Kyllä, analyytikot tekevät ansiokasta työtä. Siitä ei ole kysymys. Markkinat kaipaavat mielipidevaikuttajia, jotka ovat koulunsa käyneet, notta kurssit elelevät. Kysymys on ihmislaumasta, jotka uskovat aamukatsauksiin ja muihinkin esim pankkien analyytikkoihin sokeasti ja näin piensijoittajien pienoskemarkkinat vääristyvät turhan paljon lyhytlentoisesti. En tiedä, onko tämä puhdasotsaista analyysia vai lopultako vain manipulaatiota - jokainen voi itse päätellä. Minä en syytä ketään. Kyllästyin vain koko touhuun ja sökön pelaamiseen. Inderes tekee ihan hyvää työtä verrattuna muihin “alan” tuottoihmisiin.
Kuten M. A Numminen sanoi uskonnosta: “Seuraan mielenkiinnolla alalla tapahtuvaa kehitystä.”
Markkinan epätehokkuus lisää mahdollisuuksia löytää väärinhinnoitteluja, eli miksi markkinan tehokkuuden lisääminen on aktiivisen sijoittajan kannalta hyvä asia? Sehän käytännössä tekee indeksisijoittamisesta koko ajan paremman vaihtoehdon?
Mulla on paria sellaista yhtiötä, joiden kurssien uskoisin Inderesin seurannassa olevan >10% korkeammalla, mutta koska kukaan ei näitä katso niin nautin matalammista arvostuskertoimista. Tietysti vaaditaan joku triggeri että näissä se arvo purkautuu, mutta paljon mieluummin omistan jotain sellaista jossa se purkautuminen tapahtuu lähtökohtaisesti ylöspäin, kuin sellaista, jossa on jo Inderesin “pienyhtiölisä” hinnassa.
Markkinat ovat kyllä melko tehokkaat. Se, että markkinoilta löytyy ylituottoa tarjoavia yhtiöitä ei suoraan johdu markkinoiden tehottomuudesta vaan informaation vähäisyyydestä, yritysten pienuudesta ja epälikviydestä. Markkina vain hinnoittelee tällaiset tapaukset matalimmilla kertoimilla edellä mainituista syistä.
Markkina voi siis teoriassa toimia täysin tehokkaasti ja silti tarjota ylituottoa yksittäisten yhtiöiden kohdalla. Markkina on tehokas, kun se hinnoittelee markkinoilla olevan informaation täysimääräisesti osakkeeseen. Jos pystyt hyödyntämään muuta tietoa kuin vapaasti markkinoilla olevaa tietoa, niin voitat markkinan.
Todellisuudessa markkinoilla on jäykkyyksiä erinäisistä syistä ja varsinkin instituutionaaliset sijoittat eivät pysty reagoimaan välittömästi informaatiomuutokseen.
Mitä tehottomammat markkinat, niin sen paremmat. Itse ainakin halaisin markkinoiden olevan täysin tehottomat ja tehdä sijoituksia. Tämän jälkeen markkinat toki saisisvat palata tehokkuudentilaan ja nostaa kursseja, kun omaisuuteni on osakkeissa jo täysimääräsesti osakkeissa
Epälikvidiys on se elementti minkä Inderesin seuranta ja suositukset melko usein poistavat, tai ainakin likviditeetti paranee. Ei toki ihan aina. Henk.koht. operoin kuitenkin mieluummin epälikvidissä osakkeessa kuin likvidissä, koska näen nuo verrattain suuret liikkeet enemmänkin mahdollisuutena. Mulla on aikaa odottaa että joku päättää roiskaista postionsa vaikka koko ostolaidan läpi ja kurssi niiaa 5-10% ilman sen kummempaa syytä.
Itse taas en ymmärrä tätä keskustelua ollenkaan. Revitäänkö täällä pelihousut jos meteorologi ennustaa poutaa huomiseksi, ja porukka on sankin joukoin ajamassa mökeille? “Taas ne meteorologit pilaavat mun kesänautinnon.”
