Toivottavasti et saa haastavaa kirjettä eli haastehakemusta. Usein kysyn haastava-sanaa käyttäviltä, että millaisen palkinnon tuon haasteen suorittamista saa.
Toinen on kieleemme pesiytynyt, hyvin ärsyttävä piirre sekin, on -mo-johdosten yleistyminen,joilla pyritään korvaamaan täysin toimiva sana. Esim. leipämö, voimaantumo, kohtaamo jne. Jos tuo trendi jatkuu, meillä ei ole kohta vessoja, vaan paskantamoja, uimahallit muuttuvat uimamoiksi ja ilotalo tunnetaan nimellä panomo.
Tästä tulikin mieleen että Suomen yhteiskuntametapelissä ruotsin kielen opettaminen lapselle muksusta saakka on täysin epäreilun voittava strategia.
Lapsi pääsee hyvät voimavarat omaavaan päiväkotiin ja kouluun missä ei ole niitä tyypillisiä häiriöoppilaita tai jengejä. YO-kokeessa saa pitkästä ruotsista helpon Laudaturin. Sitten lapsella on mahdollisuus edetä myös lääkikseen tai kauppikseen huomattavasti helpommin ruotsinkieliseltä puolelta, joka takaa korkean tulotason. Valmistuessa työllistymismahdollisuuksia löytyy tarvittaessa Suomen lisäksi myös lähiulkomailta. Kaiken päälle saa vielä oman eduskuntapuolueen, jossa halutessaan pystyy etenemään vaikutusvaltaisiin tehtäviin suhteellisti pienemmällä työpanoksella.
Moni kansalainen ei tunnu tajuavan miten suuri kilpailuetu lapsella on ihan vaan sillä että hänet pistetään pienestä pitäen opiskelemaan sen toisen kotimaisen
ChatGPT 4.0 kykenee luomaan vaikkapa 1000 sivuisesta materiaalista 10 powerpoint-dian esityksen sekunneissa, mutta ei vielä kykene vetämään esitystä. Seuraava versio tulee mullistamaan tämän. Ihmistä ei enää tarvita kouluttajaksi tai opettajaksi.
Asiakaspalvelun maailmasta tiedämme jo, että tekoälyn asiakastyytyväisyys on täysin omaa luokkaansa. Se vastaa kysymyksiin täsmällisemmin ja laajemmin kuin yksikään ihminen. Sama tulee tapahtumaan kouluttamisessa.
SF-filmien lopputeksteissä lukee usein valmistamo. SF oli alun perin Suomen Filmikuvaamo.
Itseäni ärsyttää ainoastaan henkilökohtaisesti sanan käyttö kun aloitetaan mielipiteen ilmaisu. Tyyliin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että… Miten muuten kuin henkilökohtaisesti voit olla mitään mieltä. Vielä enemmän ärsyttää se , että olen yhyttänyt itseni käyttämässä tätä samaa ilmaisua. Huuleen pitää purra rangaistukseksi.
Isoisäni tapasi tehdä tätä samaa ääntämällä F-kirjaimen V:ksi. Traktorit olivat siten Verkussoni ja Voortti.
Ja täytyy myöntää että itsekin etsin asioita “KOOKLESTA” vähemmän käytän Gu:gel hakupalvelua.
Teen itse samaa. Tosin aikoinaan olin varsin häkeltynyt kun anoppivainaa kysyi ruokapöydässä haluatko mausteeksi surrya, katsoin maustepurkkia, jossa luki curry. Oikaisin automaattisesti, niin anoppi valisti minua, että c:n voi sanoa kooksi tai ässäksi, menin sanattomaksi.
Aivan. Tuosta guu’sta juttelin aikuisen tyttäreni kanssa pari päivää sitten, hän kertoi tuota opettajien toimesta ala-asteella opetetun, samaa väittää poikani. Peli on menetetty kun opettajat opettavat väärin.
Juuh elikkäs mun pet peeve elikkäs inhokki on kans Guu! Olen koettanut ränttää asiasta usein ja ahkerasti, mutta jatketaan. Olen myös oman mielenrauhani takia alkanut hyväksymään, että kukat kukkii ja puhekieli elää. Ehkä tämä on murrekysymys, kuu ja guu.
Suomen kielen vaatimuksesta firman laajuisesti on tosin luovuttu, tiimissä kun tarvitaan nykyään paljon esimerkiksi englannin sekä ruotsin kieliä.
Aloita kaikki henkilöstöpalaverit näyttämällä Q-kirjain, ja sitten kaikki toistaa yhteen ääneen kolme kertaa kuu. Kolmen vuoden sitkeän yrityksen jälkeen menet hermoparantolaan guugaudeksi.
Tuota samaa rahastoa olen pohtinut, kun syksyllä isompien hankintojen jälkeen pitää OP:n Kasvutuottotiliin kajota. Seligsonin Rahamarkkinarahasto olisi varmaan tuohon myös passeli, mutta en tahdo avata uudelle palvelintarjoajalle tiliä. Ålandsbankenilla oli jotain lyhyttä yrityskorkorahastoa myös. Nordnetin säästötililtähän saa myös nykyään jotain korkoa, jos ei sijoitustuotetta tahdo, mutta ehdot ovat aika heikot pienille summille.
Mutta en itselleni tuota Evliä parempaa ole vielä keksinyt.
Tämä patheticin kääntäminen pateettiseksi kyllä rasauttaa. Jostain syystä jokaikisessä leffassa/sarjassa jne. Ehkä ne on tekoälyllä tehty tai sitten suomentajat eivät osaa suomea.
Pateettisen jälkeen eniten kiukuttaakin sitten Bordeaux (kaupunki/viinit) lausuminen “pordöö”.
Tämä on hieno periaate. Tuota ei ole tullut niin harrastettua, mutta olen koittanut vähän samaa käyttämällä aina suomenkielisiä sanoja, kuten sähkälehitutähystin (pyyhkäisyelektronimikroskooppi). Tämän lisäksi voi koittaa keksiä sanoja, esim. smoothien käytön olen lopettanut jo ajat sitten. Kyseessähän on seos, johon on survottu marjoja, hedelmiä ja jukurttia, eli survelo! En tosin itse keksinyt tätä, vaan bongannut Enbusken twiitistä tai jonkun vastauksesta siihen. En muista kenelle kunnia tästä sanasta kuuluu.