Kuten suunnitelma oli, yhtiöitä on lähtenyt yksi toisensa perään salkusta. En ole kuitenkaan jaksanut tehdä kotiläksyjä ostotpuolelle, joten ostot on jääneet toistaiseksi tekemättä. Mandatumia olisin voinut lisäillä, mutta siinä nukuin heinäkuun perhaiden ostohetkien ohi, joten jäädään odottelemaan. Mitähän sitä edes kannattaisi ostella? Nyt isoimmat asiat on lähinnä indeksejä rahaston muodossa ja yksittäisenä osakkeena Mandatum. Muutama hassu pikkurivi, joita ei kannattane edes myydä, ellei tule ostotarjouksia lisää. Keväällä listasin muutaman mielenkiintoisen potentiaalisen, ehkäpä niistä pitää jossain vaiheessa aloittaa kun taas löytää intoa kotiläksyjen tekemiseen. Nyt löhöäminen ja kirjojen lukeminen on mukavampaa, joten ehkä ihan hyvä pysyä loitolla markkinoista.
Edit: sijoitusmetapuheen jatkoksi: ens viikolla olisi pistäytyminen Helsinkiin Coldplayn keikan muodossa. Taistelusuunnitelmana on viettää keikkapäivää ehkä tapaamalla joku vanha tuttu ja siirtymällä illemmalla stadionille. Seuraava päivä ehkä Linnanmäen huvitusten parissa ennen paluuta kotikaupunkiin ja seuraavana päivänä töiden aloitus. On ollut kyllä kohtuu rauhallinen ja saamaton loma, kuten kuuluukin olla.
Yrityksen arvonluonti tapahtuu liiketoiminnassa, kun tulos (kassavirrat) kasvaa niin että kasvuun sijoitettu pääoma tuottaa enemmän, kuin sijoittajien tuottovaade. Yksinkertaistaen: jos sijoittajat saisi vaikkapa OMXH25 ETF:stä 8 % tuottoa, luo pörssiyhtiö arvoa joka pystyy saamaan rahoilleen vaikkapa 10 % tuoton. Tottakai käytännössä tuottovaade vaihtelee firmoittain (riskisiltä firmoilta enemmän, joiltain vähemmän), mutta sijoittajilla on aina vaihtoehto sijoittaa indekseihin.
Osakevaihdolla taas ei ole mitään tekemistä tuottopotentiaalin kannalta. Havaintoni mukaan myös yritykset, jotka onnistuvat luomaan arvoa, on kohtuullinen tai jopa suuri osakevaihto. Toisaalta, kuten Warren Buffett on veistellyt miksi joku haluaa osakkeelleen korkeaa vaihtoa? Sehän tarkoittaa jatkuvasti vaihtuvaa omistajakuntaa.
Innofactorin kurssikehitys kertoo olennaisen arvonluonnista. Huom. tuo aika ennen tuota 15 vuoden periodin alkamista on TJ Grouppia eli ihan eri firmaa. Inno listautui pörssiin aikoinaan käyttämällä TJ Grouppia kuorena, jos oikein muistan.
Nuo raportointivaateet, sääntelyn yms. murheet ymmärrän. Joskin nekin on olemassa syystäkin. Jos ei halua kehittää yhtiötä laajemmalla omistajapohjalla pörssissä, voihan sen viedä yksityiseksi. Mutta se että pörssi rajoittaisi tuottopotentiaalia… on kaukaa haettua.
Jos alhainen osakevaihto koetaan ongelmana, niin luulisi että yrityksen viemisen yksityiseksi ja pörssin ulkopuolelle johtaisi vieläkin alhaisempaan osakevaihtoon. Vai mitä tässä en nyt ymmärrä?
Niinhän se tietysti johtaa. Taisi tuo tj tarkoittaa sitä, että kun siellä pörssissä kerran on (sen kaikkine huonoine puolineen) niin olisi sitten edes vilkasta vaihtoa osakkeella. Tarkoittaen kai sitä, että alhaisella vaihdolla osake koetaan epähaluttavaksi eikä sitten kiinnosta itikoitakaan.¨
edit. Instikoista puhumattakaan (oon ollu viime ajat liikaa itikoiden kanssa tekemisissä)
Ensio pääomistajan roolissa nähnee paremmaksi kadota listoilta ja rahastaa omistusosuutensa myöhemmin exitillä, koska sen voi tehdä ns. kertaratkaisuna. Listattu ja vähävaihtoinen firma taas ei mahdollista yhtään mitään likvidointia, koska kurssi reagoi vahvasti kaikkiin isoihin liikkeisiin (erityisesti jos TJ on osapuolena näissä).
Joku voisi tietysti järkeillä tuon matalan vaihdon kasvua rajoittavaksi tekijäksi niin, että korkeampi vaihto → korkeampi arvostus → parempaa valuuttaa yrityskaupoissa yms., mutta tuo ei mene Hesulin ossinkopörssin kontekstissa läpi kyllä yhdeltäkään firmalta.
Tämäkin osaltaan korostaa sitä, miten karu ympäristö Hesuli on sijoittaa. Isot firmat ovat kaikki samanlaisia, ja pienessä päässä nähdään näitä pääomistajan/toimarin johdolla toteutettuja yksityistämisiä, kun firmat eivät keskimäärin kiinnosta ketään ja arvostukset jäävät mataliksi. Parasta lääkettä tähän olisi kasvu ja sijoituskulttuurin leviäminen, arvelisin.