Eikö yhteiskunnallisesti ole parempaa että on jonkinlaista analyysiä sen sijaan että tietämättömät piensijoittajat uskovat kaikkeen mitä yritykset viestittää? Vähän niin kuin sään kanssa olisi katastrofi jos meteorologeja ei olisi ollenkaan.
Mun mielestä omaan taskuun pelaavan epätehokkaan markkinan toivominen on vähän kuin lottovoiton unelmoimista.
Tuskinpa kovin moni sijoittaa yhteisen hyvän ja veronmaksun ilosta. Omat motiivini ainakin ovat puhtaan kapitalistiset, ja kaikki mikä edesauttaa omaa vaurastumista otetaan avosylin vastaan.
Yhteiskunnan kannalta avoin ja tehokas markkina on toki parempi. Jos saisin kuitenkin tehdä sijoitusvalintani tehokkaasa tai tehottomassa ympäristössä, niin valitsen tehottomat.
Kansantaloudellisesti avoin ja tehokas markkina on toki paras ratkaisu.
Pieniä yhtiöitä voi ilman muuta seurata, mutta niiden käyttäminen mallisalkusta on ristiriitaista. Epälikvidiys johtaa siihen, että muiden kuin Indereksen on vaikea saada osaketta vastaavalla hintatasolla ostettua/myytyä suosituksen vaikuttaessa epälikvideillä kurssiin voimakkaasta. Eilen Remedyn kurssi nousi 6,6% ja Indereksen salkussa tuotto jo 6,5%, samoin käynee toiseen suuntaan Indereksen myydessä. Näin Inderes saa trackrecordiin helposti extra 10% osakkeelle, mutta epälikvidillä osakkeella muiden vaikea päästä samaan.
Vaikka olen vain piensijoittaja, niin omatkin ostoni olisivat useana päivänä näiden pikkufirmojen moninkertainen päivävaihto. Silloin vain todellinen kaupankäynti menee vaikeaksi ostaessa ja erityisesti myydessä. Itse kun haluaisin käydä kauppaa osakkeilla, joilla voi oikeasti käydä kauppaa.
Toiveeni olisikin, että Inderes tähyäisi myös Skandinavian ja isomman euroopan suuntaan, josta löytyisi likvidejä kelpotuottoisia osakkeita enemmän. Sen ymmärrän hyvin, että täkäläiset likvidit osakkeet on nopeasti käyty lävitse, eikä sieltä löydy kovin paljoa hyviä tuottomahdollisuuksia.
Tämä efekti ei tainnut tuoda extra kymppiä Innofactorissa, Martelassa, Verkkiksessä jne.?
Pointti, että nuo ensimmäisen päivän kurssiliikkeet eivät tuo mitään etua, jos Inderesin mallisalkun poiminnat eivät osoittaudu hyviksi. Bisnesten operatiivisen liiketoiminnan kehitys ja näkymät, yksinkertaistaen tuloskasvu, ratkaisee pitkässä juoksussa. Sen sijaan pitkäaikaiselle holdaajalle hieman kalliimmalla ostaminen ei heikennä ratkaisevasti tuottoja.
Itseasiassa se kyllä toi (kympistä en tiedä, mutta sama kuin muissa). Samanlaisia kurssinousuja nähtiin näissä mainitsemissasi yhtiöissä, kun inderes suositteli niitä ja osti osakkeita mallisalkkuun. Eli ne, jotka seurasi mallisalkkua, joutuivat ostamaan osakkeet näiden pomppujen jälkeen. Jos nuo ovat olleet huonoja sijoituksia mallisalkulle, niin ne ovat olleet vielä huonompia peesaajille.
Tarkennus: se extra “kymppi” ei luo pysyvää etua, eikä se merkittävästi vaikuta pitkän aikavälin tuottoihin.
Ps. Olen jollain videolla käynyt läpi Saulin tai Juhan kanssa tätä efektiä ja sen vaikutusta salkkuun ja kans tuota Revenion osuutta (siitä oli puhetta toisessa ketjussa). Vilkaisin äskön vanhoja mallisalkkuraportteja takavuosilta ja siellä on ollut kans sellaisia multibaggereita kuin Pandora. Kannattaa käydä selaamassa, hyvää matskuu ja hyviä opetuksia onnistumisista ja epäonnistumisista. Voin töissä kysyä Saulilta oliko hänellä vanhoja laskelmia träkistä ilman Reveniota, mutta pointti tässä se että vaikka sen ottaisi pois (mikä on hieman hassua: pitäisikä Buffettilta ottaa Coca-Cola tai GEICO pois? :D), olisi tuotto silti ollut erinomainen.
