Oliko joku Tuskassa? Opeth ainakin tämän videon perusteella vaikutti hyvältä, vai mitäs mieltä? Mites toi Dimmu Borgir? 
Tää oli kyl komea setti Dimmulta, useampia vuosia sitten:
17 tykkäystä
Nyt kun päässyt kikkailemaan ensimmäistä kertaa hybridiautolla (ja suht uudella autolla ylipäätään) tulee tietysti pienelle kulkijalle mieleen kaikenlaista.
Kaistanpitoavustin (Lane Assistant). Saatan ymmärtää ajatuksen kyseisen ominaisuuden taustalla, mutta en äkkiä keksi turhempaa härpäkettä omassa käytössäni 
Tämä on kenties kohdennettu ihmisille, jotka kokevat tarvetta nukkua ajaessa ja ovat varmasti apu siinä, mutta tavallista ajajaa tuo lähinnä ärsyttää ja häiritsee. On kohtalaisen teoreettinen ajatus, että ensinnäkään nuo reunaviivat olisivat sellaisessa kohdassa, että autoa ajetaan keskeisesti keskiviivan ja sen suhteen. Joo ei tosiaankaan. Motarilla häiritsee vähiten, mutta kyllähän tuo joka tapauksessa kytketään pois päältä rutiininomaisesti aina ajamaan lähtiessä. Suurin osa päivittäisestä ajosta (taajama, kantatiet, maantiet) on sellaista, että avustin herjaisi ajolinjaa vaikka ajan siinä kohdassa kun kyseisessä tiessä kuuluu ajaa.
Käyttövoiman valinta. Miksi auton valinnat eivät mahdollista ajamista vain bensalla? Kuvitellaan tilanne, että olen ajamassa vaikkapa Etelärantaan niin ettei perillä ole latausmahdollisuutta. Optimaalisinta olisi ajaa motari ja vähän pidemmällekin bensalla ja vaihtaa sitten sähkölle. Sama toisin päin pois ajaessa. Tällöin ajaisin eniten kuluttavan kaupunkiosuuden vain sähköllä. Nyt tuo yhteiskäyttöominaisuus kuluttaa sähkön jo motarilla. Olisi kaupunki-ilmallekin parempi kun en röpöstäisi bensalla kaupungissa.
15 tykkäystä
Vaikea sanoa, kun ei tiedä, mikä auto kyseessä, mutta ainakin Mersussa on sellainen ajotila, kuin battery level ja se pitää akun varauksen siinä, mikä se oli. Eli käyttää siis vain bensaa. Itse käytän sitä juuri, kunten kuvasit, eli jos tiedän, että sähkö ei riitä koko matkalle, ajan bensalla motarit ja säästän sähkön loppumatkalle
9 tykkäystä
Samoin noiden kaista-avustimien käyttäytymisessä on paljon mallikohtaisia eroja. Pahimmillaan kuski saa vääntää niiden kanssa rattia kilpaa tämän tästä, parhaimmillaan ovat hyvin huomaamattomia avustimia.
5 tykkäystä
Joo samaa mieltä että kaista-avustimen toiminnassa on merkkien välillä toki eroa että kuin hyvin/huomaamattomasti toimii. Samoin eroja näyttää olevan merkkien välillä miten sähköä käytetään ajossa. Esim. omassani on mahollista ajaa pelkällä bensallakin valitsemalla sellanen ajotila. Lisäks jos laittaa määränpään navigaattoriin niin hybrid-ajotilassa auto hoitaa automaattisesti sähkön käytön niin että sen käyttö tapahtuu kaupungissa (jossa sen käyttö on optimaalisinta) ja sitten esim. moottoritiellä käytetään enempi (tai täysin, riippuu sähkön ja matkan pituudesta) polttoainetta.
2 tykkäystä
Miten nämä kaista-avustimet toimivat teillä missä ei ole kaistoja? Tunnistaako se, ettei mitään reunaviivoja ole olemassakaan vai toimiiko samalla tavalla riippumatta siitä missä kärrypolulla olet?
Kaista-avustin toimii niin että kamera lukee tien/ajokaistan sivuviivoja. Jos sellasia ei ole niin ei sitä silloin voi käyttää.
