Muistetaan myös että tämä ei ole mikään mustavalkoinen asia. Kokkolasta, Kuusamosta ja Kajaanista löytyy Citymarketit, Prismat ja muut leveän elämisen edellytykset. Kyllä sinne palaa myös korkeakoulutettua väkeä ja mitä tuli kesälomareissulla mm. Kokkolassa ajeltua, niin yllättävän paljon oli uutta rakennuskantaa ja jopa rakennustyömaita.
Sitten on tietysti kuntia luokkaa Savukoski, jonne kukaan ei rakenna mitään. Mutta Helsingin ja Savukosken väliin mahtuu valtava määrä harmaan sävyjä, osa kaupungeista/kunnista houkuttelee ihmisiä ja osa ei. Osa enemmän ja osa vähemmän. Isossa kuvassa muuttoliike käy maalta kaupunkeihin, mutta kyllä uusille ja idyllisille taloille on kysyntää muuallakin kuin kasvukolmion sisäpuolella. Alkuperäisessä viestissähän oli kyse juuri siitä että onko uusille taloille maalla kysyntää.
Suomalaisittain heikohkosti (=varsin normaalisti) menneiden olympiakisojen paras suomalaissuoritus: Pihla Kaivo-oja jätti ottamatta 10 000 dollarin “Putin-palkinnon”, koska raha ei ole hänelle korkein arvo🏆
Kokkkola taitaa olla edelleenkin muuttovoittokaupunki, eikä edes väestöennuste povaa mitään jyrkkää laskua. Kajaanissa ja Kuusamossa väkiluku on laskenut jo pitkään ja niihin povataan hurjaa väestömäärän laskua jatkossa. Toki turismi ja vapaa-ajan asuminen voi tuoda osille paikkakunnista sellaista elinvoimaa, jota toisilla ei ole.
Itse vastasin tähän ketjuun postaamassani kommentissa väitteeseen, jonka mukaan “Toisaalta uudesta omakotitalosta syrjäseudulla saada hyvin korkean hinna koska se on ainut uusi moderni omakotitalo myynnissä useampaan vuoteen 100k säteellä pikkukaupungin keskustasta koska grynderit ei sellaisia koskaan rakenna sinne ainuttakaan. Se uusi kunnanjohtaja tai terveysaseman johtava lääkäri, tai koulun rehtori+opettaja pariskunta, haluaa sellaisen valmiina kun muuttaa paikkakunnalle.”
Tosielämä sitten on sellainen, että kunnan johtoryhmän jäsenistä välttämättä kukaan ei edes asu paikkakunnalla. Ja varsin harvinainen tilanne taitaa olla se, että pikkupaikkakunnalla se uusi kunnanjohtaja ostaa sen kylän koreimman talon.
Seuraavan viikon puheenaiheet tätä myöten selvät. Itseruoskintaa, syyttelyä, voivottelua, haukottelua. Entisten mestareiden haastattelua teemalla, ‘kyllä ennen oli paremmin’. Lopuksi unohdus ja paluu sähkönhintojen ja budjetin voivotteluun.
Niin… Voisiko harvia ottaa mallia Kyöstilästä ja palata Venäjän markkinoille, edes varaosamyyntiä kuten ilmeisest Planmeca…
Rahan takia tehdään kaikenlaista. KL:ssä juttua mistä ao.ote
Onneksi meillä on poikkeuksia, ei edes kunta vaan kylä.
Talkoilla rakennettu kyläkeskus:
Talkoilla rakennettu urheiluareena:
Ja viimeisimpänä uusi päiväkoti.
Muuttovoittoa viimeiset 10 vuotta, viime vuonna uusia omakotitaloja rakennettiin 6 kpl
Ja jotta lukija saa käsityksen kylän valtavasta koosta, niin asukkaita on kaikki reilu 500.
Kylän menestystä avittaa sijainti Päijänteen rannalla ja etäisyydet:
Vierumäki 11 km
Lahti 35 km
Helsinki 135 km ( moottoritietä 125km)
Vielä yksi mainitsemisen arvoinen artikkeli tuli vastaan:
Hienoa. Mutta ei tuo kehitys kuntatasolla hyvältä näytä. 1990-luvun alussa Iitissä oli liki 8000 asukasta asukasta. Vuonna 2020 asukkaita oli 6689 ja viime vuoden lopulla enää 6444. Väestöennuste povaa surkean kehityksen jatkuvan.
Se on sinällään hienoa, että taantuvassa kunnassa virkeä kylä on pystynyt tuollaiseen. Kuntatason haasteita sekään ei silti pääse karkuun.
Ei pääse ei, samat tuskat kuin muillakin pienillä kunnilla. Talous ei kuitenkaan ole ihan retuperällä vaikka vetovoimaisuus koko Iitissä tosiaan putoaa. Teollisuutta on onneksi jonkun verran, joten työpaikat ei kaikki ole maatalouden varassa. Aika näyttää miten lopulta käy, mutta ei tilanne hyvältä näytä.