Miksi olette valinneet vertailuindeksiksi painorajoitetun indeksin? Varmaan siihen joku syy, mutta samaa syytä ei käytetä mallisalkun tuottoa analysoitaessa
Ei Reveniota tarvi pois ottaa, jos arvioidaan sijoitusten onnistumista, mutta jos arvioidaan kykyä analysoida yhtiöitä ja löytää hyvä sijoituskohteet, niin yksittäinen onnistuminen ei saa liikaa vaikuttaa kokonaisuuden arviointiin.
Jos joku sijoittaa kymmenen osakkeeseen ja 9 tekee konkurssin ja 1 tuottaa miljoonia, niin pitäiskö tästä tehdä päätelmä, että kyseessä on pätevä sijoittaja?
;D Jos sijoittaja heitti tikkaa, niin ei. Jos sijoittajan strategia on ostella korkean potentiaalin, mutta myös korkean riskin yhtiöitä riskit tiedostaen, niin hieno suoritus (eikä miljoonia tienanneen tarvitsisi sitä muille perustellakaan oliko taitoa vai ei…)
Tuohon uskaltanen vastata, että on melko yleistä verrata Helsingin pörssin painorajoitettuun indeksiin. Nokian paino (ja seuraavina KONE ja Sampo) on niin iso yleisindeksissä, että se “vääristää” sen käyttäytymistä.
Yksittäisessä portfoliossa taas jonkun osakkeen painottaminen on (toivottavasti) tietoinen päätös, eikä sen “tasapainottaminen” samassa mielessä kuin indeksin, olisi järkevää kun mitataan jälkikäteen tuottoja tällaista keskustelua varten. Sinun ylempänä mainittu “miljonääriesimerkki” toimisi tuossa hyvänä esimerkkinä: se ei kertoisi mitään salkun todellisista tuotoista ja sijoittajan taidoista.
Ette edes olisi voinut keventää Reveniota, koska teidän suositukset oli lisää/osta. Mallisalkku oli pakotettu pitämään sijoituksensa ja se ei siis ollut teidän tietoinen valinta, että sen paino salkussa kasvaa. Kun suositukset muuttui, niin kevensitte Reveniota, koska sen painoarvo oli noussut salkussa liikaa. Mistä tässä tietää mikä olisi ollut ratkaisunne, jos teidän ei olisi ollut pakko pitää sitä salkussa.
Keskustelu kuitenkin lähti alunperin liikkeelle siitä, että mallisalkun tuottoja käytettiin perusteluna sille, että Inderes tekee hyvää analyysia. Jos yksittäinen yhtiö muodostaa suuren osan salkun tuotosta, niin sehän ei kerro analyysien yleisestä tasosta mitään.
Jos halutaan arvioida menestymistä sijoittamisen näkökulmasta, niin siinä pitääkin huomioida kaikki sijoitukset ja mallisalkun tapauksessa Revenio.
Mallisalkun tuotto olisi hyvä, vaikka kaikki sen osakkeet romahtaisi maanantaina -50 % ja Revenion osakkeet painuisi nollaan (+110 % vs. indeksi +100 %). Sen lisäksi siellä on ollut monia muitakin hyviä sijoituksia.
Lienee jo tälläkin tarkastelulla (ja jos luet aiemmat mallisalkkuraportit vuosina 2011-2017) selvää, että tuotto olisi ollut erinomainen ilmankin Reveniota. Ja jos Reveniota ei olisi ollut, olisi se raha ollut mahdollisesti muussa hyvin tuottavassa kohteessa… Sen lisäksi Revenion paino ei oman käsitykseni mukaan ole ainakaan kauheasti yli 20 % ollut koskaan, joten sekin puhuu sen puolesta että muidenkin sijoitusten on täytynyt osua hyvin.