EDIT: Ja omassani vaaditaan minimissään 65km/h nopeus, eli on tarkoitettu isommille baanoille (ei kärrypoluille).
2 tykkäystä
Tosiaan kun ei merkkiä tiedä, niin vaikea ottaa kantaa. Volvon lataushybrideissä on ainakin mahdollisuus ohjata ajaminen bensalle ja akkua voi säästää myöhemmäksi. Lisäksi myös voi ladata akkua ajaessa bensalla. Volvolla myös uusimmissa lataushybrideissä ominaisuus, että kun asetat määränpään auton omaan navigointijärjestelmään, se itse määrittelee tieosuudet missä kuljetaan sähköllä ja missä bensalla. Näin se on toiminut ainakin itsellä kuten kuvasit, että moottoritiellä mennään bensalla ja keskustassa sähköllä.
Erittäin mielenkiintoinen ketju syntyvyydestä ja siitä, miksi länsimaissa lähes kaikkialla syntyvyys on laskenut ja miksi sitä ei ole saatu missään maassa korjattua yrityksistä huolimatta. Kirjoittaja esittää erittäin mielenkiintoisen teorian syistä ja mielestäni myös erittäin vakuuttavasti. Ketjussa esitetään hyviä esimerkkejä maailmalta.
Huomaan olevani hänen kanssaan samaa mieltä, kun miettii keskusteluita työkavereiden kanssa ja silmiin osuneita nettikirjoituksia aiheesta. Lyhyesti: Nykyinen länsimaisen yhteiskunnan arvomaailma ei suosi suurperheitä, vaan työssä ja uralla edistymistä. Nämä asiat lyövät toisiaan korville. Onko sinulla 5 lasta? Ainakin pariskunnan toinen osapuoli voi unohtaa urasuunnitelmansa. Kun menet kumppanisi kanssa yhteisön tilaisuuteen, toinen esitellään “Henkilö X joka tekee Y:tä ja on saavuttanyut Z, Q ja F asiat”. Sillä saa arvostusta paikallaolijoilta.
Miksi häntä ei esitellä “Henkilö X, jolla on 5 lasta”? Koska se ei ole relevanttia yhteisön silmissä. Reaktio paikallaolijoilta varmaan olisi suunnilleen “Öh, joo… entä sitten?”. Kotiäitiys tai koti-isyys ei anna länsimaisessa yhteisössä statusta. Jos joltakin asiaa kysyy, kaikki sanovat, että arvostavat sitä valintaa, mutta harva hakeutuu sen henkilön seuraan nauttimaan henkilöstä hehkuvaa arvostusta. Hovi pyörii toimitusjohtajan, tiedemiehen tai jalkapalloilijan ympärillä. Näihin asemiin ei pääse viettämällä aikaa perheen kanssa.
Mikäli henkilö ei saa yhteisön silmissä statusta suuresta perheestä, ei hänellä ole insentiiviä sellaista tehdä. Aika peruspsykologiaa, vaikka jokaisella pariskunnalla on varmasti omat syynsä tehdä tai olla tekemättä lapsia.
Tämän asian tiedostaminen länsimaissa voi olla kriittistä yhteiskuntien tulevaisuuden kannalta, sillä nykymaailmassa jokaisessa kehittyneessä maassa kuolleisuus on suurempi kuin syntyvyys. Katsokaa vaikka Suomen väkiluvun kehityksen ennusteita.
S. Korea spent $200b trying to increase its birthrate. Hungary spends 5% of GDP.
Both are failing.
Yet the small country of Georgia spiked its birthrate massively without spending a dollar. How?
They understood that fertility isn’t about money. It’s about status.
35 tykkäystä
“Yhdyskuntahyödykkeet”, kuten sähkö- ja vesiyhtiöt ovat viimeisen kuukauden aikana menestyneet parhaiten Yhdysvaltain osakemarkkinoilla. Ne hyötyvät pitkien korkojen laskusta, koska tarjoavat vakaata tuottoa ja niiden arvo yleensä nousee, kun korkotaso laskee.
