Ei. Ei proteiinipitoisia lihatuotteita pitäisi korvata hiilaripitoisilla kasviksilla, vaan muilla proteiinilähteillä kuten pavut, palkokasvit, herneet jne. Ja hyvin toimii 
Kyllä ihmiset hiilareita saa tarpeeksi, mutta kuituja vain hyvin harva.
21 tykkäystä
Kyllä perse ainakin alkaa toimimaan tuolla.
Minä olen koko aikuisikäni syönyt terveellisesti, mutta salaatit ja vihannekset ovat aina olleet vähän ongelma, ne ovat liian ravintoköyhiä ja olen muutenkin liian laiska valmistaakseni salaatti/vihannesruokia. Marjoja kaadan rahkamössöön ihan päivittäin, mutta joku porkkana tai salaatti, niin miksi ja mihin sitä oikein laittaisi. Jostain salaatinlehdestä leivän päällä ei tule hullua hurskaammaksi.
1 tykkäys
ENERGIA
Keskimääräinen saanti
1756 kcal/vrk (naiset) 2260 kcal/vrk (miehet)
RASVA
Keskimääräinen saanti
75 g/vrk (naiset) 97 g/vrk (miehet)
Saantisuosituksen mukaisesti
68 % (naiset) 65 % (miehet)
Yli suosituksen yläraja
32 % (naiset) 35 % (miehet)
HIILARIT
Keskimääräinen saanti
177 g/vrk (naiset) 219 g/vrk (miehet)
Saantisuosituksen mukaisesti
31 % (naiset) 27 % (miehet)
Alle suosituksen yläraja
69 % (naiset) 73 % (miehet)
PROTEIINIT
Keskimääräinen saanti
73 g/vrk (naiset) 98 g/vrk (miehet)
Saantisuosituksen mukaisesti
85 % (naiset) 77 % (miehet)
Yli suosituksen yläraja
0 %* (naiset) 0 %* (miehet)
*Proteiinia sai alle suosituksen alarajan (15 E%) noin 19 % miehistä ja 15 % naisista 65–74 -vuotiaiden ikäryhmässä.
Laitoin vain nämä, koska nämä luvut ja tiedot ovat mielenkiintoisia.
Toki yksilökohtaisia eroja on valtavasti jne. Tässä keskustelussa puhutaan toki yleisellä tasolla, mutta ihan viihdemielessä; itselläni oli proteiinia jossain vaiheessa ainakin noin 275g, hiilareita yli 600g ja rasvaa 115g - jonkin aikaa kalorit pyörivät noin 5000kcalissa. Sitten huippu-uimari Phelpsillä oli 8000 - 10 000 kcal/vrk ja on niitä muitakin ääritapauksia. Eikä tosiaan ääritapaukset ja muut vastaavat kuulukaan tähän keskusteluun, mutta kunhan vain toin taas viihdettä keskusteluun.
Aika hyvin pärjää sillä, että on itselleen rehellinen ja menee ihan perusopeilla. Toki tilanteen ja ominaisuuksien mukaan pitää soveltaa esim. 50-kiloisella 2 kertaa viikossa uivalla toimistorouvalla on vähän erilainen ja painoitukset ruokavalio kuin 90-kiloisella 10 kertaa viikossa treenaavalla crossfittarilla. Kuitenkin ihan perusjutuilla ja -tiedoilla pääsee pitkälle varsinkin, jos on “tavallinen ihminen” eikä ole phelps tai jokin muu “poikkeustapaus”, toki tavitsekin soveltavat sekä painottavat sen mukaan, mitä on, miten elää, miten urheilee etc.
Tämän linkin “etusivulla” oli hyvin asioita tiivistetty:
Ehkä kaikki kulttimaiset ruokavaliot ja erikoisuuden tavoittelut sekä foliohattutiedekunnan ruokavaliot ovat harvemmin optimaallisia. Herkutella on varsin ok sopivissa määrin, mutta aika pienetkin lapsetkin tietävät ettei karkkien, sipsien, roskaruokien ahtaaminen isoissa määrin ole hyvä juttu.
Kyllä kai selvästi suurin osa ihmisistä aika hyvin tietää pääpiirteittäin, miten voi syödä aika terveellisesti - toki aina kaikenlaisia poikkeuksia on, kuten aina ja kaikessa. Kai se terveellisen elämäntavan toteuttaminen on se hankala juttu useille.
Viihdyttävä ja kiinnostava aihehan tämä on.
28 tykkäystä