Olen jotenkin sellaisessa käsityksessä että yleensä IPOssa pääomistajan kannattaisi tehdä ainakin osittainen exit. Ei ole mitään järkeä jos pääomistajalle jää reilusti yli 50% pörssifirmasta (ainakaan Hesulissa). Free float jää niin pieneksi että vaihtoa ei tule kun ei ole myytävää. Ja sitten näissä on nähty vielä kaikenlaista pääomistajan kikkailua missä tuhotaan pienosakkaiden arvoa.
Kannattaako sinne pörssiin mennä jos kiinnostus on niin laimeaa että IPOssakin laitetaan vain pikkuisen myyntiin. Hirveä vaiva ja kustannus pörssiin menosta ja lopputulos on laimea kaikille.
Alkaa tasa-arvopanostukset firmoissa muuttua kun rahalla on hinta. Aikansa kutakin.
Sähköpostin mukaan tiimistä luovuttiin, koska yhtiön tarpeet ovat muuttuneet. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, kuinka moneen työntekijään muutos vaikuttaa. Tiimin entinen johtaja ei vastannut heti Business Insiderin kommenttipyyntöön.
Microsoftin lisäksi monet muutkin teknologiayhtiöt sitoutuivat kehittämään monimuotoisuutta vuonna 2020 tapahtuneiden Black Lives Matter -protestien jälkeen. Microsoft lupasi vuonna 2020 muun muassa tuplaavansa tummaihoisten johtajien määrän yhtiön sisällä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen nykytilanteesta ei ole myöskään tietoa.
Suihkuajatuksia: Kannustaakohan Elon Musk Donald Trumpia niin aktiivisesti sen takia, että kiinalaiset sähköautot on nykyään paljon parempia kuin Teslat, ja se haluaa varmistaa, etteivät amerikkalaiset saa koskaan tietää sitä Trumpin tuontitullien korotuksien avulla?
@Omavaraisuushaaste on tehnyt mielenkiintoisen blogin siitä, mitä yhtiöitä hän tällä hetkellä seuraa.
Koska saan niin tasaisesti kysymyksiä niin internetin kautta kuin tapahtumissa siitä, mihin sijoittaa nyt, päivitän puolen vuoden välein omia potentiaalilistaani sijoituksista. Listaan jokaisessa tämän tekstisarjan tekstissä neljästä viiteen sijoitusvaihtoehtoa, joita itse seuraan tällä hetkellä erityisen tarkalla silmällä. Näihin osakkeisiin pyrin käyttämään kaiken ajan, jota minulta heltiää yhtiöanalyysiin (blogin syväanalyysien lisäksi, jotka jatkuvat taas elokuussa).
Usein teksteissä on osa yhtiöistä samoja, mutta jonkun verran vaihtelua puolen vuoden sisään tulee. Jos joku yhtiö löytyy listaltani vuosi toisensa jälkeen, se tarkoittaa, että yhtiö on mielestäni niin mielenkiintoinen, että tulen sitä joskus salkkuun todennäköisesti lisäämään – kunhan hinta aikanaan on kohdallaan. Olen suhteellisen kärsivällinen niin holdaajana kuin metsästäessä uusia sijoituksia, joten esimerkiksi listan ensimmäinen – Pfizer on ollut ylimalkaisella seurantalistallani kohta 7 vuotta! Mennäänkin ensimmäiseen yhtiöön eli Pfizeriin.
Esimerkki toki on yksinkertaistettu.
Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei indeksien lähihistorian tuotot välttämättä jatku loputtomiin vahvempana kuin ns. pienyhtiöissä.
Nykyisellä indeksisijoittamisen aikakaudella indeksiin kuuluvat yhtiöt tuntuvat helposti kallistuvan sen takia, että kuuluvat indeksiin eikä pelkästään kassavirtojen takia (tämä ei tosin nyt ainakaan suuressa määrin oikein Hesulia tunnu koskettavan vaan enemmänkin jenkkejä). Mikäli poimitaan salkkuun indekseihin kuulumattomia ja maltillisesti arvostettuja yrityksiä 8% tuotto mielessä, pitäisi näiden oman teorian (varmaankin virheellisen teorian) mukaan tuottaa paremmin kuin indeksien, joiden 8% nousu perustuisi enemmän kertoimien venymiseen. Kuplaa voi toki puhaltaa kauankin, mutta lopulta väistämätön tapahtuu ja arvostukset eivät enää voi venyä. Tällöin jälki voi olla kaikkialla rumaa, mutta varsinkin korkean multippelien isoissa puljuissa, jotka on puhallettu kuplaan. Voisi jopa ajatella, että alle indeksien 8% riittää yksittäisille firmoille jos indeksit on kalliit ja firma ei niihin kuulu.
Havaintoni mukaan myös yritykset, jotka onnistuvat luomaan arvoa, on kohtuullinen tai jopa suuri osakevaihto. Toisaalta, kuten Warren Buffett on veistellyt miksi joku haluaa osakkeelleen korkeaa vaihtoa? Sehän tarkoittaa jatkuvasti vaihtuvaa omistajakuntaa. 