Alla on Henri Huovisen tviitti siihen liittyen:
https://x.com/HenriHuovinen2/status/1826876766012522894
3 tykkäystä
Olin festareilla kummatkin tuli nähtyä, ja Opethin keikka oli itselleni Tuskan kohokohta. Settilista oli mieleinen, vaikka bändin laajasta tuotannosta 70 minuutin keikalla jää väkisinkin omia suosikkeja soittamatta. Tällä kertaa ehtivät soittaa kokonaiset kuusi kappaletta, mutta laatu korvasi määrän. Jos ymmärsin oikein internetistä lukemaani, niin soittivat viisi useiten keikoillaan soittamaansa kappaletta ja Heir Apparentin. Ajan vähitellen huvetessa kohti vääjäämätöntä loppuaan ehdin jo vähän pelästyä, etteivät soittaisi Ghost of Perditionia ollenkaan, kun ei ollut omalla paikallaan avausbiisinä ja Deliverancekin oli vielä tulematta. Tulihan se lopulta sieltä toiseksi viimeisenä ja pettymykseltä vältyttiin. Mutta tapa se tuokin on luoda jännitystä yleisöön.
Ja onhan se mukavaa, että Opethissa on nykyään suomalaisedustusta Waltteri Väyrysen soittaessa rumpuja. Ja hyvin soittaakin.
7 tykkäystä
IMO tässä on otettu tietynlainen kanta maksavasta asiakkaasta yrityksen avainhenkilön toimesta. Perusteet toki ovat kannanotolle mutta kannattaisiko kuitenkin olla hiljaa asiasta tai selvittää itse sitä asiaa enemmän ennen kommentointia? Esim. vaikka etsiä henkilöitä joille yritystoiminta on tuttua näillä alueilla, yrittää miettiä syitä miksi tällaisia kytköksiä voisi syntyä, jne… Toki henkilökohtaisesti voi olla ja saa olla mitä mieltä vain mutta koska kyseinen henkilö kuitenkin on monella tapaa Mr. Inderes, niin kannanotot tulisivat mielestäni olla melko varovaisia, ellei varsinaisesti koe ymmärtävänsä asioita tai ole niitä selvittänyt. Toki tässä keississä varmasti kaikki mahdollista ja mikäs siinä, jos osuu oikeaan, niin silloinhan tällä ei ole väliä MUTTA…
Mielestäni tämä on ollut huolimaton ulostulo ja turha riski nimenomaan Indereksen kannalta. Myös seuraavan analyytikon kommentit ovat olleet viime aikoina varovaisia ja ns. käsien pesu on ollut silmiin pistävää. Mielestäni on siis hyvin aiheellista kysyä “Journalismia?” kysymys.
Toki Inderes voisi ilmoittaa, että kyseisen yrityksen toiminnassa on epäselvyyksiä ja lopettavat seurannan siihen saakka, että nämä epäselvyydet ovat selvitetty. Mielestäni tämä olisi suoraselkäinen ulostulo ja siitä huolimatta neutraalimpi ulostulo, kuin se, että nyt ollaan otettu kantaa yrityksen avainhenkilön toimesta, sekä analyytikon toimesta asioihin, mistä ei kuitenkaan selvästikään ole kovin suurta ymmärrystä henkilökohtaisesti.
Noh, näistä en jaksaa alkaa kenenkään kanssa vänkäämään ja tämä on minun mielipiteeni Indereksen toiminnasta tässä tapauksessa, joten turha vastata tähän viestiin ja alkaa haastamaan omilla mielipiteillä. Mielestäni tarpeeton riski tietynlaiselle maine haitalle ja lisäksi tietyt muut asiat ovat johtaneet siihen, että myin oman pienen osuuteni Indereksestä. Toki siis tämä keissi aika pieni syy myynnille ja muut syyt ovat painaneet vaakakupissa enemmän ja omistus oli niin pieni, että sillä ei ole juurikaan merkitystä ollut minulle - enemmän sellainen kannatuspositio.
3 tykkäystä
Väestöliiton tutkimusjohtaja Rotkirch tuossa vastikään kantoi julkisuudessa huolta syntyvyyden laskusta. Kun katselen ympärilleni, sukulaisiani on iässä, jossa jälkeläisiä pitäisi hankkia. Yhdelläkään ei tunnu olevan edes ajatuksia siihen suuntaan. Koira on nykyään ihmisten ‘baby’. Pahaa pelkään, että Rotkirch ei ole nähnyt vielä mitään. Ja se mitä hän tulee näkemään voi olla melkoinen painajainen.
