Minäkin tykkään tuoda työhaastattelussa mielelläni harrastukseni ilmoille, jos niitä kysytään, listaanhan ne kuitenkin jopa CV:hen, samoin kun ikäni, joten niitä ei välttämättä tarvitse edes kysyä.
Olisi ihan mukava kertoa harrastavansa pörssisijoittamista, Japania ja kokeellisen musiikin tekemistä aikaisemmin mainitun maan innoittamana. Pari jälkimmäistä ei ehkä tavallisimpia nelikymppisen keski-ikäisen miehen harrastuksia, mutta tykkään keskustella kyseisestä aihekolmikosta ja tarpeen tullen linkittää vaikka Soundcloud-sivuni työhaastattelun päätteeksi. Rento ilmapiiri työhaastattelussa olisi juuri ihanteellista ja siitä saisi molemmat osapuolet kivan fiiliksen.
Mitä itse CV:hen tulee, niin olen laatinut ne kolmella eri kielellä ja hieman rennommalla otteella, kun sellaisiahan ne nykypäivänä pitäisi ollakin. Asiallinen ja selkeä, mutta myös erottuva ja mieleenpainuva.
Itsellä ratkaisee rekrytointitilanteessa asenne. Osaamista opit työtä tehdessä, asenteen kehittäminen vaatii paljon enemmän. Käsitys asenteesta muodostuu henkilön yleisilmeestä ja ennen kaikkea siitä, miten keskustelu lähtee rakentumaan.
Minulle henkilökohtaisesti olisi tosi iso kynnys rekrytoida omaan yritykseeni henkilöä, joka heti vastaa, että harrastukseni eivät kuulu sinulle. Äkkiä tulisi mieleen, että minkälainen jäärä tämä henkilö on ja minkälaisiin haasteisiin hänen kanssa työtehtävissä joutuisin.
Edit: Ja tarkennettakoon, että itselle on ihan sama mitä henkilö harrastaa. Sen takia en jättäisi rekrytoimatta.
Pakistanilainen lentoyhtiö Pakistan Airlines on ollut lentokiellossa Eurooppaan pitkän aikaa mm. lentoturvallisuuden puutteiden vuoksi. Yhtiö on viimein päässyt pannasta ja juhlisti Euroopan lentojen alkamista juhlallisella mainoksella.
Uskon lentoyhtiön saaneen Eurooppalaisen kohderyhmän huomion täydellisesti.
Onko jollain ihan oikeasti varaa Suomessa vastata työhaastattelussa harrastekysymykseen, että se on yksityisasia?
Siis käytät ihan valtavan ajan ja vaivan siihen, että hiot ensin cv:n, luot - ehkä jopa yrityskohtaisen - hakukirjeen cv:n kylkeen, joissain paikoissa lähetät tähän päälle ehkä videolla esittäytymisen (), tutkit firman, stalkkaat mahdolliset haastattelijat ja yrityksen johdon jäsenet netissä pienen etulyönnin toivossa, mietit mahdollisiin tenttauskysymyksiin vastaukset (jos on), käyt sähköpostilla viestittelyt ja mahdolliset videopuhelut sekä paikan päällä fyysisesti (itsellä oli 2 videopuhelua ja 3 fyysistä tapaamista…) ja muu mahdollinen rumba, mutta olet valmis myymään homman kilpailijalle noin halvalla?
Tavallaan myös ymmärrän jollakin tasolla tuon, koska olen hyvin tarkka pitämään esim. Sairauspoissaolojen syyt ja henkilökohtaiset asiat yksityisenä, enkä koskaan utele tai jaa toisten asioita, jos sattuisivat omasta halusta höpöttämään. Mutta jos siellä pöydän toisella puolella nyt istuisi henkiseltä tasoltaan ja luonteeltaan sellainen viimeisiä suuhengityksiä vetävä tai osmankäämiäkin pölyisempi kaveri, joka mahdollisesti katsoisi jonkin poikkeavan harrastuksen ”outona”, niin yksinkertaisesti valehtelet jotain yleistä soopaa ja pidät sen fengshuin yllä…
Onneksi itelläkin on sen verran päässä vikaa, ettei yksityisyyskysymykset häiritse tai ahdista. Selviää helpolla. Pitemmän päällekin se on aina hyvä olla avoin ja oma itsensä niin kuin vain pystyy.
Viimeisimmässä onnistuneessa työhaastattelussa kysyttiin harrastuksista ja päädyttiin vartin verran keskustelemaan Starcraft 2 -pelistä. Paikka tuli, kuulemma peli tuki hienosti multitaskaamista ja kokonaisuuden hallitsemista ja kyllähän se hienosti tukikin. Itekkin kyllä luulin ettei paikkaan ole toivoakaan kun moisesta jäätiin mölisemään.