Saat…… tämä valokuidun toimimaan saaminen aina yhtä vaikeaa operaattorin vaihdon yhteydessä
Alkaako nuo muuten yleensä toimimaan pyhäpäivänä vai voiko olla, että pitää odottaa maanantaihin? Muistan vain, että viimeksi oli myös hirveä tappelu ja taisi alkaa toimimaan, kun nollasin reitittimen ja kuituboksin. Nyt ei tapahdu mitään, vaan reitittimessä palaa koko ajan punainen
Näiden asennusta ei ole suunniteltu idiootteja varten. Ainoastaan tulostimen yhdistäminen on vaikeampi prosessi
Jos olette liikkeellä Lahden ja Kouvolan suunnalla, niin kannattaa ehdottomasti ajaa Vuolenkosken kautta. Maisemat ovat hienot ja varsinkin Vuolenkoskella (kuvassa sinisellä merkityn 26 km pätkän puolivälissä) ja siitä itään sellaiset, joita ei näe missään muualla Suomessa.
Tekstissä oli kotiseuturakkautta - asun tuon suuremman punaisen pallukan kohdalla.
Kilkkilän farmi on nasta paikka, elukoita löytyy montaa eri sorttia ja paikasta jää kiva fiilis
Täytyykin lopetella työt tehtaalla, että ehtii vielä Rantamestaan burgerille. Todella iso suositus annokselle jos joku tosiaan innostuu ajelemaan siellä päin.
Mainioita huudeja! Parisen viikkoa sitten pyörittiin pojan kanssa vähän pidempi rundi siellä strutsiburgereiden voimin
Edit.
Siellä onkin ollu tarkoitus käydä! Mutta täytynee jättää sillon poika kotiin niin voi ihan ajan kanssa nautiskella ja ihan parin kera
Täytynee pitää kiirettä kun paikka mennee tietty kiinni talven tullen.
Tässä tapahtumakuvaus, kuinka mahdutin tuon podcastin yhteen viikonloppuun.
Spotifyn play-nappia painettiin lauantaina noin klo 11 aikaan. Edessä oli puolen tunnin matka viemään junioria pariin futispeliin. Myös esikoiseni altistui siis podcastin ensipuolituntiselle. Kuuntelu jatkui perillä otteluiden ajan samalla kannustaen junnupelaajia. Kuuntelu tapahtui tosin kuulokkeiden välityksellä, joten muiden altistuminen jäi tässä kohtaa väliin.
Kotimatkalla autossa juniori altistui lisää podcastille. Näin niitä sijoittamisen ensisiemeniä kylvetään: vaivihkaa ja paikoissa, jotka eivät tarjoa muuta vaihtoehtoista tekemistä Lauantain mahdollisuudet oli kuitenkin tässä kohtaa käytetty, joten saldoksi jäi noin 2 tunnin siivu.
Tänään sunnuntaina edessä oli parin tunnin matka sukuloimaan. Yhteensä siis 4 tuntia ajoa. Matka käytettiin kuuntelemiseen, mutta tällä kertaa vain itse ja omista kuulokkeista, sillä nuorempien junioreiden saati vaimon kärsivällisyys ei olisi valitettavasti riittänyt. Kuitenkin avoin valtatie ja podcast tarjosi itselle yhden kivuttomimmista pidemmän siivun ajokokemuksista tälle kesälle.
Kotiin palattua oli jäljellä vielä 40 min loppuhöyryjä, joten keksin lähteä lenkille kun muksut olisi saatu syötettyä ja iltapuuhat kohtuullisen valmiiksi. Hölkätessä nautittiin siis loput minuutit tästä elämyksestä!
Kaikkineen erittäin kivuton, suorastaan jopa nautinnollinen kokemus. Omasta puolesta kiitos tästä elämyksestä. Olen toki kohderyhmää, mutta myös erittäin avoin jatkossakin ottamaan vastaan vastaavia mammutteja, jos ne ovat laadultaan edes suurin piirtein tätä tasoa.
Onneksi tämä mitalittomuus ei ole kenenkään suomalaisen syytä, ei edes niiden joiden tehtävänä on hankkia mitaleita Olympialaisista, joten kukaan ei eroa tai ota vastuuta Suomen historian surkeimmasta Olympialaistuloksesta:
Lääkkeeksi tähän huonoon menestykseen tarjotaan tietysti lisää valtion rahaa urheilupomojen jaettavaksi huippu-urheiluun. Kuinkas muutenkaan
– Syksyllä isojen lajiliittojen ja ministeriön on pohdittava Olympiakomitean tulevaa roolia. Vahvaa panostusta huippu-urheiluun tarvitaan. Suomalaisten liikuttaminen on tavoitteena äärimmäisen tärkeä, mutta se tulee jatkossa jättää lajiliittojen harteille.
Pakarinen peräänkuuluttaa mallia, jossa räätälöidysti tuetaan ”absoluuttisia huippuja”.
– Tällaista mekanismia olympiakomitealta ei vielä löydy, Pakarinen huomauttaa.
– Yleisurheilussa puhuttiin vielä jokunen vuosi sitten siitä, että suomalaisen yleisurheilun realistinen taso menestyä on EM-kilpailuissa. Olen itse ollut eri mieltä. Meidän tulee tähdätä globaalille tasolle.
Pakarisen mukaan Suomen julkinen rahoitus on tehotonta, ja lajiliittojen varainkeruu on heikkoa.
Suomalaiset ovat vihdoin ymmärtäneet olympialaisten idean
Olympialiikkeen perustaja, paroni Pierre de Coubertin, korosti, että olympialaisissa tärkeintä ei ole voitto, vaan osallistuminen. Hän sanoi: “The most important thing in the Olympic Games is not winning but taking part; the essential thing in life is not conquering but fighting well.”
kera 
Lauantain mahdollisuudet oli kuitenkin tässä kohtaa käytetty, joten saldoksi jäi noin 2 tunnin siivu.