Millä tämä yhteiskunta v.2050 enää pyörii?
10 tykkäystä
Suomessa menee kaikki päin seiniä ja mikään ei oikein tahdo onnistua. Tällaiseen johtopäätökseen tulee helposti päädyttyä kun vain lukee oikeastaan mitä tahansa uutisia. Pieniä merkkejä siitä, ettei tilanne kuitenkaan ole ihan niin paha kuin kuvitellaan on kuitenkin jo ilmassa. Ei maassa asiat voi olla kovin huonosti kun Presidentin halailu ärsyttää niin montaa toimittajaa. Presidentti halailee urheilijoita, meinaako hän halata koko Suomen kansan läpi jne. Jos näin syvältä pitää kaivaa negatiivisia asioita, ei maan asiat voi ihan perseellään olla. Ehkä hän vain on halailija ja mitä sitten jos on, huonompiakin piirteitä voisin helposti keksiä.
13 tykkäystä
En halua päätyä politiikkanurkkaukseen, joten jätän tähän vastaamatta sen pidemmin. Mutta sen verran voi varmaan sanoa, että toivotan lämpimästi onnea matkaan kaikille niille, joiden suunnitelmana on kustantaa elämänsä 25 vuoden päästä työeläketuloillaan. 
15 tykkäystä
Viestiketjuhan vielä paranee kun sitä jatkaa alaspäin
menee puhtaasti osastoon valtamedian kuolinkorahteluja
13 tykkäystä
Samaa mieltä. Oma suunnitelma on antaa indeksien ja tarkoin valittujen osinkolappujen sekä sopivan sekoilusalkun nakuttaa elantoa siten että voi hyvissä ajoin hypätä pois oravanpyörästä.
Ansaituilla eläketuloilla jos saisi pussin serlaa ja paketin kahvia kuukaudessa niin enempää en odota.
7 tykkäystä
Tästä oli jo kirjoittajan eli Henri Huovisen tviitti, mutta tässä alla on koko juttu. 
*Yhdyskuntahyödykesektorin yhtiöt tarjoavat tyypillisesti sähkö-, kaasu-, tai vesialan palveluita tai tuotteita. Osa yhtiöistä on erikoistunut vain tiettyyn liiketoiminta-alueeseen, kun taas toiset toimivat arvoketjun kaikissa vaiheissa. *
Sähköalan yhtiöiden toiminta kattaa yleensä sähkönsiirron, jakelun ja tuotannon. Kaasualalla toimivat yhtiöt keskittyvät kaasun siirtoon ja jakeluun; ne eivät itse poraa kaasua, vaan ostavat sitä ja myyvät edelleen kotitalouksille ja yhteisöille.
Joillakin suurilla yhdyskuntahyödyketoimijoilla on sekä sähkö- että kaasuliiketoimintaa, mutta vesialalla ne harvemmin toimivat. Vesialan yhtiöt keskittyvät puhtaan juomaveden toimittamiseen sekä erilaisiin jäteveden käsittelyratkaisuihin.
Helsingin pörssissä on kolme yhdyskuntahyödykesektorin yhtiötä: Fortum, Lamor ja Lassila & Tikanoja. S&P 500 -indeksissä niitä on puolestaan 31. Niistä suurin markkina-arvoltaan (163,7 miljardia dollaria) on uusiutuvan energian tuottaja ja myyjä NextEra Energy.
Alaotsikot:
-
Valtion rooli yhdyskuntahyödykesektorilla
-
Osinkotuoton merkitys
2 tykkäystä
Eka kirjoittelee taas täyttä asiaa. Ihan mielenkiinnosta voisi tehdä laskelman Nokian arvosta tällä hetkellä jos omien osakkeiden ostoon käytetyt varat olisikin allokoitu Applen osakkeiden ostoon koko historian ajalta 
Edit: nopeasti laskettuna tässä olisi ikävä kyllä päästy niin merkittävään äänimäärään, että hallituspaikka olisi ollut sangen tukevalla pohjalla. Mitä tämä sitten olisi tarkoittanut Applen menestykselle, voimme vain arvailla 
23 tykkäystä