Sama juttu saikkujen suhteen, aina on tullut oltua avoin niin toinenkin osapuoli tietää missä mennään. Tietenkin tiettyyn rajaan asti. Saikkupuheluihin itsekin vastailleena, ei se oikeastaan ketään palvele että jäädään liikaa selvittämään aineenvaihdunnan toimivuudesta…
Nämä ovat todellakin win-win, saat olla työttömänä ja työnantaja saa palkattua parhast tekijät.
Rekryissä osaaminen on iso asia, mutta vielä tärkeämpää on, että tekijä sopii tiimiin. Ja näissä myös ne työn ulkopuoliset tekijät ovat merkittävässä roolissa.
Lapsuuden aikaisilla tallennusvälineillä, kuten VHS-kaseteilla, C-kaseteilla ja Commodore 64:n lerpuilla on se huono puoli, että niiden käyttöikä ei ole rajaton. Tutkin vähän asiaa ja 20 vuoden jälkeen, riippuen säilytysolosuhteista, mitään varmaa ei voi luvata. Käytännössä kuitenkin monilla 40 vuotta vanhat usein toimii.
Mutta tämä säilyvyysongelma herätti uuden kysymyksen noiden laitteiden varastoinnin mielekkyydestä. Ajattelin joskus pelata C64:lla, mutta toimiikohan siinä enää mikään. Ja jos toimii, pitäisiköhän sitten jostain hankkia äkkiä uusia lerppuja ja c-kasetteja, joille kopioisi kaiken, että ne taas kestäisivät kymmeniä vuosia lisää.
Lapsuuden hengissä pitäminen kuulostaa näin kovin työläälle. Parempi kai vaan uskoa, että se meni jo.
Ihan aitoon C64:n moduuliporttiin Ultimate II+ palikka josta sitten piuhat levyaseman ja kasettiaseman portteihin ja tuo moduli ja siihen pistetty USB tikku täynnä softaa korvaa hajoamisherkät kasetti- ja levyasemat. Koneen näkökulmasta siinä on kiinni aito levyasema mutta tuon modulin sisältö emuloi sitä hyvin tarkasti - niin tarkasti että tarkat levyimaget kopiosuojatuista levyistäkin järjestään toimivat.
Tosin itse C64 ja varsinkin sen virtalähde on sitten oma soppansa - itse en uskaltaisi kytkeä vuosikertaa olevaa C64 virtalähdettä koneeseen sellaisenaan koska itse koneessa ei ole mitään suojauksia tuon virransyötön osalta ja jos virtalähde antaa jotain väärää ulos koska lahonnut, koko kone on helposti kuollut. Tosin tähänkin on ratkaisuna moderneja korvaavia virtalähteitä. Sen päälle sitten itse C64 saattaa sisältää jotain kuollutta. Kaikki muut paitsi SID-piiri on suhteellisen järkevästi korvattavissa varaosilla, mutta SIDit ovat sen verran harvinaisia että varaosat ovat kalliita ja jos moinen on kuollut, sitten voi joutua moderniin korvikkeeseen (näitäkin on, käytännössä moderneja piirejä jotka emuloivat SIDin toimintaa)
Ja jos aito rauta on liian haastava nakki pitää hengissä tai ei moisia ole käytettävissä, seuraavaksi paras korvike on MiSTer FPGA joka on pieni FPGA-pohjainen purkki joka ajaa käytännössä kaikkea vanhaa tavaraa erittäin tarkasti rautapohjaisesti simuloiden. PS1, N64 ja Saturn sekä kaikki sitä vanhempi maan ja taivaan väliltä on tuettuna ja vanhat 8-bit kamat ovat järjestään äärimmäisen tarkasti kopioitua ja latenssi vastaa aitoa rautaa.
Ja sen jälkeen on sitten softaemulaattorit joita löytyy joka lähtöön. Modernille PC:lle helppo nakki, tosin monet vannovat FPGA-ratkaisun nimeen johtuen siitä että PC:llä raskas läjä USB näppis/ohjain → emolevy → ajuri → käyttöjärjestelmä → emulaattori -pino on latensseiltaan hitaampi kuin aito rauta, joka tekee joistain vanhoista peleistä tuntumaltaan niin erilaisen että homma toimii vähän huonosti. Mutta fiilistely onnistuu kyllä softapohjaisestikin.
Ja itse softaa on netti täysi. Tuosta vaikka C64, mutta sama pätee kyllä kaikkeen vanhaan rautaan:
Työttömänä ei ole tarvinnut olla koskaan. Nykyään kuulun ylempään 10% palkansaajista. Ymmärrän kyllä, että monet ovat kiinnostuneita toistensa elämästä ja elelevät juoruakkojen lailla.