Mallisalkun lisäksi on ollut tietysti kaikki palkinnot etc…
Jos haluat, voit laskea kaikille mallisalkun osakkeille tuoton (ne löytyy mainitsemistani raporteista aiemmin) ja sitten voidaan näitä tuloksia verrata aina esimerkiksi vertailuindeksiin ja katsoa, moniko poiminta on ollut onnistunut (voittanut indeksin), ja moniko ei.
Hetkinen nyt. Kyse ei ole siitä, että väittäisin Inderesin analyysin tason olevan huono. Kyse on siitä, että mallisalkkua ei voi suoraan käyttää perusteluna analyysin tasosta.
Tai mahdollisesti huonosti tuottavassa kohteessa
Revenion huomioimatta jättäminen tiputtaisi historiallisia tuottoja 100 %-yksiköllä, joten ei se ihan pieni asia ole kokonaisuutta arvioitaessa. Revenio on siis vastannut yksistään kolmasosasta koko mallisalkun tuotoista. Muut sijoitukset ovat siis tuottaneet karkeasti 200%.
Ei tälläsen skenaarion arvioimisessa ole mitään järkeä. Jos kuitenkin Revenio putsataan kokonaan pois, niin tuotto tässä “osakkeet romahtaa -50%” olisi kylläkin vain n. 50%.
Mikähän on omxhcap-indeksin tuotto, jos osakkeet takaisinsijoitettaisiin.
Alkaa mennä SDP-tason vänkäämiseksi. Besserwisserismiä, harmitusta omasta trackista vai yleistä katkeruutta Inderesiä kohtaan? Any case, älä nyt ainakaan enää sitä ruuvia samaan suuntaan väännä.
Vertailuindeksihän tuossa on nimenomaan OMX CAP GI, joka huomioi osingot.
Ei mulla ole mitään Inderesiä vastaan. Ihan mielelläni seuraan Inderesin analyyseja ja muita kommentteja. Jos mun kommenttia ei ymmärrykseni mukaan käsitetä oikein, niin todellakin tylsyyksissäni korjaan asian.
Ja jos mulla ei muuta tekemistä näin lauantai-iltana ole, niin todellakin väittelen vaikka tyhjänpäiväsyyksistä
Lisättäköön nyt vielä, että monet trollit ja netissä väittelijät on komeroon vetäytyneitä hikkyjä, kun ei muuta tekemistä ole ja mussa kyllä vähän samaa vikaa. Vaikkei nyt tarkotuksena oo trollailla, niin ajanvietteeks siihen suuntaan välillä sortuu
Innofactor oli 0,7 - 0,8 euron osake vuonna 2016. Yhtiön liiketoiminnassa ei ole lukujen perusteella tapahtunut mitään kovin ihmeellistä, vaan suoritus on ollut tasaista viime vuoden tappion ollessa poikkeus. Inderes on vuosina 2016 ja 2017 asettanut yhtiölle tavoitehintoja 1,00 eurosta aina 1,50 euroon asti. Kurssi on seurannut perässä kuin itsensä toteuttava ennuste. Markkinat huomasivat kuitenkin ettei fundamentit riitä tällaisiin tavoitehintoihin ja kurssi palasi takaisin 0,7 euroon. Minusta Inderesin kaltaisella analyysiyhtiöllä on aika selvä vaikutus pienten yhtiöiden osakekursseihin siinä missä valtameren takaisilla finanssiyhtiöillä meidän isojen yhtiöiden kursseihin.
Ongelma vaan on se, että sopulit juoksee suositusten perässä. Vika ei ole niinkään Inderesin vaan peesaajien. Jos haluaa peesata reilusti kallimmaalla, niin sitten kannattaa ostaa, kuten monet taitavat tehdä. Mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri, etteikö Inderesin suositukset vaikuttaisi monien sijoituspäätöksiin.
Efekti ei pitkässä juoksussa tosiaan näy yhtiön arvostuksessa. Peesaajien salkussa se näkyy jatkuvasti suhteessa Inderesin tekemään sijoitukseen, jos puhutaan mallisalkkuyhtiöistä. Tässä tilanteessa efektivaikutus on pysyvä, vaikka se pörssikurssista haituukin.