Pelit näkyvät HDMI-näytöllä paljon parempina kuin alkuperäiset. Itse asiassa mukaan tulee kasa hauskoja klassikkopelejä, niin ei tartte vaivautua kräkkäämään niitä moduuleitakaan. Ja mikä parasta, virtalähteen kuumenemisongelmat ovat poistuneet.
Seuraa pientä kirjallista pohdintaa omien sijoitusten “manageerauksesta” ja sen haasteista
Sijoitin kolmisen vuotta IUSN/EUNL/IS3N komboon. Nyt kuukausisäästön kohteena SPYI.
Nyt käyn itseni kanssa kamppailua laittaisinko IS3N ja IUSN:n lihoiksi, vaiko vain toisen (se olisi silloin IUSN, ehkä :D). Miksei EUNL? Se on näistä yllätys yllätys tuottanut parhaiten, eihän lypsylehmää saa tuhota! Mitään akuuttia rahan tarvetta ei ole. Realisoinnista saaduilla rahoilla ostaisin SPYItä ja muutamaa jo salkussa olevaa osinkolappua. Nyt kun osinkolaput ovat muka halpoja . Kävisihän tuo siivouksestakin jos salkusta lähtisi rivi taikka pari.
Olen joka vuosi pitänyt myynnit alle touhutonnissa. Nyt tuntuu jäätävän suurelta kynnykseltä myydä yli tonnilla, jolloin täytyisi maksaa verot. En tiedä mistä moinen kynnys. Se tulee varmaan osaltaan “osta ja pidä” strategiastani
Yksi vaihtoehto olisi myydä tonnin edestä. Voihan myöhemmin myydä lisää jos siltä tuntuu .
No nyt on kyllä mennyt melkoiseksi pelleilyksi koko haastattelu ja CV ohjeet. Sen verran nyt pitäisi kaikilla olla pelisilmää, milloin harrastuksista ja esim. asumismuodosta, sekä omasta parisuhde tilanteesta kannattaa kertoa tai ei ja missä muodossa.
Tämä herätti pohtimaan, että on tosiaan helppoa toisintaa (kopioida) mitä on aiemmin tehty. On paljon vaikeampaa ajatella laatikon ulkopuolelta ja luoda jotain uutta, sillä se vaatii ponnistelua ja ajatustyötä. Uuden luominen voi myös tarkoittaa uusien näkökulmien tai perustelujen löytämistä sinänsä vanhoihin asioihin. Aloittamista tyhjältä valkoiselta paperilta täyden sijaan, ja vanhojen oppien hylkäämistä.
Kaikki mullistavat uudet innovaatiot syntyvät juuri siitä, että hylätään vanha ajatusmalli, toimintatapa tai -kehikko. Näillä myös usein tehdään yrityksille eniten tuottoa, miljardivoittoja jopa. Kuten sanot, arvokkaimpia työntekijöitä yrityksille ovat juuri he, jotka eivät mene “by the book”, ja kopioi vaan sokeasti oppimaansa tai jonkun toisen luomaa, vaan luovat itse.
Minusta tuo luovuuden ihannointi pätee vain osaan viroista. Jokainen yritys tarvitsee myös ne tyypit, jotka osaavat ja jaksavat toistaa opittuja ja toimivia toimintatapoja tasalaatuisesti ja tehokkaasti. Lähes kaikki tuotteet kun perustuvat suurimmalta osin jo johonkin vanhaan tuotteeseen ja ne pitää joka tapauksessa tuottaa tasalaatuisesti. Oli kyseessä sitten tavara tai palvelu. Totta kai innovointi on se, mikä tuottaa suurimmat kilpailuedut mutta varsinaisen liikevaihdon tuottaa kuitenkin pitkäjänteinen rutiinityö. Kaikenlaisille tekijöille on tarvetta työelämässä.
Rento ilmapiiri työhaastattelussa olisi juuri ihanteellista ja siitä saisi molemmat osapuolet kivan fiiliksen.
), tutkit firman, stalkkaat mahdolliset haastattelijat ja yrityksen johdon jäsenet netissä pienen etulyönnin toivossa, mietit mahdollisiin tenttauskysymyksiin vastaukset (jos on), käyt sähköpostilla viestittelyt ja mahdolliset videopuhelut sekä paikan päällä fyysisesti (itsellä oli 2 videopuhelua ja 3 fyysistä tapaamista…) ja muu mahdollinen rumba, mutta olet valmis myymään homman kilpailijalle noin halvalla?
. Kävisihän tuo siivouksestakin jos salkusta lähtisi rivi taikka pari.
.